Labor court dismisses claim that sick leave during a strike counts as work stoppage for pay entitlement.

Kun virkamies oli ennen työkyvyttömyyden alkamista jäänyt työkykyisenä lakkoon, oli poissaolon työstä työkyvyttömyyden aikanakin katsottava ensisijaisesti johtuneen työtaistelutoimenpiteestä. Näin ollen virkamiehellä ei ollut oikeutta saada palkkausta myöskään lakon ajalle sattuneen sairautensa ajalta.

Kantaja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen muun ohessa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n ja toiselta puolen valtiovarainministeriön kesken ajan 11.4.1984 28.2.1986 voimassa olleessa valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa oli muun ohella seuraavat määräykset:

9 §.

Virkamiehellä on oikeus saada virkavapautta (sairauslomaa), jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt virkaansa tai tointaan, ylimääräistä tointaan tahi tilapäistä tehtäväänsä hoitamasta.

10 §.

Milloin 9 §:ssä tarkoitettu virkavapaus on myönnetty todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi, maksetaan virkamiehelle palkkausta seuraavasti:

- kiinteä palkkaus vähentämättömänä, mikäli virkavapauspäivien lukumäärä kalenterivuodessa on yhteensä enintään 60,

- 75 % kiinteästä palkkauksesta siltä osin kuin virkavapauspäivien lukumäärä kalenterivuodessa on yhteensä yli 60 sekä

- 60 % kiinteästä palkkauksesta siltä osin kuin yhdenjaksoisten virkavapauspäivien lukumäärä ylittää 180 keskeytyksen alkamispäivästä lukien.

Tilapäisellä toimihenkilöllä ja päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus 1 momentissa tarkoitettuun palkkaukseen ainoastaan edellyttäen, että hän välittömästi ennen keskeytystä on ollut valtion päätoimisessa palveluksessa vähintään yhden kuukauden.

Tässä pykälässä tarkoitettua palkkausta ei makseta silloin, kun virkamies on itse tai toisen avulla tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tahi estänyt parantumisen taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden, vian tai vamman syntymisen tai parantumisen estymiseen.

Sellaisen virkamiehen osalta, jolla ei säännösten tai määräysten mukaan ole oikeutta vuosilomaan, 16.6. alkavan ns. laskennallisen vuosiloman päiviä ei lueta edellä mainittuihin 60 ja 180 päivän jaksoihin.

KANNE

Kanteen perustelut

Kanteessa esitetyt vaatimukset

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että A:lla oli valtion yleisen virkaehtosopimuksen 9 ja 10 §:n nojalla oikeus sairausajan palkkaan ennen Virkamiesliiton toimeen paneman lakon alkua määrätyn leikkaushoidon ajalta 14.4. - 13.5.1986, joka oli sattunut samaan aikaan Virkamiesliiton 2.4. 17.5.1986 järjestämän lakon kanssa.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on pyytänyt korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että kanteessa on kysymys tilanteesta, kumpi oli alkanut ensin työtaistelu vaiko työkyvyttömyys. Työtaistelu oli alkanut 2.4.1986 ja työkyvyttömyys vasta 14.4.1986. A:n virkavapauden myöntämispäätöksen ajankohdalla ei ollut asian ratkaisun kannalta merkitystä.

Valtiovarainministeriö on 7.4.1987 antanut ohjeen työtaistelun ja eräiden muiden virantoimituksen keskeytysperusteiden aiheuttamista poissaolotilanteista. Ohjeessa sanottiin muun ohella, että jos virkamies oli ennen sairastumistaan osallistunut työnseisaukseen, ei virkamiehelle työnseisauksen vielä kestäessä voida myöntää virkavapautta sairaudesta aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi. Työnteon keskeytymisen katsottiin johtuvan tällaisessa tapauksessa työnseisaukseen osallistumisesta. Jos asianomaisella tavalla osoitettu työkyvyttömyys jatkui työnseisauksen päätyttyä, myönnettiin virkavapaus työnseisauksen päättymisestä lukien. Ainoastaan tällaiselta ajalta oli virkamiehelle sairausajalta maksettava palkkaus ja muut etuudet. Valtiovarainministeriön tulkinta perustui työtuomioistuimen tuomioon n:o 7/1985.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

TVK:N VIRKAMIESJÄRJESTÖT TVK-V:N VASTASELITYS

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vielä lausunut, että valtiovarainministeriön ohje sisälsi ministeriön yksipuolisen näkemyksen siitä, miten virkaehtosopimusta oli tulkittava.

Olennaista asian ratkaisemisen kannalta oli, että A oli hakenut tapaturmaviraston edellyttämällä ja siellä vakiintuneella tavalla jo ennen työnseisauksen alkua virkavapautta sairaudesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vuoksi 14.4.1986 lähtien. Ensisijaisena perusteena oli siten ollut leikkauksesta aiheutuva työkyvyttömyys, joka yllättäen oli osunut työnseisauksen ajalle sen alettua ajankohtana, jolloin A:lle oli vapautunut sairaalapaikka.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tarkastaja A on, oltuaan sairauden vuoksi virkavapaana 21.2. - 26.2.1986 välisen ajan, hoitanut virkaansa siihen saakka, kunnes hän on 2.4.1986 jäänyt Virkamiesliiton toimeenpanemaan lakkoon. Ennen lakon alkamista hän on ilmoittanut 21.3.1986 työnantajalle, että hän tulisi sairautensa vuoksi jäämään pois virantoimituksesta joutuessaan saman sairauden vuoksi leikkaushoitoon 14.4.1986. A on leikkaushoidon vuoksi ollut työkyvytön 14.4. - 13.5.19 86 välisenä aikana. Työkyvyttömyyden päätyttyä, jonka ajaksi hänelle ei ole nimenomaisesti myönnetty virkavapautta, hän on osallistunut 17.5.1986 saakka sanottuun lakkoon. Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko A oikeutettu virkaehtosopimuksen nojalla saamaan palkan siltä ajalta, jonka hän leikkaushoidon vuoksi 14.4. - 13.5.1986 on ollut työkyvytön.

Virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaan virkamiehellä on oikeus saada virkavapautta, jos hän on todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa tai tointansa. Virkaehtosopimuksen 10 §:n mukaan milloin virkavapaus on myönnetty todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi, virkamiehelle maksetaan palkkausta niin kuin mainitussa pykälässä määrätään.

Työtuomioistuin on antanut 13.2.1987 tuomion n:o 15/1987, joka koskee vastaavan sisältöisen vuoden 1986 valtion virkaehtosopimuksen sairausajanpalkkaa koskevan määräyksen tulkintaa tilanteessa, jossa viranhaltijat oli ennen virkamiesliiton lakon alkamista olleet estyneitä hoitamasta virkaansa tai tointaan ennen lakon alkamista sairaudesta johtuneen työkyvyttömyyden vuoksi. Tuomiossa on vahvistettu, että virkamiehillä on ollut oikeus saada virkaehtosopimuksen perusteella sairausajan palkkaa siltä ajanjaksolta, jona he sairauden vuoksi ovat olleet poissa työstä lakon aikana. Tuomion perusteluista selviää, että erimielisyys on ratkaistava lähinnä sellaisen yleisen seikan nojalla, onko poissaolon katsottava ensisijaisesti johtuvan sairaudesta vai työtaistelutoimenpiteestä.

Nyt ratkaistavassa asiassa ei työtuomioistuimelle ole esitetty syytä poiketa edellä tuomiolla ratkaistussa asiassa esitetyistä perusteista, jotka koskevat samansisältöisen virkaehtosopimusmääräyksen tulkintaa. Kun A on ennen leikkauksen aiheuttaman työkyvyttömyyden alkamista huhtikuun 14 päivänä 1986 jäänyt työkykyisenä saman huhtikuun 2 päivänä alkaneeseen lakkoon, on poissaolon työstä työkyvyttömyyden aikanakin katsottava ensisijaisesti johtuneen työtaistelutoimenpiteestä. Näin ollen ei A:lla ole oikeutta saada palkkausta myöskään lakon ajalle sattuneen sairautensa ajalta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Suhonen, Pohjanoksa, Ahlman, Sulkunen ja Koivistoinen.

Tuomio oli yksimielinen.