Labor court dismisses claim that union meeting absence counts as employer-approved leave for shortened workday entitlement.

Työntekijälle kertyvien vapaapäivien määrä oli työajan lyhentämissopimuksen mukaan riippuvainen kalenterivuoden aikana tehtyjen työpäivien määrästä. Tehtyjen työpäivien veroisia olivat poissaolot, jotka olivat tapahtuneet työnantajan suostumuksella. Kun työnantaja ei ollut antanut suostumustaan työntekijän poissaololle työstä toimintapäivään osallistumiseksi eikä jälkeenpäinkään ollut hyväksynyt siihen osallistumista luvalliseksi poissaoloksi, ei toimintapäivään osallistuneella työntekijällä ollut oikeutta vapaapäivään tai vapaapäivän palkkaan.

Kantaja Maaseututyöväen Liitto r.y. Vastaaja Metsähallitus

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä 4.12.1985 allekirjoitetussa sopimuksessa työajan lyhentämisestä metsä ja uittoalalla on muun muassa seuraavat määräykset:

3 §

Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 16 tuntia vuodessa antamalla vapaata 4-5 §:ssä sanottujen periaatteiden mukaan.

4 §

Työajan lyhentäminen

Työajan lyhentämiseksi sopimuksen edellyttämällä tavalla on tämän sopimuksen piiriin kuuluva työntekijä oikeutettu saamaan kalenterivuoden aikana enintään kaksi vapaapäivää. Työntekijälle kertyvien vapaapäivien määrä on riippuvainen hänen ko. kalenterivuoden aikana tekemiensä työpäivien määrästä.

Työajan lyhentäminen toteutetaan antamalla sopimuksen piiriin kuuluvalle työntekijälle yksi vapaapäivä sellaiselta kalenterivuoden puoliskolta, johon sisältyvät työpäivät työntekijä on ollut matsähallituksen työssä.

Tehtyjen työpäivien veroisia ovat myös

a) työntekijän oma vuosiloma-aika, mukaanluettuna mahdolliset palkalliset talviloman pidennyspäivät

b) ne työehtosopimuksen tarkoittamat työstä poissaolopäivät, joista työnantaja maksaa palkan tai korvauksen ansionmenetyksestä

c) sellainen palkallinen sairausloma-aika, jolta asianomaiselle on maksettu sairausajan palkka täysimääräisenä tai joka on myönnetty asianomaisen työtehtävissä sattuneesta tapaturmasta tai ammattitaudista taikka asianomaista hänen tehtäviensä johdosta kohdanneesta väkivallasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi

d) poissaolopäivät, jotka aiheutuvat osallistumisesta Maaseututyöväen Liiton liittovaltuuston tai liittotoimikunnan kokouksiin.

e) muun, työnantajan suostumuksella tapahtuneen poissaolon ajalta enintään neljätoista päivää kalenterivuoden puoliskossa.

5 §

Vapaan antaminen

Työnantaja antaa 4 §:n mukaiset vapaapäivät ilmoitettuaan siitä vähintään viikko etukäteen, elleivät työnantaja ja työntekijä ole vapaapäivien ajankohdasta muuta sopineet. Kerrallaan vapaata annetaan vähintään yksi päivä. Vapaapäivät tulee pitää seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 15. päivään mennessä.

6 §

Vapaapäivän palkka

Työajan lyhentämisestä johtuva ansionmenetys korvataan maksamalla työntekijälle annetulta vapaapäivältä kahden edellisen palkanmaksukauden keskiansion mukainen palkka sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin tämän sopimuksen mukainen vapaapäivä on pidetty.

Jos 5 §:n mukaisesti työntekijälle annettujen vapaapäivien määrä ylittää 4 §:n mukaan kertyneiden vapaapäivien määrän, vähennetään ylitys seuraavana kalenterivuonna kertyvien vapaapäivien määrästä tai jos niin sovitaan, vähennetään ylitystä vastaavien vapaapäivien palkka seuraavan palkanmaksukauden tilistä.

Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa työntekijälle palkan tämän sopimuksen tarkoittamilta antamatta jääneiltä vapaapäiviltä. Samoin menetellään, mikäli työntekijä ei ole perustelluista syistä voinut pitää vapaapäiviään 5 §:n mukaisesti.

KANNE

Kanteen perustelut

Maaseututyöväen Liitto on lausunut, että liiton liittotoimikunta oli 24.2.1986 päättänyt pitämässään kokouksessa järjestää 10.3.1986 niin sanotun toimintapäivän. Päätös oli koskenut metsähallituksen palveluksessa olevia metsureita, ja johtui julkisuudessa olleista tiedoista, joiden mukaan metsähallitus aikoi lisätä huomattavasti monitoimikoneella tapahtuvaa hakkuutyötä. Toimintapäivällä ei ollut pyritty vaikuttamaan millään tavalla metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen sisältöön eikä siitä käynnissä oleviin neuvotteluihin.

Liittotoimikunnan päätöksen jälkeen toimintapäivän järjestämisen tehtäväkseen saanut metsähallituksen Savonlinnan hoitoalueen metsuri oli 5.3.1986 ottanut yhteyttä hoitoalueen kenttäpäällikköön ja ilmoittanut toimintapäivän järjestämisestä. Tässä yhteydessä metsuri oli kertonut, että toimintapäivä järjestettäisiin keskustelutilaisuutena, joka pidettäisiin Savonlinnassa. Samassa yhteydessä metsuri oli tiedustellut kenttäpäälliköltä osallistuisiko joku hoitoalueen metsänhoitajista tilaisuuteen ja voisiko hoitoalue mahdollisesti tarjota kahvit mainitussa tilaisuudessa. Kenttäpäälliköllä ei ollut ollut asiaan huomautettavaa, vaan hän oli todennut periaatteessa olevan hyvä, että asioista keskusteltiin. Tästä puhelinkeskustelusta metsurille oli jäänyt kuva, että asia oli työnantajapuolen kanssa sovittu. Kuitenkin 7.3.1986 aluemetsänhoitaja oli soittanut mainitulle metsurille ja ilmoittanut, että hoitoalueen edustaja ei tulisi mukaan tilaisuuteen.

Keskustelutilaisuus oli järjestetty työpäivän aikana ja siihen osallistumisen vuoksi metsähallitus oli kieltäytynyt antamasta metsuri Juha Hirvoselle työajan lyhentämissopimuksen mukaista työajan lyhennyspäivää vuoden 1986 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta.

Työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen 4 §:n mukaan työntekijä voi olla enintään 14 päivää kalenterivuoden puoliskolla poissa työstä työnantajan suostumuksella ilman, että se vaikutti työntekijän oikeuteen saada sopimuksen mukaista työajan lyhennystä. Sopimusta koskeneissa sopimusneuvotteluissa metsähallitusta edustavat neuvottelijat olivat antaneet ymmärtää työnantajan suhtautuvan mainittuun sopimusmääräykseen väljästi. Metsähallituksen edustajat eivät työajan lyhentämisneuvottelujen aikana, eikä edes siinä vaiheessa, kun työntekijäliitto oli ilmoittanut toimintapäivän järjestämisestä metsähallitukselle, olleet ilmoittaneet, että toimintapäivään osallistuminen tulkittaisiin luvattomaksi poissaoloksi, jonka seurauksena työntekijät menettäisivät työajan lyhentämispäivän kalenterivuoden ensimmäiseltä puoliskolta.

Metsähallituksen Savonlinnan hoitoalueen edustajat eivät myöskään olleet kieltäneet työntekijöitä osallistumasta toimintapäivään ja sen aikana järjestettävään tiedotustilaisuuteen. Hoitoalueen puolesta oli ainoastaan ilmoitettu, ettei metsähallituksen edustaja tulisi tiedotustilaisuuteen osallistumaan. Hoitoalueen puolelta ei missään vaiheessa ollut ilmoitettu toimintapäivään osallistumisen johtavan työajan lyhentämispäivän menettämiseen. Hirvosen osallistuminen toimintapäivään ei edellä olevilla perusteilla ollut sellainen luvaton poissaolo, joka aiheuttaisi työajan lyhennyspäivän menetyksen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Maaseututyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että metsähallitus on velvollinen antamaan Hirvoselle vuoden 1986 aikana saamatta jääneen työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen 5 §:n mukaisen vapaapäivän tai vaihtoehtoisesti mainitun sopimuksen 6 §:n mukaisen vapaapäivän palkan.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsähallitus on kanteen johdosta lausunut, että työajan lyhennyspäivien ansainta oli perustunut sopimukseen työajan lyhentämisestä metsä- ja uittoalalla. Sopimus oli noudattanut olennaisimmilta osiltaan niin sanottua valtion yleistä mallia ja siihen oli sovellettu tulkintaohjeena valtiovarainministeriön yhdessä keskusjärjestöjen kanssa valmistelemaa ja valtiovarainministeriön antamaa soveltamisohjetta VM P 1/86/8.1.1986.

Metsähallitus ei ollut antanut lupaa työntekijöilleen osallistua 10.3.1986 järjestettyyn toimintapäivään. Metsähallituksen työntekijäliitolle 6.3.1986 lähettämästä kirjeestä ilmeni, että työnantaja piti toimintapäivää laittomana lakkona eikä antanut edustajiensa osallistua tilaisuuksiin. Metsähallitus oli myös 6.3.1986 tiedottanut kaikille yksiköilleen, että toimintapäivään suhtauduttiin kuten laittomaan lakkoon. Siten kaikissa yksiköissä oli ollut selvillä, että työntekijöille ei ollut annettu lupaa osallistua toimintapäivään. Tällaista lupaa ei missään yksikössä edes ollut pyydetty, koska toimintapäivän luvattomuus oli työntekijöiden tiedossa. Lisäksi työnjohtajat työmailla olivat pyrkineet estämään työntekijöitä osallistumasta toimintapäivään.

Metsähallituksen kenttäpäällikkö ei 5.3.1986 ollut antanut työntekijäliitolta toimintapäivän järjestämisen tehtäväkseen saaneelle metsurille lupaa toimintapäivän järjestämiseen kuten kanteessa oli annettu ymmärtää. Kenttäpäällikkö oli vain luvannut ilmoittaa keskustelun sisällön asiasta päättävälle aluemetsänhoitajalle. Aluemetsänhoitaja oli ilmoitanut tämän jälkeen 7.3.1986 asiaa tiedustelleelle metsurille, että metsähallitus piti toimintapäivää laittomana lakkona eikä työnantajan edustajakaan tulisi osallistumaan kyseessä olevaan tilaisuuteen. Siten aluemetsänhoitajakaan ei ollut osallistumislupaa antanut, vaan päinvastoin oli todennut toimintapäivän laittomaksi. Metsuri ei ollut edes pyytänyt työntekijöiden puolesta lupaa saada osallistua tilaisuuteen. Myöskään metsuri Hirvonen ei itse ollut pyytänyt työnantajalta lupaa saada olla poissa työstä 10.3.1986.

Metsähallituksen edustajat eivät olleet sopimusneuvotteluissa antaneet ymmärtää, että luvattomat, muun muassa toimintapäivän kaltaiset poissaolot, eivät johtaisi työajan lyhennyspäivien menettämiseen. Sopimuksen sanamuoto ja soveltamisohjeet olivat tältä osin yksiselitteiset ja työntekijäpuolen olisi pitänyt tietää luvattoman poissaolon seuraamukset. Metsähallituksella ei valtion laitoksena olisi 4.12.1985 edes ollut oikeutta sopia valtion yleisestä työajan lyhentämispöytäkirjasta poikkeavista ehdoista. Tämän vuoksi metsähallituksen ei tarvinnut myöskään erikseen toimintapäivän vietosta tiedon saatuaan ilmoittaa työntekijäpuolelle, että siihen osallistuvat menettäisivät työajan lyhennyspäivänsä, koska asia oli muutenkin tiedossa. Tämä ei työntekijäkohtaisesti olisi edes ollut mahdollista, sillä vasta 1.7.1986 jälkeen oli tiedetty, ketkä työntekijät olivat täyttäneet kaikki puheena olevan puolivuotisjakson ehdot lyhennyspäivän saamiseksi ja ketkä eivät.

Metsähallituksen hoitoalueillakaan ei ollut velvollisuutta erikseen tiedottaa toimintapäivän haitallisista seuraamuksista työntekijöille. Työntekijöiden päinvastoin olisi pitänyt pyytää lupa poissaololleen. Tätä he eivät olleet yhdessäkään tapauksessa tehneet saati sitten saaneet lupaa poissaololleen.

Toimintapäivä 10.3.1986 ei ollut siihen osallistuneille työntekijöille työajan lyhennyspöytäkirjan tarkoittama hyväksyttävä syy poissaoloon. Työnantaja ei myöskään ollut antanut heille siihen lupaa. Toimintapäivään osallistuneet työntekijät olivat tällä perusteella menettäneet oikeutensa työajan lyhennykseen ajanjaksolta 1.1. - 30.6.1986. Siten myöskään Hirvosella ei ollut ollut tällä perusteella oikeutta vaatimaansa työajan lyhennyspäivän palkkaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsähallitus on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsähallituksen Savonlinnan hoitoalueella on 10.3.1986 järjestetty Maaseututyöväen Liiton 24.2.1986 tekemän päätöksen mukaisesti metsähallituksen palveluksessa olevia metsureita koskeva toimintapäiväksi nimitetty keskustelutilaisuus Savonlinnassa. Metsähallitus ei ole antanut tilaisuuteen osallistuneelle metsuri Juha Hirvoselle työajan lyhentämissopimuksen mukaista työajan lyhennyspäivää vuoden 1986 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta, koska se on pitänyt toimintapäivään osallistumista luvattomana poissaolona, joka estää lyhennyksen saamisen. Kantajaliitto on puolestaan katsonut, että Hirvosen osallistuminen kyseiseen toimintapäivään ei ole ollut sellainen luvaton poissaolo, joka aiheuttaisi työajan lyhennyspäivän menetyksen ja että paikallistasolla on syntynyt hiljainen sopimus, jolla työnantaja on antanut suostumuksensa työntekijöiden poissaoloon.

Jutun pääkäsittelyssä kantajaliitto on esittänyt, että Hirvonen on sopinut työnjohtajansa Aki Räsäsen kanssa toimintapäivään osallistumisesta. Kantaja on siten nojautunut kanteen tueksi perusteeseen, jota ei ole esitetty esivalmistelussa ja miltä osin vastaajalla ei ole ollut tilaisuutta esittää vastaselvitystä. Työtuomioistuimesta annetun lain 21 §:n säännös huomioon ottaen ei kannetta tällä perusteella voida tutkia.

Työajan lyhentämissopimuksen 4 §:n mukaan työntekijälle kertyvien vapaapäivien määrä on riippuvainen hänen ko. kalenterivuoden aikana tekemiensä työpäivien määrästä. Tehtyjen työpäivien veroisia ovat myös muun muassa poissaolot, jotka ovat tapahtuneet työnantajan suostumuksella, enintään kuitenkin 14 päivää kalenterivuoden puoliskolta. Sopimuksesta neuvoteltaessa ei ole ollut esillä, miten kyseistä määräystä on tulkittava, jos työntekijä on ollut poissa työstä toimintapäivään osallistumisen tai vastaavan syyn vuoksi.

Esitetyn selvityksen mukaan sopimusmääräys on perustunut valtiovarainministeriön mallisopimukseen, josta valtiovarainministeriö on 8.1.1986 antanut pysyväisohjeen. Pysyväisohjeessa olevien työajan lyhentämistä koskevien soveltamisohjeiden mukaan hyväksyttävällä syyllä olla työstä poissa tarkoitetaan syytä, jonka takia työnantaja on kussakin tapauksessa asianmukaisessa järjestyksessä myöntänyt luvan poissaoloon taikka sen hyväksynyt. Luvaton poissaolo samoin kuin poissaolo työnseisaukseen osallistumisen vuoksi eivät ohjeen mukaan ole hyväksyttäviä syitä ja niiden esiintyessä oikeus työajan lyhennykseen siltä kalenterivuoden puoliskolta on menetetty.

Esitetty selvitys ei osoita, että työnantajan edustajat olisivat antaneet työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen 4 §:n e kohdan tarkoittaman työnantajan suostumuksen Hirvosen poissaololle työstä. Sen vuoksi ja kun työnantajan ei jälkeenpäinkään ole näytetty hyväksyneen toimintapäivään osallistumista luvalliseksi poissaoloksi, ei toimintapäivään osallistuneella Hirvosella ole oikeutta vaatimaansa työajan lyhentämissopimuksen mukaiseen vapaapäivään tai vapaapäivän palkkaan.

Tuomiolauselma

Kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin se on perustettu vasta pääkäsittelyssä ilmoitettuihin seikkoihin.

Muilta osin kanne hylätään.

Metsähallitus saa asian laatu huomioon ottaen pitää jutusta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Uski, Virtanen, Pohja ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.