Labor court dismisses union claim against employer for social facility violations after employer proves compliance via union actions.

Jättäessään järjestämättä rakennustyömaalle työehtosopimuksen mukaiset sosiaalitilat yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimusta. Työnantajaliiton ja sen piiriyhdistyksen toimenpiteet olivat johtaneet siihen, että työmaan sosiaalitilojen puutteiden korjaamiseen oli heti ryhdytty siirtämällä sosiaalitilat piiriasiamiehen ohjeiden mukaisesti korjattavassa rakennuksessa pienempiin ja tarkoituksenmukaisempiin tiloihin. Työnantajaliitto ja piiriyhdistys eivät olleet laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaaja Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennusliike Aspinen & Kumpp. ja liikkeenharjoittajat Risto Kauko Kullervo Aspinen sekä Aila Annikki Aspinen Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.5.1986 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VI. Sosiaaliset määräykset

38 §

Eri- Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan näi- rakennustyön alkamisen kanssa järjestettävä set alempana mainitut sosiaalitilat. suojat 1. Ruokailusuoja

Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että - ne kunnollisesti suojaavat sateelta, kosteudelta ja kylmyydeltä ja että niissä voidaan kylmänä vuodenaikana pitää noin +18 C asteen lämpötila,

Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä, niin, että ne on helppo puhdistaa.

Juomaveden saantia varten on järjestettävä vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin.

Kaappi on varustettava ylähyllyllä, vaatetangolla, irrallisella väliseinällä ja huulisalvoilla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.

Vaatteiden kuivatus

Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.

3. Peseytymistilat

Ellei tämän 38 pykälän kohdassa 7. sanotusta, valmiista kalustosta, huonetilasta tai sen sijoituksesta aiheudu estettä, on pesutilan oltava pukutilan välittömässä läheisyydessä.

4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".

5. Työkalusuoja

Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä, ruokailu- ja vaatesuojasta eristetty lukittava tila.

6. Puhtaus ja valvonta

Kaikki tässä pykälässä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina.

KANNE

Kanteen perustelut

Toimitsija oli käynyt seuraavana päivänä 17.11.1987 uudelleen työmaalla. Tuolloin paikalla ollut työmaan johto oli ilmoittanut, että työntekijät saisivat käyttää rakennuttajan yläkerrassa sijaitsevia peseytymistiloja ja käymälöitä. Muutoin sosiaalitilat olivat olleet mainitun tarkastuspöytäkirjan mukaisia ja edelleen työehtosopimuksen vastaisia. Toimitsija oli 23.11.1987 lähettänyt asiasta uudet kirjeet yhtiölle, työnantajaliitolle ja sen Sisä-Suomen Piirille. Yhtiön kirjeessä oli lueteltu sosiaalitilojen puutteet ja yhdistyksille lähetetyissä kirjeissä oli muistutettu valvontavelvollisuudesta ja siitä, että työnantajajärjestöjen tulisi ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin asiassa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennusliike Aspinen & Kumpp. on menetellyt työehtosopimuksen määräysten vastaisesti laiminlyödessään sosiaalitilamääräysten noudattamisen. Edelleen Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Rakennusliike Aspinen & Kumpp. ja Risto Kauko Kullervo Aspisen sekä Aila Annikki Aspisen tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vastaajat ovat lausuneet, että kysymyksessä oli saneeraustyömaa, joka oli aloitettu 30.7.1987.

Työntekijäliiton aluejärjestön toimitsija oli käynyt työmaalla 16.11.1987. Se, että työnantajan edustaja oli tuolloin allekirjoittanut tarkastuspöytäkirjan, oli käsitettävä ainoastaan osoitukseksi siitä, että edustaja oli ollut läsnä tarkastustilaisuudessa. Tarkastuksen suorittanut toimitsija ei ollut hyväksynyt työmaan vastaavan mestarin vaatimusta saada kirjoittaa tarkastuspöytäkirjaan omia kannanottojaan.

Ruokailutilan lämpötilan osalta työehtosopimuksen määräys edellytti noin 18 C asteen lämpötilaa. Se, että lämpötila hetkellisesti laski alle 18 C asteen, ei merkinnyt sitä, että työehtosopimuksen määräystä olisi rikottu. Kyseisessä rakennuksessa oli lämmitys ollut kytkettynä päälle noin kuukauden ja lämpöpattereita oli asennettu niin, että lämpötila oli ollut noin 18 C astetta myös ruokailutilassa. Ruokailutilan katon betonipinta oli ollut lopullinen, joten se täytti työehtosopimuksen määräykset. Samoin seinien vaneripinta oli ollut sen tyyppinen pinta, että se voitiin pitää helposti puhtaana. Sinänsä työehtosopimus ei edellyttänyt pintojen lakkaamista tai maalaamista yksinomaisena pintakäsittelykeinona. Se, että ruokailutila oli sijainnut rakennettavassa kohteessa, ei sinänsä muodostanut työehtosopimuksen vastaista olotilaa. Työntekijöiden käytettävissä oli ollut vesijohtovettä juomavetenä.

Työntekijöiden käytössä oli sekä työmaan ensimmäisessä että toisessa kerroksessa ollut kaksi käymälää ja peseytymistilaa. Työmaan vaatesuoja oli sijainnut samassa suurehkossa huonetilassa ruokailutilan kanssa, kuitenkin siitä erillään. Vain osasta pukukaappeja oli puuttunut irrallinen väliseinä. Työmaalla ei ollut ollut erillistä lukittavaa työkalusuojaa. Kuitenkin, kun oli ollut kysymyksessä saneeraustyömaa, jossa kaikki ulko-ovet oli varustettu lukolla, ei erillistä lukittavaa työkalusuojaa enää tarvittu. Työmaan sosiaalitilojen siivous oli järjestettynä, koska työnantajaliiton piiriasiamiehen käydessä työmaalla 18. ja 25.11.1987 sosiaalitilat oli siivottu.

Piiriasiamiehen tarkastaessa työmaan sosiaalitilat 18.11.1987 ruokailusuoja oli täyttänyt työehtosopimuksen määräykset. Lämpötila oli ollut riittävä, samoin ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat oli käsitelty niin, että ne oli ollut helppo puhdistaa. Työehtosopimuksessa ei ollut määräystä siitä, että vaatesuoja ja ruokailutila tulisi rakentaa täysin eri tiloihin. Siten työehtosopimuksen määräyksen täytti tilanne, jossa vaatesuoja ja ruokailutila ollessaan samassa tilassa olivat toisistaan selkeästi erotettavissa. Näin oli ollut tässä tapauksessa, koska käytettävissä oli ollut suurehko huonetila, johon kummatkin tilat oli hyvin saatettu sijoittaa.

Työmaan sosiaalitilat oli järjestetty pieniä ja vähäisenä pidettäviä puutteita lukuunottamatta työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Työnantajaliiton piiriasiamiehen käynnin yhteydessä 18.11.1987 hän oli opastanut ja sopinut vastaavan rakennusmestarin kanssa vaatesuojan siirtämisestä vieressä olevaan pienempään huonetilaan, kuivaushuoneen ja työkalusuojan rakentamisesta ja väliseinien laittamisesta pukukaappeihin. Sosiaalitilat oli korjattu välittömästi tarkastuksen jälkeen. Piiriasiamies oli käynyt työmaalla sen jälkeen vielä neljä kertaa valvomassa sosiaalitilojen kuntoa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat, joiden lausumaan Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri osaltaan on yhtynyt, ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennusliike Aspinen & Kumpp. on heinäkuusta 1987 lukien urakoinut Jyväskylässä Kenttäkatu 17:ssä sijaitsevalla Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy:n rakennustyömaalla. Rakennustyöläisten Liiton Keski-Suomen aluejärjestön toimitsija on tarkastanut työmaan sosiaalitilat 16. ja 17.11.1987.

Asianosaisten lausumien ja muun esitetyn selvityksen perusteella on näytetty, että työmaan sosiaalitiloissa on 16.11.1987 ollut kanteessa luetellut puutteet muutoin, mutta näyttämättä on jäänyt, ettei ruokailutiloiksi osoitetussa hallissa olisi kylmänä vuodenaikana voinut pitää noin + 18 C asteen lämpötilaa.

Yhtiö on tietensä rikkonut työehtosopimuksen sosiaalitiloja koskevia määräyksiä jättäessään huolehtimatta siitä, että sosiaalitilat olisivat täyttäneet työehtosopimuksen 38 §:ssä niille asetetut vaatimukset.

Rakennustyöläisten Liiton Keski-Suomen aluejärjestön toimitsija on 17. ja 23.11.1987 kirjeitse ilmoittanut tarkastuksista ja niissä havaituista puutteista yhtiölle, Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja sen Sisä-Suomen piirille. Työnantajaliitto on ensimmäisen kirjeen saatuaan lähettänyt kirjeet yhtiölle ja piiriyhdistykselleen vaatien niitä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin sosiaalitilojen saattamiseksi työehtosopimuksen tarkoittamaan kuntoon. Työnantajaliiton Sisä-Suomen piirin piiriasiamies on käynyt työmaalla 18.11.1987 ja antanut ohjeet siitä, millä tavoin sosiaalitilat tuli järjestää, jotta ne täyttivät työehtosopimuksen määräykset. Piiriasiamies on käynyt työmaalla neljä kertaa valvomassa sosiaalitilojen kuntoa ja tällöin todennut havaitut puutteet korjatuiksi.

Kun työnantajaliiton ja piirin edellä todetut toimenpiteet ovat myös johtaneet siihen, että työmaan sosiaalitilojen puutteiden korjaamiseen on heti ryhdytty siirtämällä sosiaalitilat piiriasiamiehen ohjeiden mukaisesti korjattavassa rakennuksessa pienempiin ja tarkoituksenmukaisempiin tiloihin, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että liitto tai sen piiriyhdistys olisivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaen Rakennusliike Aspinen & Kumpp:ien menetelleen työehtosopimuksen määräysten vastaisesti laiminlyödessään sosiaalitilamääräysten noudattamisen tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Rakennusliike Aspinen & Kumpp. -nimisen avoimen yhtiön ja liikkeenharjoittajat Risto Kauko Kullervo Aspisen sekä Aila Annikki Aspisen yhteisvastuullisesti maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkona työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 12 000 markkaa sekä velvoittaa heidät yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Enemmälti kanne hylätään.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Silenti, Äimälä, Pohjanoksa, Pohja ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.