Labor court orders employer and union to pay fines for violating construction industry collective agreement social facility rules.

Jättäessään järjestämättä rakennustyömaalle työehtosopimuksen mukaiset sosiaalitilat yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimusta. Työmaan sosiaalitilojen asianmukaiseen kuntoon saattaminen oli kestänyt pitkään eikä työnantajaliiton enempää kuin sen piirinkään toimenpiteitä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi ollut pidetty riittävinä.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennusliike Aspinen & Kumpp. ja liikkeenharjoittajat Risto Kauko Kullervo Aspinen sekä Aila Annikki Aspinen Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.5.1986 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VI. Sosiaaliset määräykset

38 §

Eri- Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan näiset rakennustyön alkamisen kanssa järjestettävä suojat alempana mainitut sosiaalitilat.

1. Ruokailusuoja

Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä, niin, että ne on helppo puhdistaa.

Istuimen pinta tulee olla sellainen, että se on helppo pitää puhtaana ja siistinä.

Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymis- eikä varastosuojina.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys.

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Vaatteiden kuivatus.

Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.

3. Peseytymistilat

Ellei tämän 38 pykälän kohdassa 7. sanotusta, valmiista kalustosta, huonetilasta tai sen sijoituksesta aiheudu estettä, on pesutilan oltava pukutilan välittömässä läheisyydessä.

Mikäli pesu- ja pukutila ovat eri huonetiloissa (esim. eri tilaelementeissä, joihin kumpaankin on oma sisäänkäynti) on sisäänkäyntejä yhdistävä kulkutie suojattava sateelta ja tuulelta.

Mikäli pesutilat ovat samassa huonetilassa pukutilojen kanssa, on ne toiminnallisesti erotettava toisistaan.

Toiminnallinen erottaminen voidaan tehdä esim. sijoittamalla pesutilat huonetilan toiseen päähän, huonetilan keskelle, käyttämällä vaatekaappeja tai välilevyjä pesutilojen erottamiseen tms. tavalla.

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä. Pesutiloissa on oltava työn likaisuuteen nähden riittävä määrä peseytymislaitteita, kuitenkin vähintään yhdet noin 8 työntekijää kohti. Yhden henkilön pesupaikan leveyden on oltava noin 600 mm. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä pesuaineita. Naisia varten on järjestettävä erillinen vaate- ja pesutila.

4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".

6. Puhtaus ja valvonta

Kaikki tässä pykälässä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Rakennusliike Aspinen & Kumpp. oli suorittanut urakointia Jyväskylässä Kekkolantie 20:ssä sijaitsevalla Valtakunnallisen Vuokrataloosuuskunnan (VVO) työmaalla syyslokakuusta 1987 lukien. Työmaalla oli työskennellyt kuusi työntekijää.

Rakennustyöläisten Liiton KeskiSuomen Aluejärjestö r.y:n toimitsija oli toimittanut työmaalla sosiaalitilojen tarkastuksen 17.11.1987. Hän oli laatinut tarkastus pöytäkirjan, jonka työnantajan edustaja oli allekirjoittanut. Samana päivänä toimitsija oli lähettänyt rakennusliikkeelle kirjeen, jossa hän oli todennut sosiaalitilojen olevan työehtosopimuksen vastaiset. Sosiaalitiloissa oli todettu muiden muassa seuraavat puutteet: Ruokailutilojen seinät eivät olleet hyvin maalatut tai lakatut eivätkä istuimet olleet puhtaita. Ruokailutiloja oli käytetty myös varastona. Vaatesuojaa ja vaatteiden kuivatustiloja ei ollut ollut. Myös peseytymis ja pukeutumistilat sekä käymälä olivat puuttuneet. Kaikki tilat olivat olleet siivoamatta. Samana päivänä 17.11.1987 toimitsija oli lähettänyt asiasta kirjeet myös työnantajaliitolle ja sen piiriyhdistykselle edellyttäen riittäviä toimenpiteitä yhtiön saamiseksi noudattamaan työehtosopimusta.

Toimitsija oli 15.12.1987 käynyt uudelleen työmaalla ja todennut, että ruokailu-, pukeutumis- ja peseytymistilat olivat siivoamatta. Ruokailutila oli toiminut osittain varastona. Ruokailutilan seinäpinnat eivät täyttäneet työehtosopimuksen määräyksiä. Toimitsija lähetti 21.12.1987 yhtiölle kirjeen vaatien sosiaalitilojen saattamista työehtosopimuksen mukaiseen kuntoon. Samana päivänä toimitsija oli ilmoittanut asiasta kirjeitse myös työnantajaliitolle ja sen piiriyhdistykselle edellyttäen niiltä riittäviä toimenpiteitä asiassa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennusliike Aspinen & Kumpp. on menetellyt työehtosopimuksen määräysten vastaisesti laiminlyödessään sosiaalitilamääräysten noudattamisen. Edelleen Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Rakennusliike Aspinen & Kumpp. ja Risto Kauko Kullervo Aspisen sekä Aila Annikki Aspisen tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vastaajat ovat lausuneet, että Rakennustyöläisten Liiton Keski-Suomen Aluejärjestön toimitsija oli tarkastanut työmaan sosiaalitilat 17.11.1987. Toimitsija oli suorittanut tarkastuksen yksin ja vasta tarkastuksen jälkeen keskustellut asiasta työmaan nuoremman mestarin kanssa. Mestari oli työnantajan edustajana allekirjoittanut pöytäkirjan. Allekirjoituksella ei ollut ollut muuta merkitystä kuin se, että työnantaja oli kuitannut vastaanottaneensa kyseisen pöytäkirjan.

Peseytymistilat olivat olleet olemassa, mutta työmaan alkuvaiheen takia ei ollut mahdollista saada vesijohtoa kyseessä olevaan tilaan. Koska työmaalle ei samasta syystä ollut vielä saatu myöskään viemäröintiä järjestetyksi, käymälää ei työntekijöillä ollut ollut. Työmaalla oli ollut pukeutumistila, mutta joitakin pukukaappeja oli puuttunut, samoin puuttui vaatteiden kuivatustila. Työmaalla sosiaalitilojen siivous oli annettu siivousliikkeen tehtäväksi, minkä lisäksi työnjohto oli määrännyt yhden apumiehen taukojen välillä lakaisemaan tilojen lattiat. Kun kuitenkin tarkastus oli sattunut välittömästi ruokailutauon jälkeen eikä tehtävään määrätty työntekijä ollut vielä lattioita lakaissut, oli lattioilla varmasti ollut likaa. Tämä johtui siitä, että alkuvaiheessa olevalta työmaalta kulkeutui tavallista enemmän likaa jalkineissa sisätiloihin. Siten ei voitu väittää, että sosiaalitilojen siivous olisi ollut laiminlyöty.

Toimitsijan 15.12.1987 tekemän tarkastuksen aikaan siivous työmaalla oli järjestetty samalla tavoin kuin aikaisemman sosiaalitilatarkastuksen aikana. Se, että sosiaalitilojen lattialla joissain päivän vaiheessa oli hiekkaa tai muuta kulkeutunutta likaa, ei osoittanut, että siivous olisi ollut laiminlyöty. Ruokailutila ei ollut toiminut varastona. Ruokailutilan seinäpinnat olivat lateksimaalilla maalatut. Kanteessa ei ollut yksilöity sitä, millä tavoin seinäpinnat eivät täyttäneet työehtosopimuksen määräyksiä.

Suomen Rakennusteollisuusliiton saatua tiedon 17.11.1987 pidetystä tarkastuksesta oli rakennusliikkeelle 23.11.1987 lähetetty kirje, jossa oli kehotettu yritystä saattamaan sosiaalitilat työehtosopimuksen mukaisiksi. Samoin oli työnantajaliiton Sisä-Suomen Piirin piiriasiamiestä kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin asiassa. Piiriasiamies oli käynyt työmaalla 20.11.1987, jolloin hän oli todennut mainitun asiaintilan ja samalla hän oli myös antanut ohjeita sosiaalitilojen edelleen laittamiseksi kuntoon. Piiriasiamies oli käynyt uudelleen työmaalla 2.12.1987 ja todennut tuolloin sosiaalitilojen olevan työehtosopimuksen mukaiset. Kolmannen kerran piiriasiamies oli käynyt työmaalla 28.12.1987, jolloin hän niin ikään oli todennut sosiaalitilojen olevan työehtosopimuksen mukaiset. Työnantajaliiton taholta oli 28.12.1987 yhtiölle lähetetyllä kirjeellä kehotettu saattamaan sosiaalitilat heti työehtosopimuksen mukaiseen kuntoon.

Työmaan sosiaalitilat olivat 17.11.1987 olleet pieniä ja vähäisiä puutteita lukuunottamatta työehtosopimuksen mukaiset. Täysin vaatimukset täyttävät ne olivat olleet kohta tarkastuksen jälkeen, kun työmaalle oli saatu vesijohto ja viemäröinti. Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Sisä-Suomen Piirin toimenpitein työmaan sosiaalitilat oli saatettu vastaamaan työehtosopimuksen määräyksiä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat, joiden lausumaan Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri osaltaan on yhtynyt, ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennusliike Aspinen & Kumpp. on syys-lokakuusta 1987 lukien urakoinut Jyväskylässä Kekkolantie 20:ssä sijaitsevalla Valtakunnallisen Vuokratalo-osuuskunnan (VVO) rivitalotyömaalla. Rakennustyöläisten Liiton Keski-Suomen aluejärjestön toimitsija on tarkastanut työmaan sosiaalitilat 17.11. ja 15.12.1987. Työmaalla on ollut ensimmäisen tarkastuksen aikana kuusi ja toisen tarkastuksen aikana 11 työntekijää.

Vastaajan myöntämisen ja muun esitetyn selvityksen perusteella on näytetty, että ensimmäisen tarkastuksen aikana työmaalla ei ollut vaatesuojaa ja vaatteiden kuivatustilaa, peseytymistilaa, pukeutumistilaa eikä käymälää. Sosiaalitilat eivät ole olleet puhtaat.

Toiseen tarkastukseen mennessä edellä mainittuja puutteita on korjattu, mutta ruokailu-, pukeutumis- ja peseytymistilat eivät ole tuolloinkaan olleet asianmukaisesti siivottuja.

Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, etteivät ruokailutilan seinäpinnat ja istuinten pinnat pintakäsittelyn tai -materiaalin puolesta täyttäisi työehtosopimuksen määräyksiä tai että ruokailutilaa olisi käytetty varastosuojana.

Yhtiö on tietensä rikkonut työehtosopimuksen sosiaalitiloja koskevia määräyksiä jättäessään huolehtimatta siitä, että sosiaalitilat olisivat täyttäneet työehtosopimuksen 38 §:ssä niille asetetut vaatimukset.

Rakennustyöläisten Liiton Keski-Suomen aluejärjestön toimitsija on kirjeitse ilmoittanut tarkastuksista ja niissä havaituista puutteista Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja sen Sisä-Suomen Piirille. Työnantajaliitto on kirjeet saatuaan yhtiölle ja piiriyhdistykselleen 23.11. ja 28.12.1987 lähettämillään kirjeillä vaatinut niitä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin sosiaalitilojen saattamiseksi työehtosopimuksen edellyttämään kuntoon. Työnantajaliiton piiriasiamies on 20.11.1987 käynyt työmaalla ja vaatinut sosiaalitiloissa havaittujen puutteiden korjaamista. Piiriasiamies on 2. ja 28.12.1987 käynyt uudelleen työmaalla ja tällöin todennut 20.11.1987 havaitut puutteet korjatuiksi.

Työmaan sosiaalitilojen asianmukaiseen kuntoon saattaminen on kestänyt pitkään eikä Suomen Rakennusteollisuusliiton enempää kuin sen Sisä-Suomen piirinkään toimenpiteitä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi ole pidettävä riittävinä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaen Rakennusliike Aspinen & Kumpp:ien menetelleen työehtosopimuksen määräysten vastaisesti laiminlyödessään sosiaalitilamääräysten noudattamisen tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliike Aspinen & Kumpp. -nimisen avoimen yhtiön ja liikkeenharjoittajat Risto Kauko Kullervo Aspisen sekä Aila Annikki Aspisen yhteisvastuullisesti maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 14 000 markkaa sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, kummankin erikseen 8 000 markkaa. Lisäksi Rakennusliike Aspinen & Kumpp:n, liikkeenharjoittajien Risto Kauko Kullervo Aspisen ja Aila Annikki Aspisen sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin on yhteisvastuullisesti korvattava Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Silenti, Äimälä, Pohjanoksa, Pohja ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.