Labour court dismisses claim for Christmas Eve bonus on post delay, ruling it is separate from work time.

Postinjakajille ei ollut maksettava odotusajan korvauksen lisäksi aattopäivälisää jouluaattona sattuneen postin odottamisen vuoksi.

Kantaja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toisaalta valtiovarainministeriön ja toisaalta muun muassa Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y:n kesken virkaehtosopimuksena noudatettavaan, 17.4.1986 allekirjoitettuun postin erillisten sopimukseen liittyvässä liitteessä B, joka koskee postinjakajien ja postipalveluauton hoitajien palvelussuhteen ehtoja, on muun ohella seuraavat määräykset:

4 §. Työaika ja tehtävät

Postinjakajan säännöllinen työaika määrätään tämän sopimuksen liitteenä olevien työajan laskentaperusteiden mukaan (liite B1).

5 §. Palkkaus

Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina kello 6.00-18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00-18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivälisänä tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava lisä. Mikäli postinkuljetuksen myöhästymisen vuoksi jaettava posti ei ole postinjakajan saatavissa määrättynä aikana, hänelle suoritetaan odotusajan korvausta. Odotusaika alkaa postinjakajan vahvistetusta työn aloittamisajasta ja päättyy postinjakajan saadessa postin käsiteltäväkseen. Postinjakajalle maksetaan odotusajan korvauksena tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan suuruista korvausta, mikäli hän odotusajan jälkeen kyseisenä päivänä suorittaa postinjakelun.

Edellä mainitussa liitteessä B 1 on seuraavat määräykset:

Liite B 1

POSTINJAKAJAN TYÖAJAN LASKENTAPERUSTEET

Postin jakeluun käytettävä työaika lasketaan seuraavien perusteiden mukaan:

Jakelupisteiden lukumäärä

- jos jakelupisteitä on kiertolinjalla tai edestakaisen linjan meno-osuudella enemmän kuin kaksi kilometriä kohti

Työajan laskentaperuste jakelua suoritettaessa

Jalan polku- autolla moottoripyörällä pyörällä tai mopedilla

4 km/t 5 km/t 10 km/t 9 km/t

- jos jakelupisteitä on enintään kaksi kilometriä kohti

5 km/t 6 km/t 13 km/t 11 km/t

- edestakaisen linjan paluumatka

5 km/t 7 km/t 30 km/t 18 km/t

Postin lajitteluun käytettävän työajan määrästä sovitaan paikallisesti ottamalla huomioon lajiteltavan postin määrä ja jakelulinjan luonne. Lajitteluajan enimmäismäärä on kolme tuntia päivässä. Jos jakelu suoritetaan osaksi moottoriajoneuvolla ja osaksi jalan tai polkupyörällä, lasketaan työaika asianomaisten laskentaperusteiden mukaan kultakin jakelun osuudelta erikseen. Moottoriveneen osalta posti- ja lennätinhallitus vahvistaa työajan laskentaperusteet kussakin yksittäistapauksessa erikseen.

KANNE

Kanteen perustelut

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA on kanteessaan lausunut, että asianosaisten välinen erimielisyys koski sitä, tulisiko postinjakajalle suorittaa aattopäivälisää odotusajalta.

Alavuden postialuekonttorin kolme postinjakajaa oli joutunut odottamaan postin saapumista 24.12.1986 puolitoista tuntia. Tältä ajalta ei heille ollut maksettu aattopäivälisää. Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan aattopäivälisää tuli maksaa vain tehdystä työstä.

Postinjakajan palkkaus määräytyi virkaehtosopimukseen sisältyvien työajan laskentaperusteiden mukaisesti. Näin määräytyvä työaika ei vastannut työhön todellisuudessa käytettyä aikaa. Sopimuksenmukainen aattopäivälisä maksettiin postinjakajalle virkaehtosopimuksen mukaisten työajan laskentaperusteiden mukaisesti eikä todellisen työhön käytetyn ajan mukaan. Postinjakajan odotusaika oli aikaa, jolloin hän oli työnantajan käytettävissä ja koko ajan valmiina suorittamaan postinjakelutehtävää. Postimiestehtävissä toimivat virkamiehet saivat lukea odotusaikansa työajaksi. Tältä ajalta maksettiin virkamiehille myös aattopäivälisä.

Postinjakajia koskevassa virkaehtosopimuksessa ei ollut minkään määräyksen kohdalla merkitystä sillä, mikä oli postinjakajan todellinen työaika. Virkaehtosopimuksen mukainen työaika määräytyi postinjakajan työajan laskentaperusteiden mukaisesti. Täten odotusaika oli samanlaista laskennallista työaikaa kuin mikä muu jakeluun tai lajitteluun käytetty aika tahansa.

Postinjakajille tuli suorittaa 24.12.1986 aiheutuneelta puolentoista tunnin odotusajalta aattopäivälisä virkaehtosopimuksen työajan laskentaperusteiden mukaan määräytyvän säännöllisen työajan lisäksi myös odotusajalta. Sovellettaessa postinjakajia koskevan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentin aattopäivälisää koskevaa määräystä tuli käsitteen "tehty työ" sisältää sekä laskennallinen työaika että myös odotusaika. Millään perusteella ei voitu erotella odotusaikaa ja laskennallista, sopimuksenmukaista työaikaa luonteensa puolesta toisistaan. Aattopäivälisän suuruus oli tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että kanteessa tarkoitetussa tapauksessa tulee postinjakajille maksaa 24.12.1986 postin myöhästymisestä aiheutuneelta puolentoista tunnin odotusajalta postinjakajia koskevan virkaehtosopimuksen 5 §:n 8 momentin mukainen aattopäivälisä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että virkaehtosopimuksen liitteen 5 §:n 8 momentin mukaan odotusajalta maksettiin postinjakajalle yksinkertaisen tuntipalkan suuruista korvausta ja 7 momentin mukaan jouluaattona kello 00 - 18 välisenä aikana tehdystä työstä aattopäivälisänä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava lisä. Kanteen mukaan kysymyksessä olevassa tapauksessa olisi 24.12.1986 sattuneelta odotusajalta maksettava yksinkertaisen tuntipalkan lisäksi aattopäivälisä.

Tarkasteltaessa määräysten sanamuotoa havaittiin, että odotusajan korvaukseksi oli 5 §:n 8 momentissa määrätty yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus. Korvauksen suuruus ei ollut millään tavoin riippuvainen siitä, mihin aikaan odotusaika muutoin osui. Kysymyksessä oli erilliskorvaus.

Aattopäivälisä samoin kuin lauantaityökorvaus maksettiin 5 §:n 7 momentin mukaan tehdystä työstä. Odotusaika ei ollut virkaehtosopimuksen kannalta työaikaa, vaan sopimuksen liitteestä B 1 ilmeni, että postinjakajien työajan laskentaperusteet olivat kaavamaiset. Ne olivat erilaiset kuin esimerkiksi työaikalain alaisilla virkamiehillä ja työntekijöillä. Työaika oli laskennallinen ja määräytyi yksinomaan jakelulinjan jakelupisteiden lukumäärän ja jakelun kulkutavan perusteella.

Sopimuksen 5 §:n 7 momentin määräys lauantaityökorvauksesta oli sanamuodoltaan samanlainen kuin aattopäivälisää koskeva määräys. Aattopäivälisää maksettiin laskennallisilta työtunneilta eikä tosiasialliselta työajalta, joka usein oli laskennallista lyhyempi. Li

säksi vakiintunut käytäntö oli, että korvauksia ei maksettu odotusajalta.

Lauantaityökorvausta ja aattopäivälisää koskevat määräykset olivat olleet sopimuksessa jo vuosikausia ennen kuin odotusajan palkkaa koskeva määräys oli tullut voimaan vuonna 1982 tehdyllä virkaehtosopimuksella. Odotusajan palkkaa koskeva määräys oli otettu tällöin sopimukseen nykyisessä sanamuodossaan. Odotusajan korvaukseksi oli määrätty yksinkertainen tuntipalkka, mutta odotusajan laskemisesta työajaksi ei ollut sovittu.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA on vielä lausunut, että odotusaikaa koskeva määräys oli otettu virkaehtosopimukseen tulkintaerimielisyyden seurauksena. Vuonna 1980 posti- ja lennätinhallituksessa oli käyty asiaa koskenut paikallisneuvottelu ja myöhemmin keskusneuvottelut. Keskusneuvotteluissa oli sovittu erimielisyyden ratkaisemisesta varsinaisissa virkaehtosopimusneuvotteluissa, kuten sitten oli tapahtunutkin.

Sopimusneuvottelujen yhteydessä valtiovarainministeriö ei ollut huomauttanut, ettei odotusajalta voisi saada aattopäivälisää. Kuten erimielisyyspöytäkirjasta näkyi, odotusaikaa oli pidetty työhön rinnastettavana aikana. Odotusaika oli sovittu korvattavaksi samalla tavoin kuin muu postinjakeluun tai -lajitteluun käytetty aika.

Vakiintuneen käytännön esiintuominen oli harhaanjohtavaa, koska yksittäistapauksia oli esiintynyt suhteellisen harvoin. Toisaalta postinjakajat työskentelivät hajallaan eri puolilla maata. Tästä johtui, etteivät yksittäistapaukset olleet tulleet luottamusmiesten tai kantajaliiton tietoon.

VASTAAJAN LISÄVASTINE

Valtiovarainministeriö on vielä lausunut, että kantajaliiton vuonna 1982 esittämä vaatimus odotusaikaa koskevaksi sopimusmääräykseksi oli ollut, että odotusajalta olisi maksettava yksinkertainen tuntipalkka. Liitto ei ollut vaatinut, että odotusaika olisi laskettava työajaksi. Kantajaliitto ei ollut myöskään vaatinut, että sanotulta ajalta olisi maksettava aattopäivälisää tai

lauantaityökorvausta. Jos näin olisi vaadittu, valtiovarainministeriö olisi vastannut tähän kielteisesti.

Postinjakajien odotusaika oli toisin kuin työaika tosiasiallista eikä laskennallista, mutta siitä ei seurannut, että se vastoin virkaehtosopimuksen selvää sanamuotoa olisi laskettava työajaksi.

Kantajaliiton lausumista oli luettavissa, että työaikalain mukaista olisi ollut lukea odotusaika työajaksi. Postinjakajat eivät kuitenkaan olleet työaikalain eivätkä muunkaan yleisen työaikajärjestelmän piirissä.

Vuoden 1982 jälkeen oli varmasti esiintynyt sadoittain tapauksia, joissa odotusaika oli osunut lauantaityökorvauksen aikarajojen piiriin. Lauantaityökorvausta ei kuitenkaan ollut näissä tilanteissa maksettu.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Postinjakajan säännöllinen työaika määrätään virkaehtosopimuksen liitteenä olevien työajan laskentaperusteiden mukaan. Postin jakamiseen käytettävissä oleva työaika lasketaan sen tuntimäärän mukaan, joka matkaan sen kilometreissä määrätyn pituuden mukaan katsotaan kuluvan riippuen jakelupisteiden lukumäärästä ja jakelun suorittamistavasta. Postinjakajan säännöllinen työaika on siten laskennallinen, joten postinjakaja saa palkan vahvistettujen laskentaperusteiden mukaiselta säännölliseltä työajalta riippumatta siitä, käyttääkö hän tosiasiassa jakeluun säännöllistä työaikaa lyhyemmän tai pitemmän ajan.

Mikäli postin kuljetuksen myöhästymisen vuoksi jaettava posti ei ole postinjakajan saatavissa määrättynä aikana, hänelle suoritetaan virkaehtosopimuksen 5 §:n mukaan näin muodostuvalta odotusajalta korvauksena yksinkertainen tuntipalkka kultakin odottamiseen käytetyltä tunnilta. Edellytyksenä on, että postinjakaja odotusajan jälkeen suorittaa jakelun. Odotusaika ei sisälly edellä mainittujen laskentaperusteiden mukaan määräytyvään postinjakajan säännölliseen työaikaan.

Odotusajan korvausta koskeva määräys on otettu virkaehtosopimukseen ensimmäisen kerran vuonna 1982. Sitä aikaisemmissa virkaehtosopimuksissa on ollut määräykset lauantaityökorvauksesta ja aattopäivälisästä. Odotusajan korvausta koskevasta määräyksestä sovittaessa vuonna 1982 ei selvityksen mukaan ole ollut esillä kysymys siitä, onko odotusajalta, jos se sattuu virkaehtosopimuksessa tarkoitetuksi aattopäiväksi, suoritettava aattopäivälisää vai ei.

Virkaehtosopimuksessa tarkoitettuina aattopäivinä, joita on vain kolme vuosittain, on sattunut ilmeisesti niin harvoin postin odottamista, ettei aattopäivälisän maksamisesta odotusajalta ole syntynyt tiedossa olevaa käytäntöä. Todistajana kuulustellun posti- ja telehallituksen ylitarkastajan kertoman mukaan hänen keväällä 1986 neljään postipiiriin, joissa on toiminut noin puolet kaikista postinjakajista, tekemässään tiedustelussa on käynyt ilmi, ettei postinjakajille ole odotusajalta maksettu lauantaityökorvausta. Työtuomioistuimen mielestä tästä ei voida tehdä kovinkaan pitkälle meneviä päätelmiä odotusajan korvausta koskevan määräyksen oikeasta sisällöstä, mutta selvitys kuitenkin osoittaa palkanmaksukäytännön perustuneen siihen, että odotusajan korvaukseen ei ole lisätty tehdystä työstä maksettavaksi sovittuja korvauksia.

Erimielisyyden kohteena oleva tulkintakysymys joudutaan ratkaisemaan näissä oloissa lähinnä puheena olevien määräysten sanamuotojen ja niiden rakenteen perusteella. Merkitystä on tällöin annettava sille, että odotusajan korvaus on virkaehtosopimuksessa sovittu maksettavaksi yksinkertaisena tuntipalkkana ilman mitään viittausta sen lisäksi mahdollisesti tuleviin muihin korvauksiin tai lisiin. Odotusajan korvausta koskevassa määräyksessä käytetty sanamuoto tukee valtiovarainministeriön käsityksen oikeellisuutta.

Kun odotusaikaa ei kerrotuin tavoin lueta postinjakajan säännölliseen työaikaan, odottamisesta maksettavaa korvausta ei sen vuoksi työtuomioistuimen mielestä voida pitää tehdystä työstä suoritettuna, jota taas aattopäivälisä nimenomaisesti edellyttää.

Odotusaika jää työajan ja työn tekemisen ulkopuoliseksi erilliseksi ajanjaksoksi. Yleiskielenkään mukaan ei odottamista voida juuri rinnastaa tehtyyn työhön. Jutussa on siten jäänyt näyttämättä, että odotusajan korvausta koskevaa määräystä olisi tulkittava kanteessa vaaditulla tavalla. Kanteessa tarkoitetuilla Alavuden postikonttorin postinjakajilla ei sen vuoksi ole oikeutta 24.12.1986 sattuneen odottamisen ajalta aattopäivälisään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden valtiovarainministeriö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, Juurinen, Kuivanen ja Schrey.

Tuomio oli yksimielinen.