Labour court awards security guard pay based on building guard classification under collective agreement rules.

Kysymys siitä, kuuluiko kaupungin rakennusviraston kerrosvahtimestari työehtosopimuksen palkkaluokittelun virastovahtimestari/vahtimestari vai apulaisvahtimestari/vahtimestarin apulainen mukaiseen palkkaryhmään.

Kantaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Helsingin kaupunki

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan, nyttemmin kunnallisen työmarkkinalaitoksen, ja toiselta puolen muun ohessa Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n kesken 1.4.1986 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

17 §

PALKKAUS

Peruspalkka

1. Työntekijälle maksetaan hänen tehtäviään vastaavan nimikkeen tai palkkaryhmän mukainen kulloinkin voimassa olevasta palkkaluokittelusta (liite 1) ja kunnallisia viranhaltijoita koskevista kulloinkin voimassa olevista Y-palkkataulukoista ilmenevä peruspalkka.

Palkkaluokka

2. Työntekijän palkkaluokka määräytyy tämän sopimuksen liitteenä 1 olevan palkkaluokittelun määräysten ja jäljempänä tässä pykälässä olevien määräysten mukaan.

Työntekijän palkkaluokkaa määriteltäessä otetaan huomioon, mitä palkkaluokittelun mahdollisessa tehtävä- ja koulutuskuvauksessa on sanottu.

Jos työntekijän tehtäviä ja koulutusta vastaavaa nimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaluokittelussa mainittu, niin työntekijän palkkaluokka määräytyy hänen ammattiaan ja työtään lähinnä vastaavan nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan. Tällöin otetaan huomioon työntekijän tehtävien ja koulutuksen lisäksi hänen asemansa verrattuna palkkaluokittelussa mainittujen työntekijäin ja vastaavia tehtäviä tekevien viranhaltijain asemaan ja/ tai palkkaluokan määräytymisperusteisiin.

unnallinen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1986

KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÄIN (TOIMIHENKILÖIDEN) PALKKALUOKITTELU 1.1.1986 LUKIEN

7 LIIKENNELAITOS, KIINTEISTÖNHOITO JA PALVELUHENKILÖKUNTA

Virastovahtimestari/vahtimestari

Suorittaa järjestys-, valvonta- ja erilaisia palvelustehtäviä.

7 19 00 03 8 Toimistotyöaika Y 14 pl

7 19 00 04 8 Säännöllinen työaika 40 tuntia viikossa tai periodityö Y 15 - 16 pl

Apulaisvahtimestari/Vahtimestarin apulainen

7 19 00 05 8 Toimistotyöaika Y 11 - 12 pl

7 19 00 06 8 Säännöllinen työaika 40 tuntia viikossa tai periodityö Y 12 - 14 pl

Edellä mainitun työehtosopimuksen 17 §:ää vastaava määräys on ollut jo samojen asianosaisten välillä 27.3.1984 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa.

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on lausunut, että Helsingin kaupungin rakennusvirastossa oli syntynyt erimielisyyttä siitä, tulisiko rakennusviraston palveluksessa työsopimussuhteessa työskennelleen kerrosvahtimestarin Tuula Choudhuryn palkkauksen määräytyä palkkaluokittelun kohdan virastovahtimestari/vahtimestari vai apulaisvahtimestari/vahtimestarin apulainen mukaan. Rakennusvirastossa työskenteli vahtimestarin tehtävissä yksi ylivahtimestari sekä kerrosvahtimestarin ja vahtimestarin nimikkeellä olevia työntekijöitä.

Choudhuryn kerrosvahtimestarin tehtävänimikettä koskevan toimenkuvauksen mukaan hänen perustehtävänään ja vastuualueenaan oli ollut postin kuljetus, sanomien välitys, lähettien ohjaus ja yleisön neuvonta. Toimenkuvauksessa luetellut yksityiskohtaiset tehtävät olivat olleet postin noutaminen toimipiirin huoneista, postin lajittelu, postin vieminen osoitekerrokseen, suullisten sanomien toimittaminen, yleisön neuvominen kysyttyihin paikkoihin ja ohjaaminen tarvittaessa kysytyn henkilön luo, kiireellisten kopiointi-, lajittelu-, niittaus-, postitus- ja muiden vastaavanlaisten avustavien toimistotehtävien suorittaminen, uuden lähetin perehdyttäminen tehtäviin, esimiehen määräämien muiden tehtävien suorittaminen ja ylivahtimestarin sijaisena toimiminen. Muiden rakennusviraston kerrosvahtimestarien tehtävät olivat olleet esitettyjen toimenkuvausten mu

kaan samat kuin Choudhuryn, lukuun ottamatta ylivahtimestarin sijaisena toimimista.

Vahtimestarien nimikkeellä työskentelevien työntekijöiden tehtävät olivat toimenkuvauksen mukaan ja tosiasiallisesti olleet yhdenmukaiset kerrosvahtimestarien tehtävien kanssa. Ainakin osa vahtimestareista oli ollut velvollinen toimimaan tarvittaessa ylivahtimestarin sijaisena.

Ylivahtimestari oli sekä vahtimestareiden että kerrosvahtimestareiden lähin esimies. Lähetit kuuluivat vahtimestareiden tai kerrosvahtimestareiden välittömään alaisuuteen.

Kerrosvahtimestarin nimikkeellä työskennelleen Choudhuryn palkkaus oli 1.1.1986 lukien määräytynyt palkkaluokittelun kohdan apulaisvahtimestari/vahtimestarin apulainen mukaan ja ollut siten Y 12 palkkaluokan mukainen. Choudhury oli 1.12.1987 alkaen sijoitettu toisessa toimessa palkkaluokkaan Y 14. Vahtimestarien nimikkeillä työskentelevien työntekijöiden palkkaus oli ollut Y 14 palkkaluokan mukainen. Heidän palkkauksensa oli määräytynyt palkkaluokittelun kohdan virastovahtimestari/vahtimestari mukaan.

Choudhuryn tehtävät olivat vastanneet palkkaluokitteluliitteen kohdan virastovahtimestari/vahtimestari mukaisia tehtäviä. Tämän vuoksi hänen palkkauksensa olisi tullut määräytyä 1.1.1986 lukien mainitun hinnoittelukohdan mukaan ja olla vähintään Y 14 palkkaluokan suuruinen. Choudhuryn palkkauksen määräytyminen vahtimestareita koskevan kohdan mukaan oli perusteltua myös siksi, että hänen tehtävänsä ja asemansa rakennusviraston vahtimestariorganisaatiossa olivat olleet yhdenmukaiset vahtimestarin nimikkeellä toimivien työntekijöiden tehtävien ja aseman kanssa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV, joka on esivalmistelussa luopunut kanteesta siltä osin kuin se koski 30.11.1987 jälkeistä aikaa, on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Choudhuryn palkkaus ajalta 1.1.1986 - 30.11.1987 on määriteltävä työehtosopimuksen 17 §:n ja sopimuksen liitteenä olevan palkkaluokittelun kohdan virastovahtimestari/vahtimestari mukaan siten, että Choudhuryn palkkaus on vähintään Y 14 palkkaluokan mukainen.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että palkkaluokan määräytymisessä ei ratkaisevana ollut työntekijän nimike, vaan hänen tosiasialliset tehtävänsä. Vaikka palkkaluokitteluliitteeseen ei sisältynytkään tehtäväkuvauksia, nimikkeistä ilmeni, että apulaisvahtimestari/vahtimestarin apulainen toimi lähinnä vahtimestaria avustavissa tehtävissä ja siten vähemmän vaativissa tehtävissä kuin virastovahtimestari/vahtimestari.

Rakennusviraston ylivahtimestarin alaisuudessa tehtävät virastopalvelutyöt oli jaettu kolmeen tasoon, nimittäin vahtimestareiden, kerrosvahtimestareiden ja lähettien tehtäviin. Porrastus perustui tehtävissä etenemiseen siten, että lähetin tehtävissä kouliintunut työntekijä sai lisätehtäviä kerrosvahtimestarina, joka puolestaan saattoi edetä vahtimestariksi. Tehtävien porrastaminen oli virastossa vanha käytäntö, josta oli muodostunut toimiva ja tarkoituksenmukainen järjestelmä. Rakennusvirastossa käytettiin siis apulaisvahtimestarin nimikkeen sijasta kerrosvahtimestarin nimikettä. Kerrosvahtimestareiden palkkaus oli maksettu palkkaluokitteluliitteen kohdan apulaisvahtimestari/vahtimestarin apulainen mukaan.

Rakennusviraston neljä vahtimestaria toimivat yleensä viraston ala-aulassa, mutta siirtyivät henkilökunnan vajaustilanteissa myös muihin kerroksiin. Kerrosvahtimestarit, joita oli kolme, työskentelivät omassa kerroksessaan, joten heidän tehtäväalueensa oli vahtimestareihin verrattuna suppeampi. Kerrosvahtimestarin tehtävät olivat vahtimestaria avustavia. Heille kuului muun muassa lähettien perehdyttäminen ja vahtimestareiden avustaminen noutamalla posti toimipiirinsä huoneista.

Vahtimestareiden tehtävien vastuualue oli laajempi. Heidän tehtäviinsä kuului kerrosvahtimestareiden tehtävien lisäksi ajoneuvotilausten hoito ja neuvotteluhuoneiden varausten vastaanotto sekä autolähetin ja postittajan ohjaus. Heidän piti myös perehdyttää uusi kerrosvahtimestari tehtäviinsä. Vahtimestarien ja kerrosvahtimestarien tehtävät ilmenivät kanteen ja vastineen liitteinä esitetyistä toimenkuvauksista.

Vahtimestareiden välittöminä alaisina olivat kerrosvahtimestarit, autolähetit, postittaja ja lähetit, kun taas kerrosvahtimestareiden välittöminä alaisina olivat vain lähetit. Tehtävien vaativuustaso oli jo tämän vuoksi erilainen.

Choudhuryn tehtävät olivat poikenneet muiden kerrosvahtimestareiden tehtävistä ainoastaan siten, että hänelle oli kuulunut myös ylivahtimestarin sijaisena toimiminen. Olennaista eroa muihin kerrosvahtimestareihin verrattuna Choudhuryn tehtävissä ja asemassa ei ollut ollut. Velvollisuus toimia ylivahtimestarin sijaisena oli käytännössä vain harvoin toteutuva ja siten vähäinen lisätehtävä, joka ei ollut voinut muuttaa tehtäväkokonaisuutta vahtimestarien tehtävien tasoiseksi. Käytännössä ylivahtimestarin sijaisena toimivat useimmiten vahtimestarit.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.

KUULTAVAN LAUSUMA

Helsingin kaupunki on ollut asiassa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen 17 §:n mukaan työntekijälle ja toimihenkilölle maksetaan hänen tehtäviään vastaavan nimikkeen tai palkkaryhmän mukainen palkkaluokittelusta ilmenevä peruspalkka. Jos työntekijän tehtäviä ja koulutusta vastaavaa nimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä mainittu, toimihenkilölle palkkaluokka määräytyy hänen ammattiaan ja työtään lähinnä vastaavan nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan.

Helsingin kaupungin rakennusvirastossa vahtimestarin nimikkeellä työskenteleville toimihenkilöille maksetaan palkka työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkaluokittelun kohdan 7 19 00 03 8 virastovahtimestari/vahtimestari mukaan. Luokittelun mukainen tehtävänkuvaus edellyttää järjestys-, valvonta- ja erilaisten palvelustehtävien suorittamista. Kerrosvahtimestarin nimikkeellä työskennelleelle Tuula Choudhurylle, kuten myös muille rakennusviraston kerrosvahtimestareille, on suoritettu palkkaus 1.1.1986 lukien palkkaluokkittelun kohdan 7 09 00 05 8 apulaisvahtimestari/vahtimestarin apulainen mukaan, mistä toimesta ei luokittelussa ole tehtävänkuvausta.

Rakennusvirastossa on vuonna 1987 työskennellyt ylivahtimestarin lisäksi vahtimestarin nimikkeellä neljä toimihenkilöä. Heistä yksi on sijoitettu virastotalon ensimmäiseen kerrokseen ja muut ylempiin kerroksiin. Kaikki kolme kerrosvahtimestaria on taas työskennellyt ylemmissä kerroksissa. Niiden kolmen vahtimestarin, jotka ovat toimineet ylemmissä kerroksissa, tehtävät ovat olleet samanlaiset kuin kerrosvahtimestarien tehtävät.

Ensimmäiseen kerrokseen ylivahtimestarin lisäksi sijoitetun vahtimestarin tehtävät poikkeavat muissa kerroksissa työskentelevien vahtimestareiden ja kerrosvahtimestareiden tehtävistä siinä, että hänen tehtäviinsä on kuulunut huolehtia kokoushuoneiden varauksista ja käyttökuntoon järjestämisistä sekä ajoneuvotilausten hoitamisesta. Todistajana kuulustellun rakennusviraston toimistopäällikön kertomuksen mukaan vahtimestareita on pääasiassa käytetty ylivahtimestarin ja ensimmäisen kerroksen vahtimestarin sijaisina. Käytännössä myös kerrosvahtimestarit ovat voineet toimia lyhytaikaisesti työvuorojen vaihtuessa sijaistehtävissä ensimmäisessä kerroksessa. Ylivahtimestari on toiminut sekä vahtimestareiden että kerrosvahtimestareiden lähimpänä esimiehenä.

Rakennusvirastossa on kullekin vahtimestarille ja kerrosvahtimestarille laadittu toimenkuvaus kirjallisena. Esimerkkinä esitetystä, ensimmäisessä kerroksessa toimivan vahtimestarin toimenkuvauksesta käy ilmi, että se eroaa tehtävien laajuuden ja vaativuuden puolesta Choudhuryn kerrosvahtimestarin toimesta laaditusta tehtävänkuvauksesta. Mainitun vahtimestarin tehtäviin on kuulunut toimenkuvauksen mukaan muun muassa edellä selostetuin tavoin huolehtia kokoushuoneiden varauksista ja niiden käyttökuntoon järjestämisestä sekä ajoneuvotilausten hoitamisesta sekä lisäksi myös perehdyttää uusi kerrosvahtimestari tehtäviinsä sekä ohjata autolähettiä ja postittajaa, joita tehtäviä ei ole mainittu Choudhuryn toimenkuvauksessa.

Muiden vahtimestarien kohdalta on esitetty selvitystä kahden toimihenkilön toimenkuvauksista, jotka on laadittu heidän toimiessaan kerrosvahtimestareina. Heidän toimenkuvauksensa ja myös kahden kerrosvahtimestarina toimineen toimihenkilön toimenkuvaukset, joista on esitetty selvitys, ovat muutoin samanlaiset kuin Choudhuryn, mutta hänen tehtäväkseen on merkitty myös ylivahtimestarin sijaisena toimiminen.

Muissa kuin ensimmäisessä kerroksessa toimineiden vahtimestarien ja kerrosvahtimestarien tehtävissä tai toimenkuvauksissa ei ole osoitettavissa sellaisia eroavuuksia, joiden perusteella jaoittelu heidän välillä voitaisiin riidattomalla perusteella suorittaa. Se seikka, kenet muissa kuin ensimmäisessä kerroksessa vahtimestarin tehtäviä hoitavista toimihenkilöistä on katsottu vahtimestariksi, näyttää määräytyneen jossakin määrin sattumanvaraisesti ja epäjohdonmukaisesti ilman, että asianomaisen toimihenkilön tehtävä tai työ olisi ratkaisevasti vaikuttanut palkkaluokitteluun.

Edellä mainitun rakennusviraston toimistopäällikön kertomuksen mukaan vahtimestarien ja kerrosvahtimestarien toimien erottelussa toisistaan merkittävintä on ollut se, että vahtimestariksi luokiteltava toimihenkilö on työskennellyt joko ensimmäisessä kerroksessa, jossa tehtävät ovat vaativimpia, tai toiminut sanotussa kerroksessa työskentelevien ylivahtimestarin tai vahtimestarin sijaisena. Kun tuollainen sijaisuustehtävä on mainittu Choudhuryn toimenkuvauksessa ja hän on sitä myös ainakin jossakin määrin hoitanut, Choudhury, joka on 1.12.1987 lukien sijoitettu toisessa toimessa kanteessa vaadittuun palkkaluokkaan, olisi tehtäviensä ja työnsä puolesta pitänyt sijoittaa vahtimestaria koskevaan palkkaluokkaan.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta luovutuilta osin raukeaa.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Choudhurylle on suoritettava palkkaus ajalta 1.1.1986 - 30.11.1987 kunnallisen kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaluokitteluliitteen vahtimestaria koskevan kohdan mukaan.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV saa kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Silenti, K. Rautiainen, Kontio, Porttila ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.