Labor court dismissed union claim that overtime bonus must be added separately after annual salary adjustments under collective agreement.

Näyttämättä oli jäänyt, että tuotantolaitoksen sähkömiehille kevään palkantarkistusten yhteydessä suoritettava ylimääräinen markkamääräinen aikatyölisään luettava palkankorotuserä olisi ollut lisättävä työntekijäin palkkoihin erillisenä eränä muiden työehtosopimuksen mukaisesti suoritettujen palkantarkistusten jälkeen.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

Kantaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Vastaajat Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Neste Oy

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisyhdistysten kesken 22.5.1986 allekirjoitetussa sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

7 § Palkkaperusteet

Sähköalan työntekijöiden palkat määräytyvät seuraavasti:

1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin peruspalkat penneinä tunnilta:

Sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä 20.5.1986:

Paikkakuntakalleusluokka I II

Palkkaryhmä C 2172 2139 B 2506 2468 A 2 2928 2884 A 1 3028 2983

Sen palkanmaksukauden alusta lukien, joka alkaa 1.3.1987 tai lähinnä sen jälkeen

4. Kullekin työntekijälle määritetään aikapalkan henkilökohtainen osuus ammattitaidon, pätevyyden, työtehon ym. henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella.

Edellä tässä pykälässä tarkoitettu peruspalkka ja mahdollinen henkilökohtainen osuus muodostavat työntekijän henkilökohtaisen palkan.

8 § Aikapalkka

Aikatyössä maksetaan vähintään henkilökohtainen palkka. Henkilökohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa aikatyölisää.

Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

10 § Erilliset lisät

11 § Kokonaispalkka

Liitot toteavat, että aikapalkalla työskentelevien sähköalantyöntekijöiden palkat voidaan määritellä kokonaistuntipalkkoina, joita muodostettaessa otetaan huomioon peruspalkat sekä henkilökohtaista osuutta ja aikatyölisää koskevat määräykset.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa määrätään muun ohessa seuraavaa:

2 § A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijöiden palkkoja korotetaan seuraavilla yleiskorotuksilla:

a) 65 penniä tunnilta sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 20.5.1986.

b) 74 penniä tunnilta sen palkanmaksukauden alusta lukien, joka alkaa 1. maaliskuuta 1987 tai lähinnä sen jälkeen.

B. Aikapalkat

Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.

Mikäli näin korotettu aikapalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä on sitä vielä korotettava tähän rajaan asti.

C. Suorituspalkat

Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee kohdassa A mainituin tavoin.

D. Palkkaperusteiden korotus

Todettiin, että peruspalkoissa suoritettu yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus tulee aiheuttamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot tulevat supistumaan.

Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

13 §

Siirryttäessä tämän työehtosopimuksen mukaiseen palkkarakenteeseen vastaa vanhan sopimuksen työkohtaisuuslisä tämän työehtosopimuksen henkilökohtaista lisää. Kysymyksessä oleva prosentuaalinen lisä huomioidaan uusissa palkkaperusteissa vähintään entisen suuruisena prosenttimääränä. Neste Oy:n sähköalan työntekijöiden osalta otetaan lisäksi huomioon erillisten palkkausta koskevien pöytäkirjojen määräykset.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että piirisovittelija oli antanut 20.5.1986 sovintoehdotuksen Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitoksia koskevassa työriidassa. Neste Oy:n hallintojohtaja oli ennen sitä ilmoittanut piirisovittelijalle samoin kuin työntekijäpuolen neuvottelijoille, että Neste Oy maksaisi Porvoon tuotantolaitosten sähkömiehille ylimääräisen 75 markan korotuksen kuukaudessa. Piirisovittelijan ehdotus, joka sisällytettiin sovintoehdotuksen hyväksymisen jälkeen 22.5.1988 asianosaisliittojen kesken tehtyyn Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitoksilla työskentelevien sähköalan työntekijöiden palkkausta koskevaan pöytäkirjaan, oli sisällöltään seuraava:

6. Tasasuhtaisen palkkakehityksen turvaamiseksi Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitosten muiden työntekijäryhmien kanssa toteutetaan Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitosten sähkömiehille kevään 1986 palkantarkistuksen yhteydessä ylimääräinen 75 markan korotus kuukaudessa. Tämä palkkaerä lasketaan aikatyölisään kuuluvaksi.

Neste Oy oli kuitenkin rikkonut sopimusta liittämällä sovitun 75 markan korotuksen sähkömiesten palkkoihin ennen työehtosopimuksen 7 §:n mukaisiin palkkaperusteista eli niin sanotuista listapalkoista laskettavia korotuksia. Siinä tapauksessa, että palkka oli näin laskettuna täyttänyt listapalkkoja koskevat määräykset, työntekijä oli jäänyt kokonaan tai osaksi vaille sovittua 75 markan ylimääräistä korotusta.

Riitaa paikallisesti käsiteltäessä olivat luottamusmiehet vaatineet työnantajalta tietoja kysymyksessä olevien työntekijöiden palkkauksesta. Tiedot olisivat olleet välttämättömiä asian selvittämisen kannalta. Henkilöstöpäällikkö oli työnantajan edustajana kieltäytynyt tietojen luovuttamisesta. Näin menetellessään yhtiö oli rikkonut luottamusmiessopimuksen 5 §:n 3. kohdan määräystä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista hyvityssakkoon, kun se ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin tiedossaan olleen, työnantajajäsenensä Neste Oy:n työehtosopimuksen vastaisen toiminnan johdosta. Lisäksi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Neste Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon sen johdosta, että yhtiö ei ollut täyttänyt työehtosopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan. Edelleen kantajaliitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Neste Oy on velvollinen lisäämään Porvoon tuotantolaitoksilla työskentelevien sähköalan työntekijöiden palkkoihin sovitun ylimääräisen 75 markan palkankorotuksen muiden työehtosopimuksesta johtuvien korotusosien jälkeen.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Neste Oy ovat lausuneet, että kevään 1986 palkkaratkaisussa oli sovittu Neste Oy:n osalta siitä, että yhtiön Porvoon tuotantolaitosten sähkömiehille suoritettaisiin ensimmäisen työehtosopimuskorotuksen yhteydessä ylimääräinen 75 markan suuruinen kuukausipalkan korotus. Tämä johtui siitä, että Neste Oy oli suorittanut saman suuruisen palkankorotuksen niin sanotun pääalan, kemianteollisuuden työntekijöille, joiden työehdot nykyisin määräytyivät Kemian Teollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Kemian Työntekijäin Liitto r.y:n välillä solmitun Neste Oy:tä koskevan työehtosopimuksen mukaan. Keväällä 1986 oli työnantajapuolella sopijapuolena ollut Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä. Kysymyksessä oli Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitoksia koskeva yrityskohtainen järjestely.

Kemianteollisuudessa kevään 1986 palkankorotukset oli Porvoon tuotantolaitoksilla toteutettu siten, että työehtosopimuksen mukaiseen 110 markan suuruiseen yleiskorotukseen oli lisätty 75 markkaa, minkä jälkeen oli suoritettu ohjepalkkavertailu.

Liittojen välisissä sähkömiehiä koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa oli kysymys 75 markan korotuksesta tullut esiin Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton edustajien viitattua pääalalla tehtyyn paikalliseen ratkaisuun. Tässä tilaisuudessa Neste Oy oli ilmoittanut, että yhtiö noudatti yhtenäistä palkkapolitiikkaa Kemianteollisuuden työntekijöihin ja sähkömiehiin työehtosopimuksiin sisältyvät eroavaisuudet huomioon ottaen. Kun pääalan työehtosopimusratkaisu oli allekirjoitettu jo 7.4.1986, olivat palkankorotukset kemianteollisuudessa olleet voimassa sähkömiesten työehtosopimuksesta vielä neuvoteltaessa toukokuussa 1986. Näin ollen työnantajan ja sähkömiesten tiedossa oli ollut pääalan palkankorotusten toteuttamistapa.

Työehtosopimuskorotuksista puhuttaessa käytettiin muun muassa käsitteitä yleiskorotus ja taulukkopalkkojen tai ohjetuntipalkkojen korotus. Yleiskorotus koski nimensä mukaisesti kaikkia työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvia työntekijöitä, ja se suoritettiin palkkaperusteista riippumatta sovitun suuruisena työntekijän käytännön palkan lisäksi. Ohjetuntipalkan kohdalla ei taulukkopalkkojen yleiskorotusta suurempi korotus aiheuttanut korotusta, mikäli palkat yleiskorotuksella korotettuna täyttivät uuden työehtosopimuksen palkkamääräykset. Periaate oli nimenomaan ilmaistu työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n D-kohdassa.

Luonteeltaan puheena olevaa 75 markan suuruista palkankorotusta oli pidettävä yleiskorotuksena. Jos toisin olisi tarkoitettu, sen olisi pitänyt käydä ilmi sopimuksesta. Taulukkokorotusta tarkoittava vaihtoehto oli selvästi suljettu pois. Kysymys ei myöskään ollut erillisestä lisästä, koska mitään siihen viittaavaa sanontaa ei sopimuksessa ollut.

Ylimääräisyys merkitsi tässä yhteydessä ainoastaan sitä, että 75 markan erä koski yksinomaan Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitosten työntekijöitä. Ylimääräisen korotuksen asemesta olisi aivan yhtä hyvin voitu puhua lisäyleiskorotuksesta tai ilmaista korotus pelkästään markkamääräisesti. Vastaavanlaisia yhtiökohtaisia palkkaratkaisuja oli työehtosopimuskorotusten yhteydessä toteutettu ennenkin. Esimerkiksi vuonna 1984 palkankorotusten toteutustapa oli ollut työnantajan nyt omaksuman linjan mukainen. Työnantajan kantaa tuki sovintoehdotuksen sanonta, että palkkaerä laskettiin aikatyölisään kuuluvaksi. Siitä ilmeni, ettei tarkoituksena ollut ollut palkkaperusteiden korottaminen. Hyväksyttynä kantajaliiton vaatimus olisi merkinnyt taulukkopalkkojen ylimääräistä korottamista.

Kanteessa esitetty väite luottamusmiessopimuksen rikkomisesta oli perusteeton. Luottamusmiessopimuksen rikkominen ei ollut ennen haastehakemusta mitenkään esillä. Kannetta ei voitu tältä osin tutkia.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Neste Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä, mutta huomauttaneet, että luottamusmiessopimuksen rikkomista koskevalta kohdalta kanne olisi ensi sijassa jätettävä tutkimatta.

SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITON VASTASELITYS

Liitto on vielä lausunut, että kysymys luottamusmiessopimuksen rikkomisesta ei ollut ollut esillä neuvotteluissa.

Aloite 75 markan ylimääräisen korotuksen maksamisesta oli tullut työnantajapuolelta. Työehtosopimusneuvotteluissa Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton edustajat eivät olleet viitanneet pääalalla tehtyyn paikalliseen ratkaisuun. Kummankaan sopijapuolen taholta ei sopimusta tehtäessä ollut esitetty eikä tarkoitettukaan, että korotus pantaisiin toimeen toteutustavaltaan samalla lailla kuin pääalalla. Asiasta ei ollut edes ollut puhetta.

Ylimääräisen korotuksen tarkoitus oli ollut turvata tasasuhtainen palkkakehitys muiden työntekijäryhmien kanssa. Pyrkimyksenä ei ollut ollut samapalkkaisuus eikä edes samalla tavalla toteutettavat korotukset, vaan tarkoituksena oli ollut turvata palkkakehitys ottamatta kantaa korotuksen toteuttamistapaan. Kysymyksessä ei ollut yleiskorotus, taulukkopalkkakorotus tai erillisen lisän korotus vaan nimenomaan ylimääräinen korotus.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Neste Oy ovat vaatineet kuluilleen korkoa 16 prosenttia tuomion antamispäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanteessa tarkoitetusta erimielisyydestä, joka koskee työntekijöiden palkkatietojen antamista luottamusmiehille, ei Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton ilmoituksen mukaan ole työehtosopimuksen 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla neuvoteltu asianosaisten kesken. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ei ole esittänyt mitään sellaisia seikkoja, joiden nojalla olisi pääteltävissä, ettei liitto itse ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen. Tästä syystä työtuomioistuin ei siitä annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla voi ottaa tutkittavakseen vaatimuksia Neste Oy:n tuomitsemisesta hyvityssakkoon luottamusmiessopimuksen tieten rikkomisen johdosta eikä Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemisesta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisen johdosta.

Piirisovittelijan 20.5.1986 tekemän, Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitoksia koskevan sovintoehdotuksen mukaan tasasuhtaisen palkkakehityksen turvaamiseksi tuotantolaitosten muiden työntekijäryhmien kanssa toteutetaan tuotantolaitosten sähkömiehille kevään 1986 palkantarkistusten yhteydessä ylimääräinen 75 markan korotus kuukaudessa. Sovintoehdotuksen mukaan palkkaerä lasketaan aikatyölisään kuuluvaksi. Asianosaisliitot ovat ottaneet sovintoehdotuksen puheena olevan kohdan sellaisenaan 22.5.1986 allekirjoittamaansa Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitoksilla työskentelevien sähköalan työntekijöiden palkkauksesta tekemäänsä pöytäkirjaan.

Asianosaisliitot ovat eri mieltä siitä, onko mainittu 75 markan määräinen korotus kevään 1986 palkantarkistuksia laskettaessa otettava huomioon yleiskorotuksen lisäyksenä ennen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n D kohdassa tarkoitettua palkkavertailua, kuten Työnantajain Yleinen Ryhmä on esittänyt, vai onko korotus kanteessa vaadituin tavoin lisättävä erillisenä eränä korotettuihin palkkoihin ottamatta sitä huomioon palkkavertailussa.

Puheena olevaa 75 markan määräistä korotusta koskevan ehdon ottaminen sovintoehdotukseen on perustunut siihen, että vastaavan suuruisesta korotuksesta on sovittu aikaisemmin keväällä 1986 Kemian Työntekijäin Liiton ja Työnantajain Yleisen Ryhmän välisellä, Neste Oy:tä koskevalla sopimuksella. Selvityksen mukaan tuotantolaitosten jalostamopäällikkö on jo ennen palkkaerimielisyyden siirtämistä piirisovittelijan johdolla ratkaistavaksi luvannut luottamusmiesten kanssa käydyissä keskusteluissa sähkömiehille vastaavanlaisen korotuksen kuin mistä kemianteollisuuden alalla on sovittu. Epäselväksi on sen sijaan jäänyt, kumman osapuolen taholta puheena olevaa korotusta koskeva ehdotus on otettu esille piirisovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan riidanalainen korotus on Neste Oy:n tuotantolaitoksilla kemianteollisuudessa työskentelevien työntekijöiden kohdalla toteutettu Työnantajain Yleisen Ryhmän asiassa esittämän laskentatavan mukaisesti. Kun kemianteollisuuden työehtosopimuksen palkkarakenne ja sen palkkausta koskevat työehtosopimuksen määräykset poikkeavat jossakin määrin sähköalan työehtosopimuksen vastaavista kohdista palkankorotusten toteuttamisessa noudatetut menettelytavat eivät ilmeisesti ole täysin toisiinsa rinnastettavia.

Palkankorotusta koskeviin neuvotteluihin osaa ottaneita osallisliittojen edustajia on kuulusteltu todistajina selvityksen saamiseksi neuvottelujen kulusta. Heidän lausumansa osoittavat, että todistajat ovat jääneet toisistaan poikkeaviin käsityksiin siitä, miten korotukset on tarkoitettu toteutettaviksi. Neuvotteluissa käytetyt kuvannolliset sanonnat tai piirisovittelijan käyttämät havaintoesimerkit eivät ole olleet niin yksiselitteisiä ja selviä, että niidenkään perusteella olisi pääteltävissä, mitä on pidettävä palkankorotusten toteuttamisessa noudatettavana, yhteisesti hyväksyttynä menettelynä.

Sovintoehdotuksen sanamuoto, jossa on maininta Porvoon tuotantolaitosten muista työntekijäryhmistä, viittaa selvästi siihen, että palkankorotuksen osalta on pyritty samantapaiseen menettelyyn kuin mistä niin sanotun pääalan, kemianteollisuuden työehtosopimuksen piirissä työskentelevien työntekijöiden kohdalla on jo aikaisemmin sovittu. Selvityksen mukaan tuollaista palkankorotusten laskentatapaa on aikaisemmin noudatettu myös sähköalan työntekijöihin Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitoksilla heidän kuuluessa kemianteollisuuden työehtosopimusten piiriin.

Sovintoehdotuksen ja myös sen perusteella tehdyn sopimuksen mukaan palkankorotuserä lasketaan aikatyölisään kuuluvaksi. Työehtosopimuksen mukaan työntekijälle voidaan henkilökohtaisen palkan lisäksi maksaa aikatyölisää. Aikatyölisää koskevaa työehtosopimuksen määräystä ei ole sijoitettu työehtosopimuksessa palkkaperusteita koskevaan määräykseen, vaan erilliseksi 8 §:ksi. Tämä seikka tukee sitä käsitystä, että 75 markan korotuserä on tarkoitettu yleiskorotuksen luonteiseksi. Puheena olevan korotuserän rinnastaminen aikatyölisään osoittaa työtuomioistuimen mielestä myös sen, ettei sitä ole tarkoitettu muiden palkankorotusten jälkeen lisättäväksi erityiseksi palkkaeräksi, jollainen aikatyölisäkään ei luonteeltaan ole.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että puheena oleva 75 markan korotuserä olisi kanteessa vaadituin tavoin lisättävä sähkötyöntekijöiden palkkoihin erillisenä eränä työehtosopimuksen mukaisesti suoritettujen palkantarkistusten jälkeen.

Tuomiolauselma

Luottamusmiessopimuksen rikkomista koskevilta osin hyvityssakkovaatimukset jätetään tutkimatta.

Muilta osin kanne hylätään.

Asian laadun huomioon ottaen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Neste Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Silenti, Uski, K. Rautiainen, Kuivanen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.