Labor court dismisses union's appeal, upholding fine for striking over wage disputes and violating collective agreement. The union failed to stop strikes and slowdowns targeting wage and management clauses.

Työvauhdin hidastaminen ja lakko, joiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa urakkapalkkojen korottamiseen, olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Edellä mainitun lakon jälkeen toimeenpannut kaksi lakkoa, joista toisen syynä oli ollut työnantajan moitteet työntekijöille ja toisen työnantajan ilmoitus palkan alentamisesta jarrutuksen vuoksi, olivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työvauhdin hidastuksen lopettamiseksi. Ammattiosasto, joka vastasi myös luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluihin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Puutyöväen Liitto r.y. Kuultava Kiteen Puutyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.4.1986 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Työrauhavelvoite

3 §.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

5 §.

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

Suorituspalkat

13 §.

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.

4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu. Menetelmämuutokseksi katsotaan koneissa, laitteissa tai muissa työvälineissä, raaka-aineissa tai työolosuhteissa tai -järjestelyissä tapahtuneet sellaiset pysyväisluontoiset muutokset, joilla on ko. hinnoittelun piirissä työskentelevien työntekijäin työmäärään tai -saavutukseen huomattavampaa muuttavaa vaikutusta, verrattuna siihen tilanteeseen, jossa entisestä hinnoittelusta on sovittu.

Neuvottelut ja sopiminen hinnoittelun muutoksesta suoritetaan kuten kohdassa 2 on määrätty. Mikäli syntyy erimielisyyttä siitä, onko edellä tarkoitettu menetelmämuutos tapahtunut, jatketaan työtä entisellä palkkaperusteella siihen saakka, kunnes osapuolten hyväksymällä työnmittauksella on todettu mahdollinen menetelmän muuttuminen.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Enso-Gutzeit Oy:n Kiteen sahalla oli syksystä 1987 lähtien keskusteltu tukin keskipituuden muuttumisesta ja sen vaikutuksesta urakkapalkkaukseen. Joulukuun 15 päivänä käydyssä kuorimon, vannesahalinjan ja rimoituksen palkkaneuvottelussa pääluottamusmies oli ilmoittanut, ettei hän takaisi, mitä tapahtuisi, jos asiassa ei päästäisi työntekijöitä tyydyttävään ratkaisuun 21.12. mennessä. Työnantaja oli neuvotteluissa myöntänyt tukin keskipituuden kasvaneen marras- ja joulukuun aikana. Koska edellä mainittu aika oli kuitenkin liian lyhyt seurantajakso urakkahinnoittelun muuttamiseen, työnantaja oli ehdottanut, että tilannetta seurattaisiin maaliskuun 1988 loppuun saakka. Jos muutos olisi todettu pysyväksi, olisi hinnoittelua tuolloin korjattu.

Kuorimon, sahan ja rimoituksen yhteensä noin 80 työntekijää olivat olleet lakossa 21. ja 22.12. kumpanakin päivänä kaksi tuntia sekä aamu- että iltavuoron aikana. Työnseisauksiin olivat osallistuneet pääluottamusmies ja kyseisten osastojen luottamusmiehet. Tukkien syöttäjät olivat kertoneet työnjohtajalle, että pääluottamusmies oli antanut määräyksen lopettaa työnteko.

Sahaosaston 36 työntekijää olivat 1.2. aloittaneet jarrutuksen painostaakseen työnantajaa suostumaan työntekijöiden vaatimuksiin palkkaneuvotteluissa. Työvauhdin hidastus oli kestänyt 18.3. saakka. Tuotanto oli laskenut jarrutuksen aikana keskimäärin 400 kuutiometriin työvuoroa kohden, kun se normaalisti oli ollut keskimäärin 530 kuutiometriä. Tuotantoluvut vuonna 1988 viikoilla 1- 17 olivat olleet seuraavat viikosta 1 alkaen:

495, 498, 553, 546, 461, 451, 443, 392, 372, 378, 368,

467, 437, 456, 475, 489 ja 552 kuutiometriä työvuoroa kohden. Vastaavat luvut vuonna 1987 viikoilla 6-14 olivat olleet viikosta 6 alkaen 451, 508, 532, 592, 530, 529, 530, 548 ja 549 kuutiometriä.

Rimoitus- ja sahausosaston sekä kuorimon 55 työntekijää olivat olleet 12.2. tunnin lakossa työvuoronsa lopussa. Varapääluottamusmies oli ilmoittanut lakon syyksi sahauspäällikön antamat moitteet rimoituksen aamuvuoron työntekijöille. Lakkoon olivat osallistuneet varapääluottamusmies ja kuorimon luottamusmies.

Kaikki sahan noin 80 työntekijää olivat olleet vielä 8.3. tunnin pituisessa lakossa. Lakon syyksi varapääluottamusmies oli sanonut työnantajan ilmoituksen palkan alentamisesta jarrutuksen takia. Lakkoon olivat osallistuneet myös tasaamon ja konehuollon luottamusmies.

Lakot ja jarrutustoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Työnantaja oli useita kertoja kehottanut pääluottamusmiehen tehtäviä hoitanutta varapääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin jarrutuksen lopettamiseksi. Ammattiosasto ei kuitenkaan ollut palauttanut työrauhaa. Ammattiosasto oli vastuussa myös lakoista, koska niihin oli osallistunut ammattiosaston edustajia.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Kiteen Puutyöntekijät tuomitaan hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta sekä velvoitetaan korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut.

VASTINE

Puutyöväen Liitto on lausunut, että Enso-Gutzeit Oy:n Kiteen sahalla oli ollut kanteessa esitetyt työnseisaukset. Kyseessä olleet lyhyet lakot olivat syntyneet spontaanisti eikä ammattiosasto ollut pystynyt niitä estämään. Tukin keskipituus oli kasvanut jo syyskuussa, josta lähtien työntekijät olivat yrittäneet neuvotella asiasta. Työntekijöitä oli ärsyttänyt paitsi neuvottelujen pitkittyminen, myös se, että työnantaja oli estänyt työntekijäliiton toimitsijan pääsyn tehtaalle 3.2.1988.

Sahaosastolla oli ollut kanteessa mainittuna aikana jonkin verran jarrutusta. Tuotantolukujen laskuun oli kuitenkin vaikuttanut myös se, että jarrutuksen aikana oli sahattu ohutta tukkia, koneet eivät olleet olleet normaalissa kunnossa, kunnossapito-osastolla ei ollut tuolloin tehty ylitöitä ja että tukit eivät talviaikana kulkeneet yhtä nopeasti kuin muulloin.

KUULTAVAN LAUSUMA

Kiteen Puutyöntekijät on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Enso-Gutzeit Oy:n Kiteen sahalla on syksystä 1987 lähtien neuvoteltu tukin keskipituuden muuttumisesta ja sen vaikutuksesta urakkahinnoitteluun. Työnantaja on myöntänyt tukin keskipituuden kasvaneen marras- ja joulukuun aikana, mutta pitänyt kahden kuukauden aikaa liian lyhyenä seurantajaksona palkkauksen muuttamiseen. Työnantaja on tämän vuoksi ehdottanut, että tilannetta seurattaisiin maaliskuun 1988 loppuun saakka. Työntekijät puolestaan ovat vaatineet heitä tyydyttävään ratkaisuun pääsemistä 21.12.1987 mennessä. Ratkaisuun ei kuitenkaan tuolloin ollut päästy.

Tämän jälkeen kuorimon, sahan ja rimoituksen yhteensä noin 80 työntekijää ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 21. ja 22.12. Työnseisaukset ovat kestäneet yhteensä 8 tuntia ja niihin ovat osallistuneet myös pääluottamusmies ja kyseisten osastojen luottamusmiehet.

Kantaja on esittänyt vuoden 1988 alusta selvitystä tuotantomääristä, joka osoittaa, että tuotanto vuoden neljän ensimmäisen viikon aikana on ollut keskimäärin 523 kuutiometriä normaalia työvuoroa kohden ja väitetyn jarrutuksen aikana eli seitsemän seuraavan viikon aikana keskimäärin noin 409 kuutiometriä. Vertailuaineistona on esitetty tuotantoluvut vuoden 1987 6-14 viikoilta, jolloin keskiarvo on ollut n. 530 kuutiometriä.

Työntekijäliitto on myöntänyt jarrutusta jonkin verran tapahtuneen. Tuotannon laskuun on vastaajaliiton mukaan vaikuttanut kuitenkin myös se, että jarrutuksen aikana on sahattu ohutta tukkia, talviaikana tukit eivät kulje yhtä nopeasti kuin muulloin, koneiden kunto ei ole ollut normaali ja että kunnossapito-osastolla ei ollut tehty ylitöitä.

Sahatun puun laadusta, koneiden kunnosta ja ylitöiden tekemättä jättämisestä kunnossapito-osastolla ei ole esitetty sellaista selvitystä, että mainittujen seikkojen mahdollista vaikutusta tuotantomäärien alenemiseen voitaisiin arvioida. Toisaalta ei ole väitetty, että ko. aikana olisi esiintynyt koneiden kuntoon liittyviä erityisiä ongelmia, jotka olisivat normaalia enemmän vaikuttaneet sahausmääriin. Kantajan esittämät tuotantoluvut kevättalvelta 1987, joiden oikeellisuutta ei ole kiistetty, osoittavat puolestaan, ettei talviolosuhteilla ainakaan tuolloin ole ollut huomattavampaa merkitystä, koska tuotantomäärät ovat vastanneet normaalia keskimääräistä tuotantoa. Kun vastaajaliitto on myöntänyt jarrutusta tapahtuneen 1.2.-18.3.1988 ja kun muuta selvitystä ei ole esitetty, alentuneet työn tulokset ovat olennaiselta osalta johtuneet työvauhdin tahallisesta hidastamisesta, johon ovat osallistuneet sahausosaston 36 työntekijää.

Edellä mainitun lakon ja sahaosaston työvauhdin hidastuksen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan urakkapalkkauksen korottamiseen. Lakko ja hidastus ovat siten muodostaneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen.

Rimoitus- ja sahausosaston sekä kuorimon 55 työntekijää ovat olleet 12.2. tunnin kestäneessä lakossa, johon ovat osallistuneet myös varapääluottamusmies ja kuorimon luottamusmies. Kaikki sahan noin 80 työntekijää, heidän mukanaan tasaamon ja konehuollon luottamusmies, ovat olleet vielä 8.3. tunnin kestäneessä lakossa. Varapääluottamusmies on ilmoittanut ensiksi mainitun lakon syyksi sahauspäällikön antamat moitteet rimoituksen työntekijöille ja jälkimmäisen lakon syyksi työnantajan ilmoituksen palkan alentamisesta hidastuksen vuoksi. Työnseisaukset ovat näin ollen kohdistuneet työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Työnantaja on kehottanut pääluottamusmiehen tehtäviä hoitanutta varapääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin työvauhdin hidastuksen lopettamiseksi. Ammattiosasto ei kuitenkaan ole ryhtynyt asiassa mihinkään toimenpiteisiin. Myöskään lakkojen osalta ammattiosasto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi eikä työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös edellä mainittujen luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluihin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kiteen Puutyöntekijät maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 18 000 markkaa sekä velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Uski, Virtanen, Pohja ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.