Labor court dismisses union branch's appeal for strike action against collective agreement wage clauses.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the appeal by the union branch against the employer's claim for damages. The court found that employees' refusal to perform overtime and subsequent strikes were collective actions aimed at pressuring the employer regarding spring 1987 wage review negotiations. Consequently, the court ruled that these actions constituted a strike measure directed at wage provisions in the collective agreement, violating the employer's right to peace. The union branch was therefore ordered to pay a fine and cover legal costs for its failure to prevent the industrial action.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslaki 8, 9 ja 10 §:n nojalla; Työrauhavelvollisuuden rikkominen ja työtaistelutoimenpiteen luonne, kun lakko tai ylityökieltäytyminen on yhteisenä tarkoituksenaan painostaa työnantajaa palkkausta koskeviin sopimusmääräyksiin kohdistuneisiin vaatimuksiin.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ylitöistä kieltäytymiset ja lakot olivat muodostaneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen. Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluihin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45 r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
4 §.
TYÖRAUHAVELVOITE
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
5 §.
TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
III PALKKAMÄÄRÄYKSET
10 §.
TYÖPALKAT
1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työn laadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä. (Liite II).
11 §.
AIKAPALKAT
1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1 - K1 kausipalkka on 17.3.1986 alkaen vähintään 1.658,40 mk ja 2.3.1987 alkaen 1.760,80 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 § 1.)
2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.
KANNE
Kanteen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Tervasaaren tuotantolaitosten ja Valkeakosken palveluyksikön kevään 1987 kausitarkistuksista oli neuvoteltu pitkään. Liitot olivat osallistuneet neuvotteluihin 4.6.1987, koska kausitarkistuksesta ei ollut päästy yksimielisyyteen. Neuvotteluissa oli todettu, että kausitarkistus toteutettaisiin työehtosopimuksen edellyttämässä järjestyksessä. Näin oli myös tapahtunut. Kausitarkistuksen toteutustavasta oli keskusteltu pääluottamusmiehen kanssa 5.6.1987. Työnantaja oli toteuttanut kausitarkistuksen työehtosopimuksen mukaisesti osastoittain kesäkuun 1987 kuluessa.
Tervasaaren tuotantolaitosten konekorjaamon, rakennuskorjaamon, automaatiokorjaamon ja kuljetuksen työntekijät olivat ainakin 29.5.1987 lukien kieltäytyneet tekemästä ylitöitä. Ylityöstä kieltäytyminen jatkui edelleen jutun pääkäsittelyn aikana. Ylitöistä kieltäytyminen oli tullut työnantajan tietoon 29.5.1987, jolloin työnjohto oli totuttua tapaa noudattaen pyytänyt, että kalanteritelojen sorvaus suoritettaisiin lauantaina 30.5.1987 ylityönä. Aiemmasta poiketen työntekijät olivat kuitenkin ilmoittaneet, etteivät he tulisi ylityöhön. Työtä tekemään olisi tarvittu yksi työntekijä, mutta kukaan ei ollut suostunut tulemaan ylitöihin. Konekorjaamon päällikkö oli tuolloin ottanut yhteyden konekorjaamon luottamusmieheen ja pyytänyt tätä ryhtymään toimenpiteisiin työntekijän saamiseksi ylitöihin. Pääluottamusmies ei kuitenkaan ollut palannut enää asiaan. Tämän vuoksi työnantaja oli joutunut muuttamaan sorvaajien työaikamuodon päivätyöstä kaksivuorotyöhön.
Ylitöistä kieltäytyminen oli ilmennyt erityisen selvästi helluntai- ja juhannusseisokkien yhteydessä. Automaatiokorjaamolla olisi seisokkipyhinä tehty ylitöinä esimerkiksi sellutehtaalla muuntajien puhdistusta ja keskusmuutoksia, paperikone 5:llä Accuray-mittapalkin huoltotyötä, paperikone 7:llä siltanosturin asennustöitä, moottorilähtöjen uusimisia ja muuntajien puhdistustyötä sekä paperikone 6:lla salin valaistuksen kunnostusta. Myös energiahuoltoon olisi automaatiokorjaamon miehiä tarvittu ja heitä oli myös tuloksetta pyydetty ylityöhön. Ylityökiellon johdosta työnjohtoa oli jouduttu lomiltakin pyytämään töihin.
Kone- ja rakennuskorjaamolla oli kesän aikana pyydetty työntekijöitä tekemään ylityönä muun muassa pakkauskoneen lattian maalaus, paperikone 5:n konepulpperin moottorin vaihto, superkalanterin korjaustyö, paperikone 7:n puristimen imutelan vaihto, kiertokuidun pulpperin vaihteen korjaus, SAP:n puskusäiliön sekoittimen vaihto, SAP:n poksivesiputken oikaisu ja SAP:n syrjäytysliemipumpun korjaus. Mainittujen yksittäisten työkohteiden lisäksi oli kone- ja rakennuskorjaamoilla muutoinkin ollut tarvetta tehdä ylitöitä kesän aikana, mutta työntekijöitä ei ollut ylitöihin löytynyt.
Erityisen selvästi ylitöistä kieltäytyminen kävi ilmi ylityötilastoista. Tilaston perusteella voitiin ylitöistä kieltäytyminen 29.5.1987 jälkeen todeta selvästi. Tilikauden 11.5. - 24.5.1987 jälkeen oli ylitöiden teko konekorjaamolla, rakennuskorjaamolla, automaatiokorjaamolla ja kuljetuksessa käytännöllisesti katsoen loppunut kokonaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kesäaikana tehdyt ylityöt olivat koskeneet palokunnan harjoitusta tai sitten kyse oli lähinnä ollut opiskelijoista tai lomittajista.
Ylitöiden tekemättömyyttä ei edellä esitetyn perusteella voitu selittää työn puutteesta johtuvaksi. Mikäli kesää 1987 verrattiin edelliseen kesään, oli ero myös ilmeinen. Tilaisuuksia ja tarvetta ylitöiden tekemiseen oli ollut kesän 1986 ja alkukevään 1987 tapaan runsaasti.
Ylitöistä kieltäytymisestä oli keskusteltu uudelleen 15.6.1987. Keskusteluissa oli ollut läsnä kaksi työnantajan edustajaa ja työntekijäpuolelta kolme edustajaa, heidän joukossaan konekorjaamon luottamusmies. Keskusteluissa konekorjaamon luottamusmies oli ilmoittanut, että ylityökielto loppuisi, mikäli sovittaisiin kausitarkistuksista. Pääluottamusmies oli sen sijaan toisen työnantajan edustajan kanssa käydyissä keskusteluissa kiistänyt, että ylityöstä kieltäytyminen olisi ollut voimassa.
Tervasaaren tuotantolaitosten ja Valkeakosken palveluyksikön kausitarkistuksen piiriin kuuluvat työntekijät olivat poistuneet työpaikaltaan lakkoon 22.6.1987. Päivätyöntekijät olivat poistuneet kello 12 ja vuorotyöntekijät kello 11:n ja 12:n välisenä aikana. Hallintojohtaja oli ottanut lakon alkamisen jälkeen yhteyttä varapääluottamusmiehenä toimineeseen konekorjaamon luottamusmieheen ja pyytänyt tätä välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Varapääluottamusmies ei ollut toiminut mitenkään pyynnön johdosta eikä ollut ryhtynyt toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Varapääluottamusmies oli ilmoittanut lakon kohdistuvan kausitarkistusratkaisua vastaan.
Ilta- ja yövuoron työntekijät eivät olleet saapuneet työpaikalle, vaan olivat ryhtyneet työtaisteluun. Siten lakkoon oli osallistunut yhteensä 208 työntekijää. Heidän joukossaan oli ollut varaston luottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja ja ammattiosaston toimikunnan jäsen. Lakko oli päättynyt 23.6.1987 kello 6 aamuvuoron aloittaessa työnsä tavanomaisesti.
Lakon jälkeen kesäkuussa 1987 yhtiön työvoimapäällikkö oli keskustellut tapahtumista konekorjaamon luottamusmiehen kanssa. Työvoimapäällikön tiedusteluun, kohdistuiko lakko kausitarkistusta vastaan, luottamusmies oli vastannut myöntävästi ilmoittaen, että lakko olisi vältetty, mikäli kausitarkistuksesta olisi päästy sopimukseen aikaisempien vuosien tapaan.
Paperikone 5:n korjausseisokki oli alkanut 3.8.1987. Seisokin aikana oli ollut tarvetta tehdä ylitöitä. Tämä ei edellä kerrotun ylitöistä kieltäytymisen takia kuitenkaan ollut onnistunut. Asiasta oli keskusteltu pääluottamusmiehen ja tehdaspalvelun päällikön sekä osastonjohtajan ja tuotantopäällikön kesken 5.8.1987, jolloin pääluottamusmies oli ilmoittanut, että työntekijät tekivät työtä kahdeksan tuntia päivässä. Kausitarkistuksen piiriin kuuluvat kone-, rakennus- ja automaatiokorjaamon sekä keskusvaraston työntekijät olivat kuitenkin lopettaneet työnteon 6.8.1987 kello 11 poistuen työpaikaltaan lakkoon.
Lakon alkamisen jälkeen tehdaspalvelun päällikkö oli tavannut pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen sekä erään kolmannen työntekijöiden edustajan noin kello 12.45. Tehdaspalvelun päällikön tiedusteltua lakon syytä he olivat ilmoittaneet sen liittyvän kausitarkistukseen. Heti tämän jälkeen hallintojohtaja oli ollut yhteydessä pääluottamusmieheen pyytäen tätä ryhtymään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Tällöin pääluottamusmies oli ilmoittanut, että työntekijät tulisivat töihin 7.8.1987 kello 6. Hän oli lisäksi vahvistanut, että syynä lakkoon oli ollut kevään 1987 kausitarkistus. Lakkoon, joka oli päättynyt ilmoituksen mukaisesti 7.8.1987 kello 6, oli osallistunut 126 työntekijää. Heidän joukossaan oli ollut ammattiosaston puheenjohtaja.
Ylitöistä kieltäytymisen aiheuttamia vahinkoja oli markkamääräisesti vaikea osoittaa. Lakosta 22.6. ei ollut aiheutunut välittömästi tuotannon tappioita. Lakon vuoksi paperikone 6 oli kuitenkin käynnistynyt suunnitellun 2.7. sijasta vasta 4.7.1987. Lisäksi lakko oli vaarantanut tuotannon paperikoneilla 5 ja 7. Seisokkiajan töitä oli jouduttu myös siirtämään myöhäisempään ajankohtaan ja osasta korjaustöistä oli jouduttu tuolloin luopumaan. Lakon 6.8.1987 vuoksi paperikone 5:n korjausseisokki oli pitkittynyt 17 tuntia, mistä oli aiheutunut myyntikatteen menetyksenä noin 100 000 markan vahingot.
Työtaistelut olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja työnjohto-oikeuteen. Lisäksi työtaisteluilla oli rikottu työrauhavelvoitetta. Ammattiosasto oli vastuussa luottamusmiestensä osallistumisesta lain ja työehtosopimuksen vastaisiin työtaisteluihin.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja sen velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
VASTINE
Vastineen perustelut
Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että yhtiön Tervasaaren tehtailla oli viime vuosina kausitarkistukset sovittu kitkattomasti ja ajallaan. Vuoden 1986 lopulla työnantajapuoli oli kertonut tiukentaneensa linjaansa palkkauskysymyksissä, mikä oli sitten näkynyt kevään 1987 kausitarkistuksista neuvoteltaessa. Kausitarkistusneuvottelut olivat päättyneet työnantajan yksipuolisesti suorittamaan ratkaisuun.
Tehtaalla oli vuosien 1985 - 1986 aikana ollut ongelmia ylityömäärien pysyttämisessä lakisääteisissä rajoissa. Työntekijäpuoli oli useaan eri otteeseen vaatinut työnantajaa saattamaan ylityömäärät lakisääteisiin rajoihin, mutta kun vaatimukset eivät olleet johtaneet tuloksiin, oli asia johtanut työsuojelupiirille lähetetyn kirjeen jälkeen poliisitutkimuksiin.
Ylityön tekeminen vaati aina työntekijän tapauskohtaisen suostumuksen. Kun työntekijöiden tiedossa oli ollut se, että työnantaja oli ollut valmis teettämään ylityötä aina laittomuuksiin saakka, ei tämä ollut yhdenkään työntekijän kohdalla herättänyt haluja ylitöiden tekemiseen. Kanteessa ei ollut edes väitetty, että ylitöistä kieltäytyminen olisi ollut kollektiivinen toimenpide. Sinänsä jo se, että kesän 1987 aikana tehtaalla oli tehty ylitöitä, osoitti, ettei työnantajaliiton vihjaamaa tilannetta tehtaalla ollut ollut.
Kanteessa esitetyt työstä kieltäytymisten ajankohdat 22.6.1987 pitivät paikkansa. Varapääluottamusmiehellä ei ollut ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia estää työstä kieltäytymisiä. Myös työstä kieltäytymisten ajankohta 6.8.1987 piti paikkansa. Pääluottamusmiehellä ei ollut ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia estää työstä kieltäytymisiä, koska työntekijät olivat joka tapauksessa päättäneet palata työhön seuraavana aamuna. Esitettyjä työstä kieltäytymisiä ei sinänsä kiistetty. Ylitöistä kieltäytymisten osalta kantaja ei ollut esittänyt edes yksilöityä vaatimusta.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Työnantajan itse antaman aiheen huomioon ottaen työnantajaliiton oikeudenkäyntikuluvaatimus tulisi hylätä.
KUULTAVA
Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45 on ollut jutussa kuultavana.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Tervasaaren paperitehtaalla on käyty neuvotteluja Tervasaaren tuotantolaitosten ja Valkeakosken palveluyksikön kevään 1987 kausitarkistuksista. Kun niistä ei ole neuvotteluissa päästy yksimielisyyteen, liitot ovat 4.6.1987 sopineet kausitarkistusten toteuttamisesta työehtosopimuksen edellyttämässä järjestyksessä. Toukokuun 29 päivästä 1987 lukien aina jutun pääkäsittelypäivään 5.1.1988 saakka yhtiön Tervasaaren tuotantolaitosten konekorjaamon, rakennuskorjaamon, automaatiokorjaamon ja kuljetuksen työntekijät ovat kieltäytyneet tekemästä ylitöitä niin, ettei niitä ole tuona aikana tehty juuri lainkaan. Ennen sanottua aikaa on vuoden 1987 aikana mainituilla osastoilla tehty lähes jokaisena tilikautena sekä vuorokautista että viikoittaista ylityötä siten, että 5.1. - 24.5. on tehty vuorokautista ylityötä yhteensä 3374 tuntia ja viikoittaista ylityötä yhteensä 762 tuntia.
Yhtiön Tervasaaren tuotantolaitosten ja Valkeakosken palveluyksikön kausitarkistuksen piiriin kuuluvat työntekijät ovat 22.6.1987 kello 11 - 12 ryhtyneet lakkoon, joka on päättynyt seuraavana päivänä kello 6. Lakkoon on osallistunut 208 työntekijää, heidän joukossaan varaston luottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja ja ammattiosaston toimikunnan jäsen.
Kausitarkistuksen piiriin kuuluvat konekorjaamon, rakennuskorjaamon, automaatiokorjaamon ja keskusvaraston työntekijät ovat 6.8.1987 kello 11 ryhtyneet lakkoon, joka on päättynyt 7.8.1987 kello 6. Lakkoon on osallistunut 126 työntekijää, heidän joukossaan ammattiosaston puheenjohtaja. Yhtiö on laskenut vahinkonsa tästä lakosta olleen noin 100 000 markkaa.
Jutussa esitetty selvitys osoittaa työtuomioistuimen mielestä, että työntekijät ovat kieltäytyneet ylitöistä ja toimeenpanneet edellä mainitut lakot yhteisenä tarkoituksenaan painostaa työnantajaa suostumaan kevään 1987 kausitarkistusneuvottelujen yhteydessä esittämiinsä vaatimuksiin. Ylitöistä kieltäytymiset ja lakot ovat siten muodostaneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen.
Työnantaja on pääluottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle suullisesti ilmoittanut työnantajan pitävän ylitöistä kieltäytymisiä työrauhavelvollisuuden rikkomisena ja kehottanut heitä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto ei kuitenkaan ole ryhtynyt asiassa mihinkään toimenpiteisiin. Myöskään lakkojen osalta ammattiosasto ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin työtaistelujen estämiseksi eikä työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluihin.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 15 000 markkaa sekä velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Suhonen, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Sulkunen ja Hietikko.
Tuomio oli yksimielinen.