Labor court dismisses union's appeal, upholding fine for striking over employer's dismissals violating collective agreement.

Työntekijöiden toimeenpanemien lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa peruuttamaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä suunnitellut ja sittemmin toteutetut työntekijöiden irtisanomiset. Lakot olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskivat työnantajan oikeutta ottaa, irtisanoa ja erottaa työntekijät. Osa lakoista oli kohdistunut lisäksi ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin.

Ammattiosasto, joka vastasi luottamushenkilöittensä osallistumisesta työtaisteluihin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL r.y. Vastaaja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. Kuultava Elintarvike 96 r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 5.5.1986 allekirjoitetussa elintarvikealojen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 §

Keskusliittojen väliset sopimukset

Yleiset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seusopi- raavia keskusliittojen välisiä sopimuksia: mukset STK-SAK

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen ja allekirjoituspöytäkirjoineen 24.4.1984.

Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969

3 §

Työnjohto

Työn- Työnantajalla tai hänen määräämällään edustajohto jalla on oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät.

IX TYÖRAUHA

42 §

Työrauhavelvoite

Työrau- Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai havel- muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän voite sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa 24.4.1984 allekirjoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §.

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

2 §.

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

23 §.

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa 11.9.1969 allekirjoitetussa sopimuksessa ulkopuolisen työvoiman käytöstä on muun ohella seuraavat määräykset:

II. Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Edellä esitetyillä perusteilla allekirjoittaneet keskusliitot ovat sopineet, että ulkopuolisen työvoiman käyttö on sallittua jäljempänä mainituin edellytyksin:

1 §.

Keskusliitot tulevat toimimaan siten, että niiden jäsenliitot, joiden toimialalla voi esiintyä ulkopuolista työvoiman käyttöä ottavat työehtosopimuksiinsa tulevien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä seuraavat määräykset.

1. Yritysten on rajoitettava laina- eli komennustyöntekijäin käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena.

KANNE

Kanteen perustelut

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL on lausunut, että 14.1.1988 Suomen Sokeri Oy:n Kotkan tehtailla järjestetyssä yttilaisuudessa oli käsitelty tuotannollisesta ja taloudellisesta perusteesta aiheutuvaa työvoiman vähentämistarvetta. Työnantaja oli tuolloin ilmoittanut vähentämistarpeen olevan noin 65 henkilöä ja koskevan kaikkia henkilöstöryhmiä. Seuraavana päivänä 15.1. oli 246 työntekijää ryhtynyt kahdeksan tunnin pituiseen lakkoon, johon oli ottanut osaa luottamushenkilöt pääluottamusmiestä lukuunottamatta sekä ammattiosaston toimikunnan jäseniä. Lakko oli jatkunut samalla tavoin 18.1. Pääluottamusmies oli 19.1. selostanut ammattiosaston edellisenä päivänä pitämän kokouksen sisältöä ja ilmoittanut, että työntekijät vaativat muun muassa irtisanomisista luopumista ja niiden sijasta lomautuksia tai työaikajärjestelyjä. Työnantaja ei ollut voinut hyväksyä vaatimuksia.

Työnantaja oli irtisanonut 8.4. taloudellisella ja tuotannollisella perusteella 25 työntekijää. Pääluottamusmies oli ilmoittanut, että tehdas ajettaisiin alas ja 231 työntekijää poistuisi työpaikalta. Työnantaja oli edellyttänyt pääluottamusmieheltä tehokkaita ja välittömiä toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi. Työntekijät olivat kuitenkin ryhtyneet samana päivänä lakkoon, joka oli kestänyt kaksi tuntia. Työnseisaukset olivat jatkuneet 11.12.4. ja ne olivat kestäneet kahdeksan tuntia päivässä. Kaikkiin työnseisauksiin oli osallistunut luottamushenkilöitä.

Pääluottamusmies oli ilmoittanut 13.4. työnantajalle, ettei lauantaisiivousta tehtäisi omalla henkilökunnalla. Työntekijöiden kieltäydyttyä 23.4. siivouksesta työnantaja oli hankkinut ulkopuolisen liikkeen suorittamaan siivoustyöt. Valmistusosaston luottamusmies oli ilmoittanut 25.4., että linjat ajettaisiin alas. Pääluottamusmiehen mukaan lakon syynä oli se, että työnantaja oli käyttänyt ulkopuolista yritystä lauantaisiivouksessa. Lakkoon oli osallistunut 240 työntekijää ja se oli kestänyt 25.4. keskimäärin neljä tuntia sekä 26.4. kahdeksan tuntia. Luottamushenkilöt olivat osallistuneet lakkoon. Pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle, että vierasta työvoimaa ei siivouksessa hyväksyttäisi ja että oma väki ei siivoaisi, ellei irtisanomisia peruutettaisi.

Ammattiosaston luottamushenkilöt olivat eri tavoin pyrkineet painostamaan työnantajaa luopumaan irtisanomisista sekä ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä. Luottamusmiehet eivät olleet tehneet mitään työrauhan turvaamiseksi ja palauttamiseksi työnantajan toistuvista kehotuksista huolimatta. Päinvastoin he olivat eri tavoin olleet ylläpitämässä ja edistämässä työtaistelun jatkumista. Ammattiosasto oli näin selvästi rikkonut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain sille asettamat velvoitteet.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL on vaatinut Elintarvike 96:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon sekä korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on lausunut, että työnseisaukset olivat syntyneet vastalauseena työnantajan kaavailemille ja toteuttamille irtisanomisille. Työntekijöiden mielestä työnantajan ilmoittamia tuotannollisia ja taloudellisia perusteita irtisanomisille ei ollut ollut. Varastotilanne tehtaalla oli ollut täysin normaali ja vielä viime vuoden lopulla oli palkattu yritykseen kuusi uutta työntekijää.

Työntekijät olivat esittäneet useita vaihtoehtoja irtisanomisten välttämiseksi. Pääluottamusmies oli ehdottanut toteutetun saneerauksen tilalle kahden vuoden ylimenokautta, jona aikana työvoima niin sanotun luonnollisen poistuman avulla olisi itsestään vähentynyt. Esimerkiksi vuonna 1987 luonnollinen poistuma oli ollut 22 työntekijää. Työntekijät olivat ehdottaneet myös lomautusjärjestelyjä, joihin työnantaja ei ollut suostunut.

Irtisanottujen 25 työntekijän joukossa oli ollut useita pitkäaikaisessa työsuhteessa olleita ikääntyneitä työntekijöitä. Tämä seikka oli osaltaan vaikuttanut tapahtumiin tehtaalla huhtikuussa. Työnantaja ei ollut noudattanut irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä, minkä vuoksi irtisanomiset oli riitautettu ja alistettu liittojen välillä neuvoteltaviksi.

Työnantaja oli omilla toimenpiteillään vaikuttanut työnseisausten syntyyn. Pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja ja muut luottamushenkilöt olivat kaikissa tilaisuuksissa kehoittaneet työntekijöitä jatkamaan poikkeuksellisissa oloissa normaalisti työtään.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut, että kanne hylätään.

KUULTAVA

Elintarvike 96 on ollut asiassa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Suomen Sokeri Oy Kotkan tehtailla 14.1.1988 järjestetyssä tilaisuudessa työnantaja on ilmoittanut, että työvoimaa jouduttaisiin vähentämään taloudellisten ja tuotannollisten syiden vuoksi noin 65 henkilöä. Painostaakseen työnantajaa luopumaan irtisanomissuunnitelmasta työntekijät ovat ryhtyneet kanteessa kerrotuin tavoin 15.1. ja 18.1. lakkoon, joka on kestänyt molempina päivinä kahdeksan tuntia. Työnseisauksiin on osallistunut 246 työntekijää. Työnantaja ei ole suostunut työntekijöiden vaatimukseen irtisanomisten sijasta toteutettavista lomautus- tai työaikajärjestelyistä, vaan on irtisanonut 8.4. 25 työntekijää. Tämän vuoksi 231 työntekijää on aloittanut samana päivänä kaksi tuntia kestäneen lakon. Työnseisaukset ovat jatkuneet 11. ja 12.4. kestäen molempina päivinä kahdeksan tuntia.

Työntekijät ovat 23.4. kieltäytyneet tehtaan lauantaisiivouksesta, koska työnantaja ei ollut peruuttanut irtisanomisia. Työnantaja on teettänyt siivoustyön ulkopuolisella yrityksellä. Tämän vuoksi 240 työntekijää on ryhtynyt lakkoon, joka on kestänyt 25.4. neljä tuntia ja 26.4. kahdeksan tuntia.

Ammattiosaston luottamushenkilöt pääluottamusmiestä lukuun ottamatta ovat osallistuneet kaikkiin edellä kerrottuihin työtaistelutoimenpiteisiin.

Työntekijät ovat toimeenpanneet työnseisauksia painostaakseen työnantajaa luopumaan suunnitelluista ja sittemmin toteutetuista irtisanomisista. Työtaistelutoimenpiteet ovat tältä osin kohdistuneet työehtosopimuksen ja sen osana noudatettavan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa, irtisanoa ja erottaa työntekijät. Siltä osin kuin työnseisauksia on toimeenpantu vastalauseena lauantaisiivouksen teettämiselle ulkopuolisella työvoimalla, on työtaistelutoimenpide kohdistunut osaksi myös ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen määräyksiin.

Ammattiosasto ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi

asettamiensa luottamushenkilöiden osallistumisesta työtaisteluihin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Elintarvike 96:n maksamaan Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 16 000 markkaa sekä korvaamaan Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:n oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Virtanen, Niskanen, Sulkunen ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.