Union branch fined for failing to stop strike actions targeting collective bargaining and wage rules.

Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto, joka ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi tai lopettamiseksi, oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välisessä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §.

TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

11 §

AIKAPALKAT

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1 - K1 kausipalkka on 17.3.1986 alkaen vähintään 1 658,40 mk ja 2.3.1987 alkaen 1 760,80 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 § 1.)

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Raflatacin Tampereen tuotantolaitoksessa valmistettiin tarralaminaattia laminointikoneella. Tilauskannan kehittymisestä johtuen työnantajalle oli tärkeää varmistua siitä, että koneen tehollinen käyntiaika olisi mahdollisimman suuri. Yhtenä käyntiajan lisäämiskeinona oli se, että laminointikoneen niin sanotun hot-melt huulen kokoaminen suoritettaisiin koneen käydessä ja että sen tekisivät konemiehistön sijasta kunnossapito-osaston työntekijät. Kone pysäytettäisiin vain valmiiksi huolletun laminointikoneen huulen asentamisajaksi. Koneen käydessä konemiehistö voisi keskittyä yksinomaan tuotannolliseen työhön. Hot-melt huuli oli laminointikoneen suutin, jonka kautta tarrapaperin pinnalle levitettiin kuuma sulateliima. Laminointikoneen huuli jouduttiin vaihtamaan ja huoltamaan keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Huolto kesti asennusajan lisäksi noin 3-4 tuntia.

Laminointikoneen huulen vaihto ja kokoaminen huoltojen yhteydessä oli ollut laminointikoneen tuotannollisesta käytöstä vastaavan miehistön tehtävä. Laminointikone oli jouduttu pysäyttämään huollon ajaksi. Pysäyttäminen oli ollut luontevaa ja huolto konemiehistön työhön hyvin sopivaa, koska tilauskanta tuotteen uutuudesta johtuen oli sen sallinut. Kun tuotannolliset syyt olivat johtaneet siihen, että laminointikoneen tuli käydä jatkuvasti, työnantaja oli esittänyt, että laminointikoneen huuli vaihdettaisiin mahdollisimman lyhyen seisokin aikana ja että vaihdosta huolehtisivat kunnossapito-osaston työntekijät. Heille oli luvattu antaa tarpeellinen koulutus.

Kunnossapito-osaston luottamusmies oli 4.12.1987 esittänyt tehtaan käyttöpäällikölle neuvottelua laminointikoneen kunnossapitoon liittyvistä töistä. Neuvottelussa käyttöpäällikkö oli kertonut suunnitelleensa laminointikoneen huulen huollon siirtämistä kunnossapito-osaston työntekijöille. Luottamusmies oli siihen suostunut edellyttäen, että työntekijät siirrettäisiin edullisimpiin ryhmiin tai portaisiin kausitarkastusneuvottelujen yhteydessä. Kun asiasta oli keskusteltu muutaman päivän kuluttua uudelleen, käyttöpäällikkö oli ehdottanut luottamusmiehelle, että konemiehet opettaisivat laminointikoneen huollon laitosmiehille. Luottamusmies oli aluksi suostunut ehdotukseen, mutta perunut suostumuksensa ja vaatinyt palkkauksesta sopimista. Neuvoteltaessa syksyn 1987 kausitarkastuksista työntekijät olivat 7.12.1987 esittäneet, että työntekijöille suoritettaisiin erillinen rahakorvaus ennen kuin huoltotyön tekemisestä sovittaisiin.

Kunnossapito-osaston työnjohtaja oli 31.12.1987 kello 11.40 antanut ohjeen eräälle asentajalle laminointikoneen huulen kokoamistyön aloittamisesta. Asentaja oli vastannut työnjohtajalle työn kuuluvan konemiehistölle ja ilmoittanut samalla, ettei hän kieltäytyisi työstä, mutta haluaisi neuvotella kunnossapito-osaston muiden työntekijöiden kanssa.

Asiassa pidetyn kokouksen jälkeen kunnossapito-osaston työssä olevat 14 työntekijää olivat poistuneet tehtaalta kello 12.05. Myös iltavuoron vuoroasentaja oli jäänyt työstä pois kello 14. Kunnossapito-osastolle oli 1.1.1988 kello 17.15 tullut töihin yksi työntekijä. Työhön tuloa oli edellyttänyt käyttöpäällikön ja osaston luottamusmiehen välinen sopimus siitä, että laminointikoneen huulen asennustyötä ei määrättäisi tehtäväksi ennen 6.1.1988 Tampereella käytäviä liittojen välisiä neuvotteluja, joiden yhteydessä asia voitaisiin ottaa esille.

Laminointikoneen työnjohtaja oli 12.1.1988 kello 19 määrännyt asentajan kokoamaan laminointikoneen huulen. Asentaja oli ilmoittanut työnjohtajalle, että korjausmääräys oli annettava joko luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kautta. Lisäksi asentaja oli ilmoittanut, ettei kokoamistyö kuulunut kunnossapito-osaston töihin. Käyttöinsinööri oli 18.1.1988 määrännyt laminointikoneen huulen huollettavaksi varamiesjärjestelyjen avulla. Saman päivän aikana oli selvinnyt, että osaston luottamusmies oli kieltänyt korjaukset myös varamiehiä käyttäen, vaikka niin oli aiemmin menetelty.

Kunnossapito-osaston työntekijät olivat kieltäytymällä suorittamasta työnantajan määräämää laminointikoneen huulen kunnossapitotyötä ja ryhtymällä lakkoon painostaneet työnantajaa työehtosopimuksen vastaisesti mieleiseensä palkkaratkaisuun ja muuttamaan työn suorittamista koskevia määräyksiä. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto oli vastuussa työnseisauksesta. Ammattiosastoa edustavat pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat toiminnallaan estäneet työnantajan työnjohto-oikeutensa perusteella antamien määräysten toteuttamisen. Ammattiosasto oli laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvat velvollisuutensa salliessaan pääluottamusmiehen ja osaston luottamusmiehen tukea ja esittää työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että työnantajan esitys töiden uudelleen järjestelyistä laminointikoneella siten, että laminointikoneen huulen kokoaminen suoritettaisiin koneen käydessä ja että sen tekisivät konemiehistön sijasta kunnossapito-osaston työntekijät, oli tullut esille ensimmäisen kerran joulukuussa 1987 aloitettaessa kausitarkistusneuvotteluja. Kun työnantaja ei ollut aiemmin ottanut esille tarvetta koneen tehollisen käyntiajan lisäämiseksi, oli työntekijöiden mielestä työnantajan esittämä perustelu tuotannollisista syistä tuntunut haetulta. Asia oli 7.12.1987 ollut esillä myös kausitarkistusneuvotteluissa, mutta siitä ei ollut tehty mitään päätöksiä.

Työnantaja oli 31.12.1987 määrännyt erään asentajan aloittamaan huulen kokoamisen. Kun työnantaja oli uhannut asettaa työntekijän vastuuseen työstä kieltäytymisestä, mikäli ohjetta ei noudatettaisi, olivat kanteessa tarkoitetut työntekijät poistuneet myötätunnon ilmauksena työpaikalta. Myöhemmin oli myös selvinnyt, että tuolla hetkellä ei ollut ollut tarvetta laminointikoneen huulen kokoamistyöhön, koska varahuuli oli ollut valmiiksi koottuna. Konemiehistö oli ollut täysilukuisena työssä, joten sillä olisi ollut aikaa kokoamistyöhön.

Osaston luottamusmies oli 12.1.1988 sopinut, että laminointikoneen huuli koottaisiin varamiesjärjestelyjen avulla. Kun työnantaja oli 18.1.1988 määrännyt laminointikoneen huulen huollettavaksi samalla tavalla, eikä luottamusmies ollut työssä, työntekijät olivat kieltäytyneet työnantajan esittämästä menettelystä. Pääluottamusmies oli kohta sen jälkeen käynyt kehottamassa työntekijöitä huoltamaan huulen varamiesvoimin, kuten sitten oli tapahtunutkin.

Vaikka työnantaja oli väittänyt työntekijöiden syyllistyneen laittomaan työtaisteluun, oli kokoamistyö kaikissa tapauksissa tehty. Kokoamistyön tekemättä jättäminen ei ollut ainakaan missään tilanteessa vaikuttanut haitallisesti tuotantoon. Työstä kieltäytymiset olivat kestäneet lyhyen aikaa ja ajoittuneet siten, että ammattiosaston edustajilla ei ollut ollut käytännössä mahdollisuutta puuttua niihin nopeammin. Pääluottamusmies ja luottamusmies olivat parhaan ymmärryksensä mukaan pyrkineet asiassa neuvotteluratkaisuun.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on työnantajan työnseisauksiin antaman aiheen huomioon ottaen vaatinut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Raflatacin Tampereen tuotantolaitoksella käydyissä paikallisissa neuvotteluissa on vuoden 1987 lopulla selvitelty tilauskannan kehittymisestä johtuvaa suunnitelmaa tarralaminaattia valmistavan laminointikoneen tehollisen käyntiajan lisäämiseksi mahdollisimman suureksi. Työnantaja on eräänä keinona esittänyt, että laminointikoneen niin sanotun hot-melt huulen kokoaminen suoritettaisiin koneen käydessä ja että sen tekisivät konemiehistön sijasta kunnossapito-osaston työntekijät, joille annettaisiin tarpeellinen koulutus. Neuvoteltaessa syksyn 1987 kausitarkistuksista työntekijät ovat 7.12.1987 esittäneet erillisen rahakorvauksen suorittamista ennen kuin huulen kokoamistyötä ryhdyttäisiin suorittamaan.

Kunnossapito-osaston työnjohtaja on 31.12.1987 määrännyt erään asentajan aloittamaan huulen kokoamistyön. Työntekijät eivät ole hyväksyneet työnjohtajan määräystä, vaan ovat ryhtyneet kanteessa kerrotuin tavoin lakkoon 31.12.1987 kello 12.05 alkaen. Seuranneena päivänä kello 17 aikaan on kunnossapito-osastolle tullut työhön eräs työntekijöistä.

Laminointikoneen työnjohtaja on 12.1.1988 määrännyt erään asentajan suorittamaan huulen kokoamistyön. Osaston luottamusmies on suostunut sen tekemiseen varamiesjärjestelyjen avulla. Käyttöinsinöörin määrättyä 18.1.1988 laminointikoneen huulen huollettavaksi varamiehiä käyttäen ovat työntekijät kieltäytyneet noudattamasta hänen määräystään.

Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja osaksi myös palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Osasto on siten jättänyt täyttämättä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 12 000 markkaa ja korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Virtanen, Tiitola, Kuivanen ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.