Union and branch fined for failing to enforce collective agreement wage rules during strike.

Ammattiosasto, jonka ei ollut näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin sen jäsenten toimeenpaneman, työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneen työtaistelun estämiseksi, tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Työntekijäliiton olisi myös tullut ryhtyä sen suorittamia toimia tehokkaampiin toimenpiteisiin saadakseen työrauhan palautetuksi työpaikalle.

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Jyväskylän Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 23.3.1988 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksen neuvottelutulosta koskevassa pöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Neuvottelutuloksen toteaminen

Todettiin, että osapuolten välillä on 22.3.1988 saavutettu tämän pöytäkirjan liitteen mukainen neuvottelutulos uudeksi liittojen väliseksi työehtosopimukseksi.

2 §

Palkkamääräysten voimaantulo

Sovittiin, että mikäli nyt sovittu neuvottelutulos Metallityöväen Liiton järjestökäsittelyn jälkeen muuttumattomana johtaa työehtosopimuksen syntymiseen, tulevat palkkamäärykset voimaan sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 22. päivää maaliskuuta 1988.

3 §

Työrauhavelvollisuus

Sovittiin, että tällä neuvottelutuloksella on työehtosopimuksen oikeusvaikutukset työehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamassa laajuudessa siihen asti, kunnes nyt sovitun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus on osapuolten välillä allekirjoitettu.

Asianosaisten välisessä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa huhtikuun 8 päivältä 1988 on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 22.3.1988 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus.

3 §

A. Työpalkat ja perusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan 130 penniä tunnilta sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 22.3.1988.

Työehtosopimuksen 10 § mukaiset olosuhde- ja vuorotyölisät tulevat voimaan sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä 22.3.1988.

B. Aikapalkat

Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.

Mikäli näin korotettu aikapalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy G W Sohlberg Ab:n Jyväskylän tehtaiden työntekijät olivat ryhtyneet työtaisteluun seuraavasti: Lähettämössä 22 työntekijää oli ollut lakossa 7.4.1988 kello 10.30 - 15.30 ja 30 työntekijää 8.4.1988 kello 9.00 - 15.30. Edelleen lähettämön 15 työntekijää oli ollut istumalakossa 11.4.1988 kello 9.00 - 12.00 ja koko tehtaan 156 työntekijää lakossa 15.4.1988 kello 9.00 - 16.00. Lisäksi työntekijät olivat kieltäytyneet työtaistelutoimenpiteenä ylityöstä 11.4.1988 lukien. Ylityökielto oli jatkunut vielä maanantaina 18.4.1988 lähettämön 22 työntekijän osalta. Sen jälkeen työtaistelutoimenpiteet olivat päättyneet.

Työtaisteluiden tarkoituksena oli ollut työnantajan painostaminen suostumaan lähettämön kaikkien työntekijöiden palkkojen korottamiseen kolmella markalla tunnissa. Vaatimukset oli työnantajalle esittänyt Jyväskylän Metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies. Vaatimukset kohdistuivat erityisesti työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Jyväskylän Metallityöväen Ammattiosasto oli laiminlyönyt sille kuuluvat velvollisuudet salliessaan pääluottamusmiehen esittää ja tukea voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä.

Metalliteollisuuden Työnantajaliiton edustajat olivat useasti puhelimitse kehottaneet Metallityöväen Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin syntyneiden työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi ja niiden syntymisen estämiseksi. Vaatimukset oli 14.4.1988 esitetty Metallityöväen Liitolle kirjallisesti. Metallityöväen Liitto oli laiminlyönyt velvollisuutensa asiassa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Jyväskylän Metallityöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot 7. - 15.4.1988 tapahtuneiden työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät suurin piirtein paikkansa. Kun maanantaiaamuna 18.4.1988 työntekijät tulivat töihin, olivat kaikki työtaistelutoimenpiteet päättyneet. Ylityökieltoa ei 18.4.1988 enää ollut pidetty voimassa.

Tehtailla oli käynnistetty vuodenvaihteessa 1985 - 1986 palkkaustoiminnan kehittämissuunnitelma, jossa työntekijät olivat olleet mukana. Suunnitelma oli valmistunut vuoden 1986 loppuun mennessä. Tällöin oli sovittu siitä, että lähettämöosastolla otettaisiin kokeiluluonteisesti käyttöön tulospalkkausjärjestelmä. Kokeilun oli ollut määrä kestää vuoden 1987 loppuun saakka, mutta työnantaja oli jatkanut järjestelmän soveltamista vielä vuoden 1988 puolellakin. Koska tulospalkkausjärjestelmällä ei käytännössä ollut ollut työntekijöiden palkkaukseen sanottavaa vaikutusta, työntekijäpuoli oli sanoutunut irti järjestelmästä helmikuussa 1988. Työntekijät olivat pitäneet parempana ratkaisuna palkkojen suoraa korottamista ja esittäneet työnantajalle, että lähettämön työntekijöiden palkkoja olisi korotettu kolmella markalla tunnissa. Työnantaja oli torjunut esityksen, mutta ilmoittanut olevansa valmis kehittämään tulospalkkausjärjestelmää.

Lakkojen välitön syy oli ollut se, että työnantaja oli ilmoittanut neuvottelujen jatkamisen ehdoksi sen, että työntekijät suostuisivat tekemään ylityötä muun muassa viikonloppuisin. Työnantajan esitys ja neuvottelujen pitkittyminen yleensäkin olivat ärsyttäneet työntekijöitä siinä määrin, että lakkoja oli ollut mahdoton estää.

Pääluottamusmies ja lähettämön luottamusmies olivat useita kertoja vaatineet työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Metallityöväen Liiton kolme toimitsijaa oli ollut 8. ja 11.4.1988 puhelinyhteydessä pääluottamusmieheen ja esittänyt saman vaatimuksen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

METALLITEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTASELITYS

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että vastineessa tulospalkkausjärjestelmän osalta esitetty piti paikkansa kuitenkin niin, että kysymys siitä, oliko järjestelmällä työntekijöiden palkkojen kannalta merkitystä riippui tilanteen arvioimisesta. Järjestelmä oli tuottanut työntekijöille joka tapauksessa jonkin verran lisäpalkkaa. Työntekijät olivat kuitenkin sanoutuneet irti järjestelmästä. Se, että työntekijät olivat vaatineet lähettämössä palkkojensa korottamista, ei ollut riippuvainen tulospalkkausjärjestelmästä, vaan kysymys oli ollut palkankorotusvaatimuksesta.

Työnantajalle oli vaatimuksia esittänyt kirjallisesti Jyväskylän Metallityöväen Ammattiosaston asettama pääluottamusmies 11., 14. ja 15.4.1988. Työnantaja oli 11.4.1988 antanut vastauksen, jonka mukaan työnantaja oli valmis neuvottelemaan lähettämön tulospalkkauksesta 19.4.1988. Työtaistelutoimenpiteisiin oli ryhdytty työnantajan painostamiseksi suostumaan lähettämön palkkojen korottamiseen kolmella markalla tunnissa.

Pääluottamusmies oli vaatimuksia esittämällä ja toiminnallaan muutoinkin selvästi asettunut tukemaan työntekijöiden vaatimuksia. Heti työtaistelutoimenpiteiden alettua oli Metalliteollisuuden Työnantajaliiton taholta vaadittu Metallityöväen Liitolta toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi ja turvaamiseksi työpaikalla. 14.4.1988 vaatimus oli esitetty Metallityöväen Liitolle kirjallisesti.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jyväskylän Metallityöväen Ammattiosasto on asiassa kuultuna yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy G W Sohlberg Ab:n Jyväskylän tehtaiden lähettämön työntekijät ovat palkankorotusvaatimuksensa tukemiseksi olleet lakossa torstaina 7.4.1988 kello 10.30 - 15.30, perjantaina 8.4.1988 kello 9.00 - 15.30 ja istumalakossa maanantaina 11.4.1988 kello 9.00 - 12.00. Koko tehtaan työntekijät ovat samassa tarkoituksessa olleet lakossa perjantaina 15.4.1988 kello 9.00 - 16.00. Tehtaan työntekijät ovat lisäksi kieltäytyneet tekemästä ylityötä 11.4.1988 alkaen 15.4.1988 saakka. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että ylityökielto olisi lähettämössä jatkunut vielä maanantaina 18.4.1988.

Jyväskylän Metallityöväen Ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin sen jäsenten toimeenpaneman työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneen työtaistelun johdosta. Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies on ilmoittanut korotusvaatimusten hylkäämisen johtavan työtaistelutoimenpiteisiin, kuten hänen 14.4. ja 15.4.1988 allekirjoittamistaan työnantajalle tehdyistä palkankorotusesityksistä käy ilmi.

Ammattiosasto on näin ollen laiminlyönyt sille työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain nojalla kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Metallityöväen Liitto on saanut työnantajaliitolta tiedon työtaistelusta pian sen alettua ja siltä on työtaistelun kestäessä useita kertoja puhelimitse sekä 14.4.1988 kirjeitse vaadittu toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi. Liiton toimitsijat ovat kahdesti olleet työtaistelun lopettamiseksi puhelimitse yhteydessä ammattiosaston edustajiin työpaikalla. Metallityöväen Liiton olisi pitänyt, kun työtaistelutoimenpiteet ovat kestäneet yli viikon ajan, ryhtyä tehokkaampiin toimiin saadakseen työrauhan palautetuksi työpaikalle. Kun liitto on sen laiminlyönyt, se on samalla laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Jyväskylän Metallityöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, osaston 14 000 markkaa ja liiton 10 000 markkaa sekä korvaamaan yhteisvastuullisesti Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Virtanen, Tiitola, Hietikko ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.