Labor court dismisses union claims for damages against employer for violating collective agreement on vacation and shift rules.

Työehtosopimuksen määräyksen mukaan vuosiloman alle ei saanut sijoittaa vuorovapaita. Työehtosopimuksessa oli myös sovittu siitä, että vuorovapaat annettiin vuoden tasoittumisajanjaksoksi laadittavan työtuntijärjestelmän puitteissa työn sujumisen kannalta sopivana ajankohtana.

Työnantaja oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti sijoittaessaan työntekijöiden vuosilomajaksolle sattuville arkipyhille vuorovapaita ja jättäessään laatimatta työehtosopimuksen edellyttämän työtuntijärjestelmän.

Työnantajaa vastaan työehtosopimuksen tieten rikkomisen ja työnantajaliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty. (Ään.)

Kantaja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Vastaajat Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Ikamer Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän, nykyisen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kemian Työntekijäin Liiton välillä 7.4.1986 allekirjoitetussa kemiallisteknisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6 §

D. Keskeytyvä 3-vuorotyö

1. Keskeytyvässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 38 tuntia viikossa.

2. Laskettaessa työajan tasaamista keskimäärin 38 tuntiin viikossa otetaan arkipyhäviikot huomioon kuten muut työviikot.

3. Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla keskeytyvässä 3-vuorotyössä tehtyä työtä vastaten vuorovapaita eli ajantasausvapaita siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin viikossa.

4. Vuorovapaita ansaitaan keskeytyvässä 3-vuorotyössä tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:

Keskeytyvässä Vuorovapaiden 3-vuorotyössä määrä tehtyjä säännöllisiä työvuoroja

vähintään 21 työvuoroa 1 vuorovapaa

41 2

62 3

82 4

103 5

123 6

144 7

164 8

185 9

205 10

226 11

5. Työntekijän tehdessä vuorotyötä enemmän kuin mitä taulukosta ilmenee, jatketaan vuorovapaataulukkoa vastaavasti.

7. Lopputilitapauksissa sekä tilanteissa, jolloin keskeytyvää 3-vuorotyötä tehdään vain osa kalenterivuodesta, korvataan vajaat vuorovapaat rahassa. Laskentasääntönä on tällöin se, että yhdestä säännöllisestä työvuorosta ansaitaan 0,39 tuntia vuorovapaata.

8. Vuorovapaat annetaan vuoden tasoittumisajanjaksoksi laadittavan työtuntijärjestelmän puitteissa työn sujumisen kannalta sopivana ajankohtana. Niiden antamisesta on ilmoitettava työntekijälle vähintään 2 viikkoa aikaisemmin, ellei asiasta työntekijän kanssa toisin sovita.

9. Työajan lyhentäminen tapahtuu ansiotasoa alentamatta. Tämä toteutetaan sekä kuukausiettä tuntipalkkaisten työntekijöiden kohdalla siten, että vuorovapaapäiviltä maksetaan korvaus keskituntiansion mukaisesti kahdeksalta tunnilta.

13. Vuosiloma annetaan vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaisesti. Vuosiloman alle ei saa sijoittaa vuorovapaita.

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

24 § Vuosiloma

1.= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä vuosiloma voidaan antaa 4-vuorojärjestelmiä käytettäessä työtuntijärjestelmän ulkopuolella. Muissa järjestelmissä vuosiloma sisältyy työtuntijärjestelmän vapaajaksoihin, ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Jos lomakautena 2.5. - 30.9. välisenä aikana annettavaan lomajaksoon sisältyy sunnuntaiden lisäksi muita lakisääteisesti lomapäiviksi kelpaamattomia päiviä, määräytyy työehtosopimuksen 6 § B. 2 kohdan tarkoittama työaika näitä päiviä vastaten lyhyemmäksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on Työnantajain Yleistä Ryhmää ja Ikamer Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että vuonna 1981 oli työehtosopimukseen osallisten välillä sovittu työajan lyhentämisestä keskeytyvässä 3-vuorotyössä keskimäärin 38 tuntiin viikossa. Työajan lyhentäminen tapahtui antamalla niin sanottuja vuorovapaita, joita työntekijä ansaitsi tekemiensä työvuorojen perusteella keskimäärin 10-11 vuodessa. Vuorovapaat annettiin viime kädessä työnantajan määräämänä ajankohtana vuoden tasoittumisajanjaksoksi laadittavan työtuntijärjestelmän puitteissa.

Työehtosopimukseen osalliset olivat 23.2.1981 tehneet pöytäkirjassa erillisen arkipyhäviikkoja koskevan selvennyksen, jossa oli todettu, että maanantain ja perjantain väliselle ajalle sattuva arkipyhä voitiin käyttää työajan tasaamiseen, joten vuorovapaa voitiin siis merkitä arkipyhäksi. Monen vuoden ajan tällä selvennyksellä ei ollut ollut käytännön merkitystä, koska työehtosopimuksissa oli ollut vain yksi tai kaksi palkallista arkipyhää. Tämän vuoksi työnantajille ei ollut ollut erityistä merkitystä sillä, voitiinko vuorovapaita merkitä arkipyhiksi.

Tilanne oli kuitenkin muuttunut syksyllä 1985 solmitun työajan lyhennyssopimuksen myötä. Tuolloin oli sovittu, että 40-tuntista työviikkoa tekevät työntekijät saivat vuonna 1986 neljä uutta vapaapäivää. Kemian alalla oli sovittu, että tuntipalkkaisille työntekijöille työajan lyhennyksestä aiheutunut ansionmenetys korvattiin antamalla heille viisi uutta palkallista arkipyhää. Tämä oli heijastunut myös keskeytyvää 3-vuorotyötä tekeviin tuntipalkkaisiin työntekijöihin siten, että he olivat saaneet samalla myös viisi uutta korvattavaa arkipyhää, vaikka he eivät varsinaisesti kuuluneet työajan lyhennyksen piiriin.

Edellä esitetystä syystä Työnantajain Yleinen Ryhmä oli keväällä 1986 lähettänyt jäsenyrityksilleen kirjeen, jossa se oli kehottanut työnantajia sijoittamaan kaikki vuorovapaat arkipyhiksi. Kemian Työntekijäin Liiton ilmoitettua pitävänsä tätä työehtosopimuksen vastaisena menettelynä, oli Työnantajain Yleinen Ryhmä keväällä 1986 työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä käytyjen keskustelujen perusteella lähettänyt jäsenyrityksilleen uuden soveltamisohjeen, jolla oli estetty työajan pidentyminen eräissä yrityksissä.

Ikamer Oy oli vuorovapaiden sijoittelussa noudattanut Työnantajain Yleisen Ryhmän ohjeita. Yhtiö oli merkinnyt kuuden kalvonpuhaltajan talvilomajakson 22.12.1986-4.1.1987 väliseksi ajaksi. Kaikille työntekijöille oli merkitty vuorovapaaksi jouluaatto 24.12.1986 ja osalle työntekijöistä myös joulupäivä 25.12.1986. Työntekijöiden mielestä menettely oli ollut työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 13 momentin vastainen, sillä mainitun työehtosopimusmääräyksen mukaan vuosiloman alle ei saanut sijoittaa vuorovapaita.

Työntekijät olivat lisäksi katsoneet työnantajan menetelleen työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 8 momentin vastaisesti, koska työpaikalle ei ollut laadittu työehtosopimuksen mainitussa kohdassa tarkoitettua työtuntijärjestelmää.

Edellä mainituista erimielisyyskysymyksistä ei ollut päästy paikallisissa neuvotteluissa yksimielisyyteen, minkä johdosta asia oli 18.12.1986 siirretty työehtosopimukseen osallisten välillä käsiteltäväksi. Näissä neuvotteluissa oli työnantajapuoli 19.1.1987 esittänyt, että työehtosopimuksen sanamuoto ei estänyt lomajaksolle osuvien arkipyhien merkitsemistä vuorovapaiksi, koska arkipyhät eivät voineet olla vuosilomapäiviä. Näin ollen työntekijän työaika tasoittuisi sopimuksen mukaisesti keskimääräiseen viikkotyöaikaan kalenterivuoden aikana. Työtuntijärjestelmän laatimisvelvollisuuden osalta työnantajapuoli oli esittänyt, että jokaiselle keskeytyvää 3-vuorotyötä tekevälle työntekijälle oli selvitetty, mikä hänen työaikansa ja kulloinenkin työvuoronsa oli.

Työntekijäliitto oli neuvotteluissa esittänyt kantanaan työehtosopimuksen tarkoituksesta, että keskeytyvän 3vuorotyön 38 tuntinen työviikko toteutettiin vuosiloman ulkopuolella. Käsitteellä vuosiloma tarkoitettiin yleisesti sitä ajanjaksoa, jolloin työntekijä oli yhtäjaksoisesti poissa työstä ja siten lomalla. Kemian Työntekijäin Liiton taholta oli neuvotteluissa esitetty, että työnantajapuolen sopimuksen vastainen tulkinta oli aiheuttanut sen, että kaikkien työntekijöiden työaika ei ollut tasoittunut vuonna 1986 työehtosopimuksen mukaisesti keskimäärin 38 viikkotuntiin. Neuvotteluissa oli työntekijäpuolelta myös todettu, että Ikamer Oy oli menetellyt työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 8 momentin vastaisesti jättäessään laatimatta työtuntijärjestelmän vuonna 1986. Työehtosopimukseen osallisten välisessä neuvottelussa ei asiasta ollut päästy yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan, että Ikamer Oy oli menetellyt työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 13 momentin vastaisesti sijoittaessaan kuuden kalvonpuhaltajan vuosiloman alle vuorovapaita ja että Ikamer Oy oli menetellyt työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 8 momentin vastaisesti jättäessään laatimatta vuoden tasoittumisajanjaksoksi työtuntijärjestelmän. Lisäksi Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Ikamer Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n perusteella työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n perusteella valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Ikamer Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että vuoden 1981 työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu keskeytyvässä 3-vuorotyössä työaikaa lyhennettäväksi 40 tunnista keskimäärin 38 tuntiin viikossa. Tosiasiallisesti työaika tässä työaikamuodossa oli jo ennen vuotta 1981 ollut alle 40 tuntia viikossa. Tämä oli johtunut arkipyhien lyhentävästä vaikutuksesta työaikaan. Sen vuoksi työajan lyhentämisen yhteydessä oli sovittu siitä, että laskettaessa työajan tasaamista keskimäärin 38 tuntiin viikossa, otettiin arkipyhäviikot huomioon kuten muut työviikot. Määräystä oli täsmennetty osapuolten yhteisellä pöytäkirjalla, jossa oli todettu, että maanantain ja perjantain väliselle ajalle sattuva arkipyhä voitiin käyttää työajan tasaamiseen. Tämä oli merkinnyt käytännössä sitä, että vuorovapaa voitiin merkitä arkipyhiksi.

Kanteessa esitetyillä palkallisilla ja palkattomilla arkipyhillä ei ollut mitään tekemistä työajan lyhentämisen kanssa. Työaika tasoittui keskimäärin 38 tuntiin viikossa noudattamalla työehtosopimuksessa olevaa vuorovapaataulukkoa, jonka mukaan työntekijä ansaitsi yhden vuorovapaan aina 20-21 säännöllisestä työvuorosta. Työntekijällä oli käytännössä mahdollisuus saada vuoden pituisena ajanjaksona 10-11 vuorovapaata.

Vuonna 1986 oli kemian teollisuuteen tullut viisi uutta palkallista arkipyhää, joiden tarkoituksena oli ollut korvata 40-tuntista työviikkoa tekevien työntekijöiden työajan lyhennyksestä johtuva ansionmenetys. Samalla oli arkipyhäkorvausta koskevaan sopimusmääräykseen otettu täsmennys, jonka mukaan arkipyhäkorvausta ei maksettu, mikäli työntekijälle maksettiin korvausta tuolta päivältä jollakin muulla perusteella. Tämä oli johtanut käytännössä siihen, että niissä yrityksissä, joissa vuorovapaat sopimuksen mukaisesti merkittiin arkipyhille, ei keskeytyvässä 3-vuorotyössä olevalle työntekijälle maksettu vuorovapaakorvauksen lisäksi arkipyhäkorvausta. Niissä yrityksissä, joissa vuorovapaita ja arkipyhiä ei merkitty päällekkäin, työntekijällä oli oikeus arkipyhäkorvaukseen siitä huolimatta, että työajan lyhennys ei koskenut häntä.

Työnantajilla oli siten vuodesta 1981 lähtien ollut mahdollisuus merkitä vuorovapaat arkipyhille. Viisi vuotta myöhemmin työehtosopimukseen otetulla määräyksellä arkipyhäkorvauksen maksamisesta ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että työajan tuli tasoittua keskimäärin 38 tuntiin viikossa.

Työehtosopimus ei estänyt lomajaksolle osuvien arkipyhien merkitsemistä vuorovapaiksi, koska tällaiset arkipyhät eivät voineet olla lomapäiviä ja koska niistä johtuen työntekijän vuosilomaa jouduttiin vastaavasti pidentämään. Mikäli olisi haluttu estää vuorovapaiden merkitseminen vuosilomalle sattuville arkipyhille, olisi sopimukseen pitänyt ottaa täsmennys, jonka mukaan lomajaksoon sisältyviä arkipyhiä ei voitu merkitä vuorovapaiksi. Myös käytännössä olivat yritykset menetelleet poikkeuksetta siten, että vuosiloman ajalle sattuville arkipyhille oli merkitty vuorovapaita.

Ikamer Oy:n kalvo-osasto toimi säännöllisesti koko vuoden ajan keskeytyvässä 3-vuorotyössä. Jokainen työntekijä tiesi, mihin työvuoroon hänen piti tulla. Työvuorot vaihtuivat säännöllisesti siten, että työntekijä oli viikon aamu-, viikon ilta- ja viikon yövuorossa. Jos tähän työtuntijärjestelmään tuli muutoksia, keskusteltiin näistä vuoron muutoksista asianomaisen työntekijän kanssa. Näin oli menetelty jo 16 vuoden ajan, eikä työntekijöillä ollut tänä aikana ollut minkäänlaisia ongelmia töihin tulemisessa. Jokainen työntekijä oli aina tiennyt työvuoronsa ajankohdan. Vuorovapaista oli työntekijöille ilmoitettu yleensä puolivuosittain siten, että ensimmäisen vuosipuoliskon vapaista oli ilmoitettu helmikuussa ja toisen elokuussa.

Ikamer Oy ei ollut siten menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti vuorovapaiden merkitsemisessä vuosilomajakson sisään osuville arkipyhille eikä myöskään työtuntijärjestelmän laatimisessa. Työnantajain Yleinen Ryhmä ei näin ollen ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Ikamer Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kemian Työntekijäin Liitto on vielä lausunut, että työehtosopimus ei edellyttänyt vuorovapaiden merkitsemistä arkipyhille, vaan arkipyhäviikot olivat samassa asemassa kuin muut työviikot. Tämän vuoksi käytäntö kemian alan yrityksissä oli vaihdellut suuresti jopa saman yrityksen eri toimipaikoilla.

Vastaajat eivät olleet väittäneet, että Ikamer Oy olisi laatinut työehtosopimuksen mukaisen työtuntijärjestelmän. Lakiin ei sisältynyt säännöksiä siitä, että työtuntijärjestelmä pitäisi laatia kirjallisesti. Myöskään työehtosopimuksessa ei ollut tällaista määräystä. Työtuntijärjestelmän tarkoitus oli toisaalta se, että työntekijät tiesivät, milloin heidän piti tulla töihin. Yhtä tärkeää oli se, että työntekijät työtuntijärjestelmän avulla pystyivät valvomaan ja laskemaan, tasoittuiko heidän työaikansa työehtosopimuksen edellyttämään tuntimäärään. Kun nyt esillä olevassa tapauksessa työtuntijärjestelmää ei ollut laadittu asianmukaisesti, työntekijät eivät olleet voineet tarkistaa työaikansa tasoittumista. Ikamer Oy oli kuitenkin ilmeisesti ymmärtänyt menetelleensä työtuntijärjestelmän laatimisessa väärin, koska se melko pian erimielisyyden noustua oli laatinut työtuntijärjestelmän vuodeksi 1987. Tämäkään työtuntijärjestelmä ei tosin täyttänyt työtuntijärjestelmälle asetettuja vaatimuksia.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Ikamer Oy:n palveluksessa keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskenteleville kuudelle kalvonpuhaltajalle työnantaja on antanut talvilomaa 22.12.1986 ja 4.1.1987 välisenä aikana. Kullekin heistä on merkitty vuorovapaaksi lomajakson ajalle sattuva jouluaatto 24.12. ja neljälle työntekijälle myös joulupäivä 25.12.

Asianosaisten välillä on erimielisyyttä siitä, onko työnantajalla oikeus sijoittaa vuorovapaita lomajakson sisään jääville arkipyhille.

Asianosaisliittojen välillä on vuonna 1981 sovittu työajan lyhentämisestä keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 38 tuntiin viikossa. Työajan lyhentäminen tapahtuu työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 3 momentin mukaan antamalla tehtyä työtä vastaavasti vuorovapaita siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin viikossa. Vuorovapaita ansaitaan työehtosopimuksessa olevan taulukon mukaan, jolloin tehdyistä työvuoroista riippuen vuorovapaita kertyy yhdestä 11:een. Työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 2 momenttiin on vuonna 1981 otettu myös määräys, jossa on sovittu, että laskettaessa työajan tasaamista keskimäärin 38 tuntiin viikossa otetaan arkipyhäviikot huomioon kuten muut työviikot. Asianosaisliitot ovat 23.2.1981 tehdyssä sopimuksessa todenneet edellä mainitun arkipyhäviikkoja koskevan periaatteen tarkoittavan sitä, että maanantain ja perjantain väliselle ajalle sattuva arkipyhä voidaan käyttää työajan tasaamiseen, joten vuorovapaa voidaan sijoittaa arkipyhäksi.

Vuoden 1986 työehtosopimusneuvotteluissa on käsitelty työaikojen yhdenmukaistamista keskeytyvässä kolmivuorotyössä. Syynä neuvotteluihin on ollut se, että työajat keskeytyvässä kolmivuorotyössä ovat käytännössä vaihdelleet riippuen siitä, onko yritys käyttänyt hyväksi oikeutta merkitä vuorovapaita maanantain ja perjantain välille sattuville arkipyhille. Neuvottelujen jälkeen Työnantajain Yleinen Ryhmä on lähettänyt jäsenyrityksilleen kiertokirjeen, jossa on selvitetty neuvotteluissa sovitun siitä, ettei itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi eikä uudenvuodenpäiväksi sattuvaa arkipyhää voida enää merkitä vuorovapaaksi tuntipalkkaisissa yrityksissä eikä niissä kuukausipalkkaisissa yrityksissä, joissa tuollaisia päiviä on käytetty vuorovapaina vasta vuoden 1986 aikana.

Vuonna 1981 on sovittu myös 6 §:n D-kohdan 13 momentin määräyksestä, jonka mukaan vuosiloman alle ei saa sijoittaa vuorovapaita. Määräys on otettu työehtosopimukseen Kemian Työntekijäin Liiton aloitteesta. Todistajana kuulustellun Kemian Työntekijäin Liittoa neuvotteluissa edustaneen palkkasihteerin kertoman mukaan määräyksen tarkoituksena ehdotusta tehtäessä on ollut se, että työajan tasaamisen keskimäärin 38 tuntiin viikossa tulee tapahtua vuosiloman ulkopuolella. Tätä tarkoitusta ei kuitenkaan ole selvästi selvitetty vastapuolelle. Työtuomioistuimessa todistajana kuultujen Työnantajain Yleisen Ryhmän kahden neuvotteluedustajan kertoman mukaan määräys on otettu työehtosopimukseen selventämään sitä, että vuorovapaata ei saa sijoittaa vuosilomapäiväksi. Menettely on ollut mahdollinen toteutettaessa jo aikaisemmin sovittua työajan lyhentämistä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

Neuvotteluissa ei ole erikseen ollut esillä se, voidaanko vuosiloma-ajanjakson sisälle jääville arkipyhille sijoittaa vuorovapaita. Työntekijäliiton ehdotuksen sanamuoto on ollut epäselvä. Työnantajapuolen neuvotteluedustajat ovat sen vuoksi perustellusti voineet ymmärtää määräyksellä tarkoitetun vain estää vuorovapaan sijoittaminen vuosilomapäiväksi.

Määräysten oikeata sisältöä tulkittaessa on lähdettävä siitä, että kysymys on työajan lyhentämistä koskevista järjestelyistä. Vaikka työehtosopimuksessa on yhteisesti sovittu, että vuorovapaa voidaan sijoittaa arkipyhäksi, siinä on myös edellä selostetuin tavoin rajoitettu työajan lyhentämisen toteuttamista vuosiloman aikana. Kun vuosiloman aikaa ei voida ottaa huomioon työajan lyhentämistä laskettaessa, ei työajan lyhentämistä koskevien työehtosopimusmääräysten tarkoitusta vastaavana voida pitää sellaista menettelyä, että työajan lyhentäminen toteutettaisiin vuosilomajakson aikana käyttämällä hyväksi siihen sattuvia arkipyhiä.

Ikamer Oy on menetellyt työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 13 momentin vastaisesti sijoittaessaan kanteessa tarkoitettujen kuuden kalvonpuhaltajan vuorovapaita vuosiloman ajalle sattuville arkipyhille. Kun asia on ollut tulkinnanvarainen ja yhtiö on voinut menettelynsä tueksi nojautua Työnantajain Yleisen Ryhmän ohjeisiin, yhtiön ei ole näytetty tietensä tai muutoin työehtosopimuslain 7 §:n vastaisesti rikkoneen työehtosopimusta.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi, johon on vaikuttanut työntekijäliiton ehdottaman määräyksen jossakin määrin epätäsmällinen sanamuoto, ei Työnantajain Yleisen Ryhmän voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Kanteessa on vielä kysymys siitä, onko Ikamer Oy menetellyt työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 8 momentin vastaisesti jättäessään laatimatta työtuntijärjestelmän vuodeksi 1986. Mainitussa työehtosopimuksen kohdassa on sovittu, että vuorovapaat annetaan enintään vuoden tasoittumisajanjaksoksi laadittavan työtuntijärjestelmän puitteissa työn sujumisen kannalta sopivana ajankohtana.

Ikamer Oy:ssä ei ole laadittu erityistä työtuntijärjestelmää, kun työntekijöiden tiedossa on ollut vuosikausia noudatetun käytännön perusteella työvuorojen alkamis- ja päättymisajankohdat samoin kuin vuorojen vaihtumisen ajankohdat. Yhtiössä on ilmoitettu kaksi kertaa vuodessa yhteisesti annettavista vuorovapaista. Muista vuorovapaista on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken.

Näyttämättä on myös jäänyt, että Työnantajain Yleinen Ryhmä olisi ennen liittojen välillä käytyjä neuvotteluja ollut tietoinen siitä, että yhtiössä ei ole vuonna 1986 ollut työehtosopimuksen edellyttämää työtuntijärjestelmää. Sen vuoksi Työnantajain Yleisen Ryhmän ei voida katsoa syyllistyneen valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Ikamer Oy on menetellyt työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 13 momentin vastaisesti sijoittaessaan kanteessa tarkoitetussa tilanteessa kuuden kalvonpuhaltajan vuosilomien ajanjaksolle vuorovapaita ja myös työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 8 momentin vastaisesti jättäessään vuonna 1986 laatimatta vuoden tasoittumisajanjaksoksi työtuntijärjestelmän.

Kanteessa esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun nähden saavat asianosaiset kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Porttila.

Eri mieltä olevan jäsen Virtasen lausunto, johon jäsen Rautiainen yhtyi:

Liittojen välisissä neuvotteluissa ei ole erikseen ollut esillä se, voidaanko vuosilomajakson sisälle jääville arkipyhille sijoittaa vuorovapaita. Työntekijäliiton ehdotuksen sanamuoto on ollut epäselvä.

Työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 13 momentin määräyksellä, jonka mukaan vuosiloman alle ei saa sijoittaa vuorovapaita, on esitetyn selvityksen mukaan pyritty välttämään sitä tilannetta, että vuosilomapäivä ja vuorovapaa voitaisiin sijoittaa päällekkäin. Näin ollen työnantajaliitto on perustellusti voinut ymmärtää määräyksellä tarkoitetun yksinomaan sitä, että vuorovapaata ja vuosilomapäivää ei saa sijoittaa päällekkäin. Kun liitot ovat lisäksi sopineet työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 2 momentissa ja vielä erikseen erillisessä tulkinta-asiakirjassa siitä, että vuorovapaita voidaan sijoittaa myös arkipyhille, ei työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 13 momentti näin ollen estä sitä, että myös vuosilomajakson sisään jäävä arkipyhä, jota ei lueta vuosilomapäiväksi, merkitään vuorovapaaksi.

Työtuntijärjestelmän osalta totean, että työehtosopimukseen osallisten välillä ei ole käyty missään vaiheessa neuvotteluja työtuntijärjestelmän laatimiseen tai sen muotoon liittyvistä seikoista. Ikamer Oy:ssä ei ole laadittu erityistä työtuntijärjestelmää, kun työntekijöiden tiedossa on ollut vuosikausia noudatetun käytännön perusteella työvuorojen alkamis- ja päättymisajankohdat samoin kuin vuorojen vaihtumisen ajankohdat. Yhtiössä on ilmoitettu kaksi kertaa vuodessa yhteisesti annettavista vuorovapaista. Muista vuorovapaista on sovittu työnantajan ja työntekijän kanssa. Asiassa ei ole käynyt ilmi, etteivät työntekijät olisi saaneet työehtosopimuksen mukaan määräytyviä vuorovapaita tai ettei niistä olisi ilmoitettu työehtosopimuksen mukaista ilmoitusaikaa noudattaen. Tämän vuoksi Ikamer Oy:ssä noudatettu menettely on ollut työehtosopimuksen 6 §:n D-kohdan 8 momentin mukainen eikä yhtiö ole siten laiminlyönyt työtuntijärjestelmän laatimista sanotussa momentissa määrätyllä tavalla.

Edellä esittämilläni perusteilla hylkään kanteen kokonaisuudessaan.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi katson, että Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Ikamer Oy saavat kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.