Labor court orders union branch to pay damages for striking in violation of collective agreement wage clauses.

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon, joka oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiesten ja kunnan jäsenten osallistumisesta lakkoon, tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 77 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välisessä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

10 §

TYÖPALKAT

1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työn laadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä. (Liite II).

11 §

AIKAPALKAT

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1-K1 kausipalkka on 17.3.1986 alkaen vähintään 1.658,40 mk ja 2.3.1987 alkaen 1.760,80 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 § 1.)

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Oy Metsä-Botnia Ab:n Äänekosken tehtailla oli syksystä 1987 lähtien neuvoteltu palkkaratkaisusta vuodelle 1988. Joulukuussa 1987 oli päästy sopimukseen ratkaisun asiasisällöstä, minkä jälkeen olivat alkaneet neuvottelut palkkojen rahamääristä. Työntekijäpuoli oli tehnyt 21.1. ja 29.1.1988 tarjoukset, jotka eivät olleet johtaneet tulokseen. Työntekijät olivat sen jälkeen olleet haluttomia jatkamaan neuvotteluja, joita kuitenkin oli työnantajan esityksestä jatkettu 16.2.1988. Tällöin oli sovittu, että työnantaja tekisi rahamääriä koskevan ratkaisuesityksen seuraavana päivänä kello 8. Samana päivänä iltapäivällä pääluottamusmies oli kuitenkin ilmoittanut yhtiön toimitusjohtajalle, että työntekijät olivat päättäneet ryhtyä lakkoon 17.2.1988 kello 6.

Ammattiosaston toimikunta oli pitänyt 16.2.1988 kello 17 kokouksen, jossa saapuvilla ollut työnantajan edustaja oli selvittänyt neuvottelujen kulkua sekä korostanut toimikunnalle työrauhavelvoitteen sitovuutta ja luottamusmiesten velvollisuutta ylläpitää työrauhaa. Tästä huolimatta osaston luottamusmies oli ilmoittanut kokouksen jälkeen kello 18.30 vuoromestarille, että lakko alkaisi seuraavana aamuna.

Tehtaan alasajotoimenpiteet oli aloitettu jo 16.2.1988 iltavuoron aikana. Työntekijät olivat poistuneet töistä seuraavana päivänä kello 6. Tehtaalle oli jäänyt vain seisokkimiehitys sekä pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Työntekijät olivat palanneet työhön 19.2.1988 kello 6. Osaston luottamusmiehet ja toimikunnan jäsenet olivat osallistuneet lakkoon. Lakkoon oli osallistunut yhteensä noin 170 työntekijää.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja neuvottelujärjestysmääräyksiin. Ammattiosasto oli vastuussa luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenten osallistumisesta työtaisteluun.

Lakosta oli aiheutunut tuntuvia taloudellisia menetyksiä sekä tuotannon vähenemisenä että alas- ja ylösajoista johtuvina ylimääräisinä kustannuksina. Lakosta johtunut katemenetys oli ollut noin 2 miljoonaa markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 77:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että neuvottelutilannetta oli vaikeuttanut työnantajan käyttäytyminen 28.1.1988. Tällöin työnantajan edustaja oli tehnyt palkkamääristä pääluottamusmiehelle puhelimitse tarjouksen. Ammattiosaston luottamusmiesjaosto oli hyväksynyt esityksen yksimielisesti. Tämän jälkeen työnantaja oli kuitenkin peruuttanut tarjouksensa. Mielialojen kärjistyminen, joka oli sittemmin johtanut kanteessa mainittuun työtaisteluun, oli alkanut jo tammikuun lopulla 1988.

Lakon aiheuttamien vahinkojen määrää laskettaessa ei ollut otettu huomioon varastotilannetta eikä tilauskantaa. Liikevaihdon perusteella ei voitu luotettavasti laskea menetyksiä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut, että työnantajan menettely otettaisiin huomioon ammattiosaston vastuuta arvosteltaessa.

KANTAJAN VASTASELITYS

KUULTAVAN LAUSUMA

Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 77 on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Metsä-Botnia Ab:n Äänekosken tehtailla on syksystä 1987 lähtien neuvoteltu paikallisesta palkkaratkaisusta. Saman vuoden joulukuussa on tehtailla päästy asiasta sopimukseen muutoin, mutta palkkojen rahamäärien tarkistukset ovat jääneet avoimiksi. Niitä koskevia neuvotteluja jatkettaessa ovat tehtaiden pääluottamusmies ja työsuhdeasiainhoitaja 28.1.1988 käyneet puhelinkeskustelun, jonka sisällöstä heidän kesken on syntynyt eriäviä käsityksiä siitä, onko työsuhdeasiainhoitaja tuolloin esittänyt eri vaiheissa toteutettavaa, yhteensä 2,20 markan suuruista tuntipalkkojen korotusta koskevan tarjouksen vai ei. Asiasta syntynyt erimielisyys on vaikeuttanut neuvottelujen käymistä, mutta niitä on kuitenkin jatkettu aina 16.2.1988 saakka, jolloin pääluottamusmies on ilmoittanut seuraavana päivänä aloitettavasta lakosta.

Tehtaan 170 työntekijää on aloittanut lakon ilmoitetulla tavalla, mutta tehtaan alasajotoimiin on ryhdytty jo 16.2.1988. Lakko on päättynyt 19.2.1988 kello 6. Lakkoon on osallistunut luottamusmiehiä ja ammattiosaston toimikunnan jäseniä.

Lakosta on ilmoitettu aiheutuneen vahinkoa noin kaksi miljoonaa markkaa. Paperiliitto on kiistänyt vahingon määrän sillä perusteella, että sitä laskettaessa ei ole otettu huomioon varastotilannetta ja tilauskantaa. Vahingon määrää ei työtuomioistuimen mielestä ole asiassa mahdollista täsmällisesti arvioida.

Ammattiosasto ei ole ryhtynyt toimiin työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelun estämiseksi eikä työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 77:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 13 000 markkaa sekä velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, Orasmaa, Pohjanoksa, Niskanen, Kuivanen ja Palanko-Laaka

Tuomio oli yksimielinen.