Labor court dismisses union claim that security guards must receive full annual leave reduction despite prior 1983 agreement. Court rules earlier collective agreement prevails over later ones. Dismissed.

Erään yhtiön palveluksessa olevien vartijoiden vuotuista työaikaa oli jo ennen työajan lyhennystä koskevien sopimusten solmimista tehdyllä pöytäkirjalla sovittu lyhennettäväksi.

Näillä vartijoilla ei ollut oikeutta saada hyväkseen vähentämättöminä niitä yleisiä vuotuisen työajan lyhennyksiä, joista työehtosopimukseen osallisten välisillä sopimuksilla oli myöhemmin sovittu.

Kantaja Teknisten ja Erikoisammattien Liitto r.y. Vastaaja Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kuultava Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Teknisten ja Erikoisammattien Liiton välillä työehtosopimuksena noudatettavassa 25.4.1983 allekirjoitetussa pöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Todettiin, että vartiointialalla allekirjoittajaliittojen välillä 22.4.1983 solmittua työehtosopimusta sovelletaan Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n vartijoihin nähden kuitenkin seuraavin poikkeuksin:

1 Arkipyhäviikot

Vartijat, joiden työsuhde Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:ssä on alkanut ennen 9.4.1980 saavat korvauksena pääsiäislauntaista, juhannusaatosta, jouluaatosta sekä joulun ja pääsiäisen jälkeisestä lauantaista, joita vartiointityössä ei työn luonteen vuoksi voida myöntää vapaapäiväksi, annetaan vartijahenkilökunnalle vuosiloman tai sen osan yhteydessä ylimääräisiä vapaapäiviä seuraavasti:

- viisi vapaapäivää niille, jotka ovat olleet palveluksessa koko edellisen lomanmääräytymisvuoden;

- kolme vapaapäivää niille, jotka lomanmääräytymisvuodesta ovat olleet palveluksessa 8 kuukautta, sekä

- kaksi vapaapäivää niille, jotka lomanmääräytymisvuodesta ovat olleet palveluksessa 4 kuukautta.

2 Lyhennetyt periodit

Vartijoilla, joiden työsuhde on alkanut ennen 9.4.1980 ovat periodit joihin sisältyvät itsenäisyyspäivän-, vapunpäivän- tai uudenvuodenpäivän lauantai, työaika on 112 tuntia. Yli 112 tunnin menevät tunnit korvataan 138 tuntiin saakka 50 %:lla korotetulla palkalla. Seuraavat tunnit 156 tuntiin saakka korvataan 100 %:lla korotetulla palkalla.

Mikäli kaksi edellä mainittua lauantaita sattuu samaan periodiin, korvataan yli 104 tunnin menevät tunnit 138 tuntiin saakka 50 %:lla korotetulla palkalla ja sen yli menevät tunnit 156 tuntiin saakka 100 %:lla korotetulla palkalla.

Lyhennetty periodi ei oikeuta tasaamisvapaaseen, joka ansaitaan keskeytyvään kolmivuorotyöhön rinnastettavassa periodityössä.

Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Teknisten ja Erikoisammattien Liiton välillä niin ikään työehtosopimuksena noudatettavassa 31.10.1985 tehdyssä sopimuksessa, joka koskee työajan lyhennystä vartiointialalla 1.1.1986 alkaen, on muun muassa seuraavat määräykset:

1 Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työntekijöitä, joiden säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa ja jotka eivät kulloinkin kyseessä olevalta periodilta ansaitse tasoittumisvapaata. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 päivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapäivät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä, tai tasoittumisvapaata ei vuoden mittaisena ajanjaksona kerry 32 tuntia.

2 Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 32 tuntia vuodessa. Mikäli työntekijälle on kertynyt tasoittumisvapaata lyhennetään työaikaa ainoastaan tasoittumisvapaan ja 32 tunnin erotuksella. Vapaa annetaan työntekijälle viimeistään kalenterivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.

3 Vapaan kertyminen

Vapaata annetaan tehdystä säännöllisestä 120 tunnin periodista, mikäli se ei oikeuta tasoittumisvapaaseen 2 tuntia periodia kohti.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Teknisten ja Erikoisammattien Liiton välillä työehtosopimuksena noudatettavassa 26.1.1987 tehdyssä sopimuksessa, joka koskee työajan lyhennystä vartiointialalla 1.1.1987 alkaen, on muun ohella seuraavat määräykset:

1 Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työntekijöitä, joiden säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa ja jotka eivät kulloinkin kyseessä olevalta periodilta ansaitse tasoittumisvapaata. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 päivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapäivät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä, tai tasoittumisvapaata ei vuoden mittaisena ajanjaksona kerry

vuonna 1987 48 tuntia

" 1988 64 "

" 1989 80 "

2 Työajanlyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään

vuonna 1987 yhteensä 48 tuntia

" 1988 " 64 "

" 1989 " 80 "

Mikäli työntekijälle on kertynyt tasoittumisvapaata, lyhennetään työaikaa ainoastaan työajan lyhennyksen ja tasoittumisvapaan erotuksella. Vapaa annetaan työntekijälle viimeistään kalenterivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.

3 Vapaan kertyminen

Vapaata annetaan tehdystä säännöllisestä 120 tunnin periodista, mikäli se ei oikeuta tasoittumisvapaaseen

vuonna 1987 3 tuntia periodia kohti

" 1988 4 -"-

" 1989 5 -"

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on Työnantajain Yleistä Ryhmää vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:ssä oli syntynyt erimielisyyttä siitä, kuuluiko yhtiön palvelukseen ennen 9.4.1980 tulleille vartijoille 31.10.1985 tehdyn työajan lyhennystä vartiointialalla koskevan sopimuksen mukainen vuotuinen enintään 32 tunnin työajan lyhennys vuonna 1986 ja 26.1.1987 tehdyn työajan lyhennystä vartiointialalla koskevan sopimuksen mukainen enintään 48 tunnin työajan lyhennys vuonna 1987. Näille vartijoille oli 25.4.1983 tehdyn pöytäkirjan mukaan sovittu annettavaksi arkipyhäviikoista johtuvana työajan lyhennyksenä vuosiloman yhteydessä viisi, kolme tai kaksi vapaapäivää työssäolokuukausien määrästä riippuen sekä kolme lyhennettyä 112 tunnin työaikajaksoa.

Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy oli katsonut, että ennen 9.4.1980 yhtiön palvelukseen tulleet vartijat saivat 25.4.1983 tehdyn pöytäkirjan perusteella yhteensä 64 tuntia vapaata, josta määrästä 48 tuntia lyhensi työaikaa muulla perusteella kuin 31.10.1985 tehdyn sopimuksen soveltamisalamääräyksessä mainittujen päivien takia. Työnantajan käsityksen mukaan vartijat olivat jo saaneet hyväkseen vähintään 32 tunnin vuotuisen työajan lyhennyksen. Työntekijäpuolen mielestä 25.4.1983 tehdyssä pöytäkirjassa sovittu työajan lyhennys johtui vuonna 1985 ja 1987 tehtyjen sopimusten soveltamisalamääräyksessä mainituista arkipyhistä, joten vartijoille kuului vuonna 1986 myös yleinen 32 tunnin työajan lyhennys, ellei tasoittumisvapaista muuta johtunut.

Erimielisyydestä ei ollut päästy yksimielisyyteen paikallisissa neuvotteluissa eikä myöskään liittojen välillä.

Vartijoiden vuotuista työaikaa lyhensivät 25.4.1983 allekirjoitetun pöytäkirjan perusteella 31.10.1985 tehdyn työajan lyhennystä vartiointialalla koskevan sopimuksen 1 kohdassa mainitut kirkolliset juhlapyhät ja kansalliset juhlapäivät. Pääsiäislauantaista, joulun ja pääsiäisen jälkeisestä lauantaista sekä uudenvuodenpäivän lauantaista korvaukseksi sovittu työajan lyhennys johtui kirkollisista juhlapyhistä eli pitkästäperjantaista, joulupyhistä, toisesta pääsiäispäivästä ja uudenvuodenpäivästä. Juhannus- ja jouluaatosta sekä itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän lauantaista korvaukseksi sovittu työajan lyhennys johtui mainituista kansallisista juhlapäivistä.

Työajan lyhentämissopimusten mukaan vuosina 1986 ja 1987 vuotuisen 32 ja 48 tunnin työajan lyhennyksen saamisen edellytyksenä ei ollut arkipyhistä johtuvan työajan lyhennyksen toteutuminen juuri mainittuina arkipyhinä annettavina vapaapäivinä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n palvelukseen ennen 9.4.1980 tulleilla vartijoilla oli 31.10.1985 ja 26.1.1987 solmittujen työajan lyhentämistä koskevien sopimusten perusteella oikeus vuotuiseen työajan lyhennykseen enintään 32 tunnilla vuonna 1986 ja enintään 48 tunnilla vuonna 1987 sen lisäksi, mitä 25.4.1983 allekirjoitetulla pöytäkirjalla oli sovittu näiden vartijoiden työajan lyhentämisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työnantajain Yleinen Ryhmä on kanteeseen vastatessaan lausunut, että 26.1.1987 solmittu työajan lyhentämissopimus koski niitä työntekijöitä, joiden säännöllinen työaika oli 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa ja jotka eivät kulloinkin kyseessä olevalta periodilta ansainneet tasoittumisvapaata. Lisäksi edellytettiin, että työntekijällä oli enintään 30 päivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhensivät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä, tai tasoittumisvapaita ei vuoden mittaisena ajanjaksona kertynyt vuonna 1987 48 tuntia, vuonna 1988 64 tuntia ja vuonna 1989 80 tuntia. Sopimuksen 2 kohdassa oli todettu, että mikäli työntekijälle oli kertynyt tasoittumisvapaata, lyhennettiin työaikaa ainoastaan työajan lyhennyksen ja tasoittumisvapaan erotuksella.

Edelleen oli mainitun sopimuksen 3 kohdan viimeisessä kappaleessa todettu, että työajan lyhennyksen määrästä vähennettiin muut kuin 1 kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Kun Teollisuuden Vartiointi Oy:n palvelukseen ennen 9.4.1980 tulleet vartijat olivat saaneet jo 25.4.1983 allekirjoitetun pöytäkirjan 1 §:n 1 kohdan nojalla vapaapäiviä, joita ei ollut nimenomaisesti mainittu myöhemmin tehdyssä sopimuksessa sellaisiksi vapaapäiviksi, joita ei otettaisi huomioon lyhennystä vähentävänä, oli nämä vapaapäivät vähennettävä lyhennyksen määrästä. Näin oli meneteltävä myös 25.4.1983 allekirjoitetun pöytäkirjan 1 §:n 2 kohdassa sovittujen lyhennettyjen periodien osalta.

Vastineessa esitetty vaatimus

Työnantajain Yleinen Ryhmä on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimukseen osallisten välillä 31.10.1985 tehdyn työajan lyhennystä vartiointialalla 1.1.1986 alkaen koskevan sopimuksen 1 kohdan mukaan työajan lyhennys koskee niitä työntekijöitä, joiden säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa ja jotka eivät kulloinkin kyseessä olevalta periodilta ansaitse tasoittumisvapaata. Lisäksi edellytyksenä on muun muassa se, että työntekijällä on enintään 30 päivän pituinen vuosiloma ja että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapäivät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä. Sopimuksen mukaan työaikaa lyhennetään 32 tunnilla vuodessa. Sopimuksen 3 kohdassa on sovittu muun muassa siitä, että työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Työehtosopimukseen osallisten 26.1.1987 tekemän työajan lyhennystä vartiointialalla 1.1.1987 alkaen koskevan sopimuksen 1 ja 3 kohtiin sisältyvät samansisältöiset määräykset kuin edellä on selostettu. Sopimuksen mukaan sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden työajan lyhennys on 48 tuntia vuonna 1987.

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on lähtenyt siitä, että kanteessa tarkoitettujen vartijoiden työaikaa eivät lyhennä muut kuin vuonna 1985 ja 1987 tehtyjen työajan lyhentämistä koskevien sopimusten 1 kohdassa tarkoitetut päivät. Vartiointialan luonteesta ja alalla noudatettavasta työaikajärjestelmästä johtuen vuoden 1985 ja 1987 sopimusten 1 kohdassa luetellut työaikaa lyhentävät päivät on 25.4.1983 tehdyllä sopimuksella vain sovittu annettaviksi muina kuin työajan lyhennyssopimusten 1 kohdassa mainittuina päivinä.

Työnantajapuoli on lähtenyt siitä, että kanteessa tarkoitetut vartijat ovat jo 25.4.1983 sopimuksen perusteella saaneet hyväkseen 64 tunnin työajan lyhennyksen. Koska vuonna 1985 tehdyn työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen mukaan joulu- ja juhannusaaton työajan lyhentävää vaikutusta ei sopimusta sovellettaessa otettu huomioon ja koska vartijoiden 64 tunnin työajan lyhennyksestä 16 tuntia perustui myös näihin päiviin, on kanteessa tarkoitetuilla vartijoilla jo vuonna 1986 ollut 48 sellaista työajan lyhennystuntia, jotka eivät perustuneet vuonna 1985 tehtyyn työajan lyhentämistä koskevaan sopimukseen. Työnantajapuolen mukaan näillä vartijoilla on oikeus työajan lyhennyssopimusten mukaisiin työajan lyhennyksiin vain siltä osin, kuin muissa työajan lyhennyssopimuksissa sovitut työajan lyhennykset ylittävät määrältään vuoden 1983 sopimukseen perustuvan työajan lyhennyksen määrän.

Työnantajain Yleisen Ryhmän edellä mainittujen neuvotteluedustajien mukaan vuonna 1985 käydyissä työajan lyhentämistä koskevissa neuvotteluissa on työnantajapuolelta tuotu selvästi esille se aikaisemmin esillä ollut periaate, että eri vartijoiden edut pyritään saamaan yhdenmukaisiksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa Työnantajain Yleinen Ryhmä kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Suhonen, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Kuivanen ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.