Local negotiations' procedural confusion prevents loss of bargaining power; employer's delay does not equal intentional breach.

Kun työsopimuksen lopettamista koskevia paikallisneuvotteluja ei ollut päätetty eikä erimielisyyttä ollut saatettu keskusneuvottelussa käsiteltäväksi, ei virkamiesjärjestö ollut menettänyt puhevaltaansa määräajan kulumisen vuoksi.

Asian neuvotteluvaiheiden sekavuuden vuoksi ei kaupungin ollut näytetty rikkoneen tietoisesti työehtosopimusta.

Neuvottelujen estymisestä kaupungista johtuvasta syystä ei ollut muuta seurausta kuin että laiminlyöntiin syytön osapuoli voi saattaa asian työtuomioistuimen tutkittavaksi. Näyttämättä oli jäänyt, että kunnallinen työmarkkinalaitos olisi vallinneessa tilanteessa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Akava r.y. Vastaajat Kunnallinen työmarkkinalaitos Vaasan kaupunki

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen kunnallisen sopimusvaltuuskunnan, nyttemmin kunnallinen työmarkkinalaitos ja toiselta puolen muun ohessa Akavan kesken 25.3.1981 allekirjoitetussa kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

3 §

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA TYÖNTEKIJÄIN LOMAUTTAMINEN

1. Työsopimusta irtisanottaessa ja työntekijöitä lomautettaessa noudatetaan liitteenä n:o 11 olevaa työehtosopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista, jollei tämän työehtosopimuksen tai sen muiden liitteiden erityismääräyksistä muuta johdu.

27 §

NEUVOTTELUMENETTELY

1. Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on työnantajan edustajan ja toisaalta työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömästi neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet.

2. Mikäli asiaa ei saada edellä tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää tehtävään määrätyn, työnantajaa edustavan viranomaisen ja paikallisen ammattiyhdistyksen kesken neuvoteltavaksi (paikallisneuvottelut). 3. Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja allekirjoittaneiden järjestöjen kesken.

4. Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

5. Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

6. Paikallisneuvottelut on aloitettava kahden viikon ja keskusneuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asiat on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Keskusneuvottelujen käymistä koskeva vaatimus on jätettävä kirjallisesti.

7. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.

8. Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla. Niissä tapauksissa, jolloin paikallisneuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa saattaa asian keskusneuvotteluissa käsiteltäväksi, on paikallisneuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa selostettava erimielisyyden aiheena oleva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirjasta on lähetettävä kappale molemmille sopimusosapuolille.

28 §

NEUVOTTELU- JA KANNEOIKEUDEN VANHENTUMINEN

1. Työehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.

2. Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut.

Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa työehtosopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

SOVELTAMISALA

Sopimus koskee kunnan tai kuntainliiton palveluksessa olevan kuukausipalkkaisen työntekijän (toimihenkilön) sekä tuntipalkkaisen työntekijän lomauttamista sekä tämän toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla.

Sopimus ei koske

2. tapausta, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä työsopimuslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamis- tai purkautumistilanteita.

Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa. Kunnallinen viranomainen voi kuitenkin jäljempänä 12 §:ssä tarkoitetussa käsittelyssä tutkia myös sen, ovatko työsopimuksen purkamisen tai purkautumisen edellytykset olleet olemassa.

11 §.

NEUVOTTELUMENETTELY

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Ellei yksimielisyyttä saavuteta, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

12 §.

IRTISANOMISEN TAI PURKAMISEN VIRANOMAISKÄSITTELY

Jos työntekijä katsoo tulleensa irtisanotuksi tai työsopimuksensa puretun ilman pätevää syytä, hänellä on oikeus saattaa asia sopimukseen sidotun ammattiyhdistyksen välityksellä asianomaisen kunnallisen viranomaisen käsiteltäväksi. Kuultuaan ammattiyhdistystä sanottu viranomainen päättää asiasta. Jos irtisanominen tai purkaminen raukeaa työntekijä saa täyden palkan siltä ajalta, minkä hän on ollut estettynä olemasta työssä.

KANNE

Kanteen perustelut

Akava on lausunut, että Vaasan kaupungin Vaasan ammatillisen kurssikeskuksen johtokunta oli 1.4.1982 purkanut kurssikeskuksen rehtorin, insinööri Pentti Tarpion työsopimuksen työsopimuslain 43 §:n nojalla. Työsopimus oli Akavan mielestä purettu ilman pätevää syytä ja purkamisoikeus oli joka tapauksessa 1.4.1982 menetetty työsopimuslain 44 §:n 1 momentin säännöksen perusteella. Johtokunta oli perustellut työsopimuksen purkamista henkilösuhteiden kärjistymisellä, asiakirjan väärentämisellä, johtokunnan työn vaikeuttamisella, asiakirjain esittelemättä jättämisellä, rehtorin tehtävien laiminlyönnillä sekä sisäisessä hallinnossa ja materiaali- ja taloushallinnossa tapahtuneilla laiminlyönneillä. Väitteet olivat perusteettomia. Sitä paitsi tapahtumat, joihin oli vedottu, olivat sikäli kuin ne oli yksilöity sattuneet niin paljon ennen purkamispäätöstä, että oikeus purkamiseen olisi ollut menetetty siinäkin tapauksessa, että väitteissä olisi ollut todenperäisyyttä.

Mikäli työantajalla ei ollut erityisen painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiseen työntekijän virheen takia, työnantaja ei voinut purkaa työsuhdetta. Rehtori Tarpio oli väittänyt, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantajan olisi tämän vuoksi tullut kyetä täyttämään näyttövelvollisuutensa. Työnantaja oli ilmoittanut joitakin tekoja ja laiminlyöntejä, joiden takia työsuhde oli purettu työsopimuslain 43 §:ään viitaten. Tarpio oli kuitenkin kiistänyt väitteet paikkaansapitämättöminä ja työntekijäin ammattijärjestöt olivat pyytäneet neuvotteluja, jotka oli työnantajan taholta torjuttu.

Vaasan kaupunginhallituksen tai sen henkilöjaoston olisi tullut ottaa Tarpion asia irtisanomissuojasopimuksen 12 §:n mukaiseen viranomaiskäsittelyyn.

Työehtosopimuksen 28 §:n 1 kohdassa määrättiin neuvotteluille vanhentumisaika. Sen mukaan neuvotteluja oli vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma oli sattunut tai olosuhde oli syntynyt. Tarpion riita-asia oli ollut jatkuvasti vireillä vuodesta 1982 lähtien. Erilliset yhteydenotot Tarpion edunvalvontajärjestöjen taholta ja asiassa käydyt neuvottelut paikallistasolla ja keskustasolla muodostivat yhden kokonaisuuden. Vaasan kaupungille oli osoitettu paikallisneuvottelupyynnöt 6.4.1982, 27.1. ja 5.10.1984 sekä 11.7.1985. Asiassa oli käyty pöytäkirjan osoittamin tavoin paikallisneuvottelut 29.8.1985 sekä 5.6. ja 23.10.1986. Edelleen Tarpion asia oli ollut esillä keskusneuvottelussa 16.9.1987.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Akava on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, ettei rehtori Tarpion työsuhteen purkamista koskeva asia ollut neuvottelukysymyksenä vanhentunut. Lisäksi Akava on vaatinut kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vaasan kaupungin velvoittamista maksamaan Akavalle hyvityssakkoa työehtosopimusmääräysten rikkomisesta ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen lisäksi valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että Vaasan ammatillisen kurssikeskuksen johtokunta oli 1.4.1982 pitämässään kokouksessa päättänyt purkaa Tarpion työsopimuksen työsopimuslain 43 §:n perusteella. Akavan Erityisalojen Keskusliitto AEK r.y., jonka jäsenyhdistyksen jäsen Tarpio tuolloin oli ollut, oli 6.4.1982, 27.1. ja 5.10.1984 sekä 11.7.1985 pyytänyt työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissuojasopimuksen 12 §:ssä tarkoitettuja neuvotteluja. Ensimmäisessä neuvottelupyynnössä oli nimenomaan viitattu mainittuun 12 §:ään, mutta ei muihin irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin kuten neuvottelumenettelyä koskevaan 11 §:ään. Myöhemmissä AEK:n tekemissä neuvottelupyynnöissä taas oli vain viitattu aiempaan tai aiempiin neuvottelupyyntöihin. Kysymys oli siten ollut vain mainitun 12 §:n tarkoittamasta purkamisen viranomaiskäsittelystä ja siihen kuuluvasta ennen asianomaisen kunnallisen viranomaisen käsittelyä tapahtuvasta ammattiyhdistyksen kuulemisesta.

Akavan Erityisalojen Keskusliitto ei sitä paitsi voinut tehdä asiassa paikallisneuvottelupyyntöä. Sopimuksen 12 §:n tarkoittama viranomaiskäsittely oli ollut ainoa työntekijäpuolen käytettävissä oleva keino saada purkamisen edellytysten olemassaolo tutkituksi. Tämä kävi ilmi irtisanomissuojasopimuksen 1 §:n 3 momentista.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Vaasan kaupunginhallituksen vastine

Vaasan kaupunginhallitus on ilmoittanut Vaasan kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston 21.1.1988 pitämässään kokouksessa päättäneen, että ammatillisen kurssikeskuksen johtokunnalla oli ollut Tarpion työsopimuksen purkamiseen pätevä syy.

Vaasan kaupunginhallitus on yhtynyt kunnallisen työmarkkinalaitoksen vastineeseen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Akava ja kunnallinen työmarkkinalaitos ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Vaasan ammatillisen kurssikeskuksen johtokunta on 1.4.1982 tekemällään päätöksellä purkanut kurssikeskuksen rehtorin Pentti Tarpion työsuhteen päättyväksi 2.4.1982.

Vaasan kaupunginhallitus on kirjeitse ilmoittanut Akavan Erityisalojen Keskusliitolle, että kaupunki ei katso tarpeelliseksi käydä neuvotteluja asiasta. Sen jälkeen toiminnanjohtaja on lähettänyt kaupunginhallitukselle kolme neuvottelupyyntöä, nimittäin 27.1.1984, 5.10.1984 ja 11.7.1985. Asiassa on käyty lisäksi useita keskusteluja Akavan Erityisalojen Keskusliiton toiminnanjohtajan ja kaupunginhallituksen edustajien kesken.

Asian käsittelyä on jatkettu Vaasan kaupungin ja Akavan Erityisalojen Keskusliiton kesken 29.8.1985 käydyssä paikallisneuvottelussa. Pöytäkirjassa on todettu, että kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimisto ja Akava olivat Helsingissä 5.6.1985 käymissään neuvotteluissa yhteisesti todenneet, että Vaasan kaupungin tuli toimittaa irtisanomissuojasopimuksen 12 §:n mukainen kuuleminen, koska kuulemista ei tapauksessa ollut suoritettu.

Neuvotteluissa liitto on vaatinut, että Tarpion työsuhteen purkaminen peruutettaisiin, koska sille ei ollut työsopimuslain 43 §:n tarkoittamia päteviä syitä ja koska oikeus purkamiseen oli menetetty työsopimuslain 44 §:n 1 momentin perusteella. Liiton taholta on esitetty vaatimukselle yksityiskohtaiset perustelut.

Neuvottelussa Vaasan kaupungin neuvottelijat ovat ilmoittaneet, että asiassa vaadittu kuulemistilaisuus oli nyt tullut toimitetuksi.

Akavan Erityisalojen Keskusliitto on kirjeellään 11.11.1985 vaatinut kaupunginhallitukselta toimenpiteitä henkilöjaoston puutteellisen päätöksenteon oikaisemiseksi työehtosopimuksen 12 §:n soveltamista koskevassa asiassa.

Vaasan kaupunginhallituksen henkilöjaosto on 21.1.1988 asian ollessa vireillä työtuomioistuimessa päättänyt todeta, että ammatillisen kurssikeskuksen johtokunnalla on ollut Tarpion työsopimuksen purkamiseen pätevä syy. Työehtosopimuksen 12 §:n mukainen viranomaiskäsittely on näin saatettu loppuun.

Näyttämättä on jäänyt, että kunnallinen sopimusvaltuuskunta olisi vallinneessa tilanteessa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta siltä osin kuin siitä on luovuttu raukeaa.

Työtuomioistuin vahvistaa, ettei Akava ole työehtosopimuksen 27 ja 28 §:n määräykset huomioon ottaen menettänyt puhevaltaansa asiassa sillä perusteella, että määräaika neuvottelujen käymiselle ja asian vireillepanolle työtuomioistuimessa olisi menetetty.

Asian laadun huomioon ottaen Akava saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Silenti, Niskanen, Suomalainen, Kuivanen ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.