Labor court dismisses union fine claim for strike over dismissal while ordering union to pay damages to employer.

Painostaakseen työnantajaa peruuttamaan erään varastotyöntekijän irtisanomisen olivat varaston työntekijät olleet lakossa yhtenä työpäivänä. Luottamusmiehen, jolla oli ollut perusteltua aihetta uskoa työntekijöiden ryhtyvän lakkoon, olisi tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin lakon syntymisen estämiseksi ja saadakseen työntekijät lakon alkamisen jälkeen jatkamaan työntekoa.

Ammattiosasto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Työntekijäliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Kantaja Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Vastaaja Liikealan Ammattiliitto r.y. Kuultava Liikealan Ammattiliiton Kuopion ammattiosasto n:o 25 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 31.3.1987 tehdyssä myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2. TYÖSUHDE

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.

8. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

24 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä

erikseen hyvityssakkojen korottamista koskevan lainmuutoksen varalta sovitaan.

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n, Akava r.y:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 5.6.1984 tehdyssä hyvityssakkoja koskevassa pöytäkirjassa sanotaan muun muassa seuraavaa:

Hyvityssakkojen enimmäismäärien korotukset toteutetaan yhteisillä työehtosopimusaloilla siten, etteivät niiden nykyiset markkamääräiset suhteet muutu ja että yksittäiseen työnantajaan ja paikalliseen ammattiyhdistykseen kohdistuvien hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat samat. Jos nämä periaatteet johtaisivat joltain osin hyvityssakkojen alentumiseen, neuvotellaan keskusjärjestöjen välillä sen aiheuttamista toimenpiteistä.

Edellä oleva koskee sekä lailla tapahtuvia hyvityssakkojen korotuksia että niiden myöhempiä tarkistuksia, ellei keskusjärjestöjen välillä muuta sovita.

Todettiin, että em. periaatteet merkitsevät, jos 1. kappaleessa mainitut hyvityssakkojen korotukset lailla toteutuvat, sitä, että paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat laista poikkeavasti 10.000 mk.

KANNE

Kanteen perustelut

Kaupan Työnantajaliitto KTL on Liikealan ammattiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Tukkumanni Oy:n Kuopion toimipisteen työntekijät olivat 18.12.1987 ilmoittaneet aloittavansa työnseisauksen, ellei työnantaja peruuttaisi erään varastotyöntekijän irtisanomista. Liikealan ammattiliiton Kuopion Ammattiosasto n:o 25:n työpaikalle asettama luottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle saaneensa lakko-ohjeet Liikealan ammattiliiton lakimieheltä Helsingistä. Työnantajaliitto oli kehottanut välittömästi lakkouhkauksesta tiedon saatuaan 18.12.1987 päivätyllä kirjeellä Liikealan ammattiliittoa täyttämään valvontavelvollisuutensa suunniteltujen työtaistelutoimenpiteiden osalta.

Työntekijät eivät olleet peruuttaneet työtaistelu-uhkaustaan, vaan he olivat aloittaneet lakon 21.12.1987 kello 8:sta alkaen. Lakkoon olivat osallistuneet Tukkumanni Oy:n Kuopion varaston kaikki 60 varastotyöntekijää varapääluottamusmies heidän joukossaan. Pääluottamusmiehen työaika oli 21.12. alkanut vasta lakon alkamisen jälkeen. Varapääluottamusmies oli lakon alkaessa ilmoittanut työnantajalle: "Nyt istutaan ja työtaistelutoimenpiteiden takana on liiton tuki".

Edellä esitetyt lakkoa koskevat tiedot oli 21.12.1987 aamulla noin kello 9 ilmoitettu Liikealan ammattiliitolle ja edellytetty siltä lakon lopettamista.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen 2 §:ään, sillä lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa peruuttamaan irtisanotun varastotyöntekijän irtisanominen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto KTL on vaatinut Liikealan ammattiliiton ja Liikealan ammattiliiton Kuopion Ammattiosasto n:o 25:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Liikealan ammattiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Tukkumannin Oy:n Kuopion toimipisteen noin 60 varastotyöntekijää oli keskeyttänyt työnsä aamulla 21.12.1987. Työt olivat olleet keskeytyksissä koko sanotun päivän. Luottamusmies ei ollut osallistunut lakkoon.

Tukkumanni Oy oli 16.12.1987 irtisanonut erään varastotyöntekijän työsuhteen päättymään 17.2.1988. Irtisanomisen perusteeksi oli esitetty varoituksesta huolimatta jatkunut tehottomuus ja huolimattomuus työssä. Irtisanotulle työntekijälle oli irtisanomisen yhteydessä tarjottu mahdollisuutta jatkaa entisessä työssään yövuorossa. Myöhemmin hänelle oli esitetty siirtoa samanlaisiin tehtäviin yhtiön Kouvolan toimipisteessä. Nämä seikat jo osoittivat ilmoitettujen irtisanomisperusteiden kestämättömyyden.

Tukkumanni Oy ei ollut suostunut peruuttamaan irtisanomista, vaikka sekä luottamusmies että irtisanotun työntekijän työtoverit olivat pitäneet irtisanomista laittomana. Luottamusmies oli 17.12.1987 ollut puhelimitse yhteydessä Liikealan ammattiliiton lakimieheen irtisanomista koskevassa asiassa. Tuolloin oli keskusteltu paitsi irtisanomisperusteesta myös irtisanomismenettelylain mukaisista menettelytavoista. Keskustelun kuluessa luottamusmies oli kertonut työpaikan ilmapiirin kiristymisestä ja varastotyöntekijöiden yleisestä suuttumuksesta työnantajan menettelyn johdosta. Samalla hän oli varmuuden vuoksi kysynyt, mitä oikeudellisia ja muita seuraamuksia voisi aiheutua siitä, että työntekijät mahdollisesti suutuspäissään keskeyttäisivät työnteon. Mistään lakkosuunnitelmasta ei ollut ollut kysymys vaan pelkästään luottamusmiehen halusta saada tietoa, jotta hän voisi tarvittaessa selvittää asiaa työntekijöille.

Keskustelun aikana oli tullut selkeästi esille se, että lakko olisi laiton ja siitä voisi seurata työtuomioistuinprosessi, jossa lakon johdosta voitaisiin tuomita hyvityssakot. Lakimies oli myös selvittänyt luottamusmiehelle, että liiton toimisto hoitaisi mahdollisen oikeudenkäynnin. Samassa yhteydessä oli selvitetty liittojen välillä noudatettavan keskusjärjestöjen allekirjoittaman hyvityssakkopöytäkirjan sisältöä. Puhelinkeskustelun yhteydessä ei ollut ollut kysymys lakko-ohjeiden antamisesta. Luottamusmies ei ollut ilmoittanut työnantajan edustajille saaneensa lakko-ohjeita liiton lakimieheltä. Luottamusmiehen ja liiton lakimiehen välillä käydyn keskustelun seurauksena oli ollut ainoastaan se, että irtisanottu työntekijä oli riitauttanut irtisanomisensa ja että luottamusmies oli pyytänyt asian johdosta vielä neuvotteluja. Mistään lakonuhasta ei ollut kysymys.

Myöhään iltapäivällä 17.12.1987 Liikealan ammattiliiton edustaja oli saanut työnantajaliiton edustajalta tiedon, jonka mukaan työpaikalla suunniteltiin lakkoa seuraavana päivänä. Kun asia oli tarkistettu heti aamulla 18.12.1987 oli todettu, että työpaikalla ei ollut ollut lakkoa, eikä sellaista ollut edes suunniteltu. Liikealan ammattiliiton kaikki toimitsijat olivat 18.12.1987 olleet koulutustilaisuudessa, jonne oli kello 12:n jälkeen toimitettu työnantajaliiton kirje, jossa oli väitetty työntekijöiden aikovan ryhtyä lakkoon. Liikealan ammattiliiton Kuopion alueen toimitsija oli ottanut jälleen yhteyttä työpaikalle ja keskustellut sekä luottamusmiehen että useiden työntekijöiden kanssa ja saanut kuulla töiden jatkuvan normaalisti. Tästä oli ilmoitettu myös työnantajaliitolle.

Tukkumanni Oy:n aluejohtaja oli 21.12.1987 noin kello 9 ilmoittanut Liikealan ammattiliiton Kuopion aluetoimiston toimitsijalle puhelimitse, että työt olivat työpaikalla pysähdyksissä. Tämän jälkeen liiton mainittu toimitsija ja luottamusmies olivat useaan otteeseen vaatineet työntekijöitä palaamaan töihin. Tämä ei ollut kuitenkaan onnistunut. Työntekijät olivat keskeyttäneet työnsä vastalauseena työnantajapuolen aiheettomille lakkoepäilyille edellisellä viikolla ja työnantajapuolen kieltäytymiselle tekemästä erimielisyysmuistiota irtisanomisasiassa liittojen välisiä neuvotteluja varten. Erimielisyysmuistio oli tehty vasta 29.12.1987. Työnantaja oli sittemmin peruuttanut irtisanomisen.

Tukkumanni Oy oli omalla toiminnallaan aiheuttanut töiden keskeyttämisen 21.12.1987. Liikealan ammattiliitto ja luottamusmies olivat tehneet voitavansa työrauhan turvaamiseksi. Myös Liiketyönantajain Keskusliitto LTK:n Kuopion toimiston edustaja oli 30.12.1987 irtisanomista koskeneiden erimielisyysneuvottelujen yhteydessä todennut Liikealan ammattiliiton ja luottamusmiehen tehneen kaiken mahdollisen työtaistelutilanteessa. Luottamusmies ei ollut myöskään osallistunut lakkoon, vaan hän oli kaikin keinoin yrittänyt turvata työrauhan. Ammattiosaston puheenjohtaja oli saanut tiedon lakosta seuraavan päivän sanomalehdestä, joten hänelläkään ei ollut ollut mahdollisuuksia lakon estämiseen tai lopettamiseen.

Liikealan ammattiliiton Kuopion Ammattiosasto n:o 25:n jäsenmäärä oli noin 3 000, joista noin 60 oli osallistunut lakkoon.

Vastineessa esitetty vaatimus

Liikealan ammattiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kaupan Työantajaliitto KTL on vielä lausunut, että Tukkumanni Oy:n teollisten elintarvikkeiden varastossa keräilyä suorittavien henkilöiden työntekoa seurattiin siten, että henkilön työtunnit, kerätyt rivit ja todetut virheet tilastoitiin. Näiden tilastojen mukaan 16.12.1987 irtisanottu työntekijä oli esimerkiksi touko-marraskuun 1987 aikana kerännyt vähiten rivejä työtuntia kohden. Samana aikana hän oli tehnyt eniten keräilyvirheitä kerättyyn rivimäärään nähden. Työnantajan laatimissa tilastoissa oli huomioitu ainoastaan keskenään vertailukelpoiset kerääjät. Esimerkiksi tupakkakeräilyä ei ollut otettu vertailussa huomioon. Muuten keräilyssä ei valikoitu lähetteitä, vaan asiakkaat ja myyntiyksiköt olivat satunnaisia ja siitä syystä keskimäärin samanlaisia jokaisella keräilyä suorittavalla henkilöllä.

Tukkumanni Oy:n Kuopion varaston tehokkuusluvut olivat keskimääräistä huonommat Suomessa ja toisaalta yhtiön Kouvolan varastoa huonommat. Tehottomuuden syy ei sinänsä ollut varastossa, vaan syyt voitiin kohdistaa siellä työskenteleviin henkilöihin, kuten tässä tapauksessa juuri irtisanottuun työntekijään. Irtisanotun työntekijän keräämät rivimäärät olivat olleet keskimääräistä vähemmät. Merkittävänä irtisanomiseen vaikuttavana seikkana oli ollut hänen tekemänsä keräilyvirheet. Nämä virheet olivat olleet sen luonteisia, että ne olivat olleet yhtiölle huomattavan kalliita rahan menetyksineen ja muine selvittelykustannuksineen. Irtisanottu työntekijä oli saattanut kerätä tavaraa väärällä käytävällä pelkän hyllypaikan numeron perusteella lukematta lainkaan, mistä tavarasta oli kysymys, vaikka annetun pysyväismääräyksen mukaan tarrasta olisi tullut lukea myös tavaran nimi.

Irtisanotulle työntekijälle oli useaan kertaan huomautettu asiasta ja muistutettu ohjeista. Hänelle oli annettu kirjallinen varoitus asiasta 11.11.1987. Kun marraskuun tilanne ei ollut parantunut, työnantaja oli joutunut irtisanomaan hänen työsopimuksensa.

Irtisanotulle työntekijälle oli jo ennen kirjallisen varoituksen antamista tarjottu varastosta yötyötä. Työ olisi käsittänyt tavaran vastaanottoa, täydennyskeräilyä yöllä tulevista tavaroista sekä keräilytyön valmistelua päivätyöhön tuleville. Yötyö oli katsottu sopivaksi vaihtoehdoksi sen vuoksi, että se oli päivätyötä kevyempää, kiireettömämpää ja lyhytjännitteisempää. Irtisanottu työntekijä ei ollut ottanut työtä vastaan. Irtisanotulle työntekijälle myöhemmin tarjottu työ Kouvolassa olisi ollut kiinteistön huoltotyötä sekä rullakoiden korjausta. Nämä tarjotut työt eivät mitenkään olleet ristiriidassa sen kanssa, että työnantaja ei katsonut työntekijän soveltuvan keräilytyöhön. Tarjotut työt osoittivat vain sen, että työnantaja oli yrittänyt tutkia kaikki mahdollisuudet sijoittaa työntekijä hänelle sopivampaan työhön.

Työntekijäpuolen vaatimuksena oli koko ajan ollut irtisanomisen peruuttaminen. Työnseisaus ei siten ollut ollut pelkkä vastalause aiheettomille lakkoepäilyille ja työnantajapuolen kieltäytymiselle tekemästä erimielisyysmuistiota irtisanomisasiassa. Työnantaja ei myöskään ollut viivytellyt erimielisyysmuistion tekemisessä, sillä neuvotteluja työntekijäpuolen kanssa oli käyty koko ajan erittäin tiiviisti.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kaupan Työnantajaliitto KTL on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Liikealan ammattiliiton Kuopion Ammattiosasto n:o 25 on osaltaan yhtynyt Liikealan ammattiliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sen jälkeen kun Tukkumanni Oy oli 16.12.1987 irtisanonut erään yhtiön Kuopion varastossa työskennelleen varastotyöntekijän työsopimuksen, ovat mainitun varaston kaikki 60 varastotyöntekijää luottamusmiestä lukuun ottamatta olleet 21.12.1987 kello 8 - 16.30 lakossa tarkoituksenaan painostaa työnantajaa peruuttamaan irtisanominen. Lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen 5.6.1984 tehdyn hyvityssakkoja koskevan pöytäkirjan määräykset Liikealan ammattiliiton Kuopion Ammattiosasto n:o 25:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksa

maan hyvityssakkoa Kaupan Työnantajaliitto KTL:lle 3 000 markkaa.

Liikealan ammattiliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Liikealan ammattiliiton Kuopion Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Kuivanen ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.