Labor court allows union strike against plant closure, rejecting claim of individual contract breach by minority workers.

Painostaakseen työnantajaa peruuttamaan tehtaan varastomiehen työsopimuksen purkamisen paperiteollisuuden työehtosopimukseen sidotut työntekijät olivat toimeenpanneet työnseisauksen. Sähköalan työntekijöiden yhtymisellä työnseisaukseen oli ollut tavoitteena varastomiehen työsopimuksen purkamisen peruuttaminen. Kysymys työntekijän työsopimuksen purkamisperusteista koski siinä määrin työpaikkaa kokonaisuudessaan, että sähköalan työntekijöiden katsottiin ryhtyneen työtaisteluun myös omaksi edukseen. Työnseisaus oli siten kohdistunut osaltaan myös heitä itseään sitovan työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta erottaa työntekijä. (Ään.)

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Kuultavat Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70 r.y. Valkeakosken Sähköalantyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §.

TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä 3.4.1986 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I. YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §

Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty. 5 §

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

KANNE

Kanteen perustelut

Samana päivänä kello 15.30 ammattiosaston pääluottamusmies oli ilmoittanut Paperituotteen työsuhdeasiainhoitajalle ja tuotantopäällikölle, että työnantajalla oli viisi minuuttia aikaa muuttaa päätös tai tehdas tulisi tyhjenemään. Tämän jälkeen työntekijät olivat alkaneet poistua tehtaalta.

Noin kello 17.30 työsuhdeasiainhoitaja oli vaatinut pääluottamusmieheltä työrauhan palauttamista. Pääluottamusmies oli edellyttänyt työrauhan palautumiseksi, että työnantaja peruuttaisi työsopimuksen purkamista koskevan päätöksensä. Seuraavana aamuna 13.11.1987 noin kello 8.30 työsuhdeasiainhoitaja oli kehottanut pääluottamusmiestä ryhtymään toimiin työrauhan palauttamiseksi. Pääluottamusmies oli vastannut, että koska työnantaja ei ollut yön aikana muuttanut päätöstään, koneet eivät käynnistyisi. Työrauha oli palautunut 13.11.1987 vasta kello 14:n jälkeen. Työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa muuttamaan työsopimuksen purkamista koskeva päätöksensä.

Tuotantolaitosten keskuskorjaamon ja kunnossapidon 31 työntekijää, joista 15 oli ollut Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n jäsentä ja 16 Valkeakosken Sähköalantyöntekijät r.y:n jäsentä, oli osallistunut työtaisteluun 13.11.1987 kello 6.45-15.45. Työtaisteluun oli osallistunut Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n asettama osaston luottamusmies ja Valkeakosken Sähköalantyöntekijät r.y:n asettama luottamusmies.

Lakossa oli ollut kaikkiaan 518 työntekijää.

Työtaistelu oli aiheuttanut yhtiölle huomattavan taloudellisen menetyksen. Tuotannon markkamääräinen menetys oli ollut säkkitehtaalla 682 600 markkaa, aaltopahvitehtaalla 580 000 markkaa, teollisuuspaperitehtaalla 1 070 000 markkaa sekä solumuovitehtaalla 24 000 markkaa eli yhteensä 2 356 600 markkaa.

Työtaistelu oli kohdistunut erityisesti työehtosopimusten työsuhteen syntymistä ja lakkaamista koskeviin määräyksiin. Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n pääluottamusmiehen toiminta työtaistelun alkaessa oli osoittanut välinpitämättömyyttä työehtosopimuksen neuvottelujärjestysmääräyksiä ja työrauhavelvollisuusmääräyksiä kohtaan. Ammattiosaston luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenten osallistuminen työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun osoitti piittaamatonta suhtautumista työrauhavelvollisuuteen. Molemmat ammattiosastot olivat vastuussa työtaisteluista. Seuraamusta arvioitaessa oli otettava huomioon myös työtaistelun aiheuttama taloudellinen menetys.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n ja Valkeakosken Sähköalantyöntekijät r.y:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon ja niiden velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että yhtiön Paperituotteen teollisuuspaperitehtaalla oli vuosien ajan ollut käytäntönä, että työntekijät olivat saaneet kerätä tehdasalueelta jätepuuta, jonka he olivat asianmukaisen luvan saatuaan kuljettaneet kotiinsa polttopuuksi. Työnantaja oli vuoden 1986 aikana tehnyt joitakin sopimusjärjestelyjä, jotka olivat koskeneet sidelautaa, jota vapautui purettaessa tehtaalle saapuvia hylsypakkauksia. Työnantaja ei kuitenkaan ollut työntekijöille tiedottanut kyseisen laudan kohdalla muuttuneesta käytännöstä.

Kanteessa tarkoitettu varastotyöntekijä oli saanut luvan kuljettaa puutavaraa tehdasalueelta polttopuuksi. Yhtiön traktorilla oli 5.11.1987 toimitettu jätepuuta siirtolavallinen hänen pihalleen. Oli selvinnyt, että työntekijä oli kerännyt kuormaan myös sidelautoja. Työnantaja oli purkanut työntekijän työsopimuksen kanteessa kerrottuna ajankohtana muodollisen kuulemismenettelyn jälkeen. Työntekijät olivat ilmoittaneet olevansa valmiita keskustelemaan muista seuraamuksista kuin työsopimuksen purkaminen. Myös Paperituotteella noudatettiin koko yhtiötä koskevaa rangaistusseuraamusten ohjesääntöä, jonka mukaan työntekijä voitiin määrätä esimerkiksi palkattomalle lomalle. Muissa yhtiön tuotantolaitoksissa vastaavanlaisissa tapauksissa oli näitä lievempiä seuraamuksia myös käytetty.

Kun työnantaja ei ollut suostunut keskustelemaan muista seuraamuksista kuin työsuhteen purkamisesta ja oli siten pitänyt kiinni omaksumastaan jyrkästä kannasta, oli tieto työsopimuksen purkamisesta johtanut tilanteen kärjistymiseen tehtaalla. Työnantaja ei missään vaiheessa ollut perustellut seuraamuksen ankaruutta sillä, että kyseistä työntekijää oli saman vuoden aikana varoitettu luvattomasta poissaolosta.

Työstäkieltäytymisten ajankohdat olivat kanteessa muutoin oikein esitetyt, mutta 13.11.1987 työntekijät olivat tulleet aamulla töihin työaikamuodostaan riippuen joko kello 6:ksi tai 7:ksi ja työskennelleet kello 9:ään saakka. Tämän jälkeen työstä kieltäytymiset olivat kestäneet kello 14:ään saakka. Näin oli tapahtunut säkkitehtaalla, aaltopahvitehtaalla ja teollisuuspaperitehtaalla sekä keskuskorjaamossa ja kunnossapidossa. Kunnossapidossa työstäkieltäytymiset olivat jatkuneet sanottuna päivänä kello 15.45:een saakka. Solumuovitehtaan ja tuotantolaitosten varastotoimintojen osalta kellonajat oli kanteessa oikein esitetty. Työsopimuksen purkamisesta oli asianosaisliittojen välillä neuvoteltu ja jääty erimieliseksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on työnantajan itse antaman aiheen työnseisaukseen huomioon ottaen vaatinut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä.

SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITON VASTINE

Perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijän Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että väite Valkeakosken Sähköalantyöntekijät r.y:n 17 jäsenen osallistumisesta työtaisteluun 13.11.1987 kello 6.45-15.45 oli osaksi virheellinen. Ne sähköalan työntekijät, joiden työvuoro oli alkanut aamulla 13.11.1987, olivat tulleet työhön vuoron alkaessa. Koska tuotanto oli ollut pysähdyksissä, heille ei ollut ollut keskuskorjaamolla ja kunnossapidossa mitään työtä. Tämän vuoksi he olivat poistuneet työmaalta kello 9, lukuunottamatta luottamusmiestä, joka oli poistunut kello 10.15. Kyseessä olevista 17 työntekijästä kahden työaika oli alkanut kello 14, jolloin he olivat aloittaneet työnteon, eikä siis vasta kello 15.45.

Työnseisaus ei ollut kohdistunut sähköalan työntekijöitä sitovan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välisen työehtosopimuksen määräyksiin. Näin ollen kanne oli perusteeton.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton velvoittamista korvaamaan Suomen Sähköalantyöntekijän Liiton ja Valkeakosken Sähköalantyöntekijät r.y:n oikeudenkäyntikulut.

KUULTAVIEN LAUSUNTO

Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton puolesta esitettyyn ja Valkeakosken Sähköalantyöntekijät r.y. on puolestaan osaltaan yhtynyt Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n purettua 12.11.1987 Paperituotteen teollisuuspaperitehtaan varastomiehen työsopimuksen puutavaran anastuksen johdosta Paperituotteen säkkitehtaan 136 työntekijää, aaltopahvitehtaan 149 työntekijää, teollisuuspaperitehtaan 170 työntekijää, solumuovitehtaan 13 työntekijää ja tuotantolaitosten varastotoiminnoissa työskentelevät 19 työntekijää ovat toimeenpanneet kanteessa kerrotuin tavoin työnseisauksen 12. ja 13.11.1987 painostaakseen työnantajaa peruuttamaan toimeenpiteensä. Tuotantolaitosten keskuskorjaamon ja kunnossapidon 15 työntekijää on osallistunut työtaisteluun kanteessa kerrotuin tavoin 13.11.1987. Mainitut työntekijät kuuluvat jäseninä Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:een. Työnseisaus on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä paperiteollisuuden työehtosopimuksen 5 §:n määräykseen työnantajan oikeudesta erottaa työntekijä.

Lisäksi tuotantolaitosten keskuskorjaamon ja kunnossapidon 15 Valkeakosken Sähköalantyöntekijät r.y:hyn jäseninä kuuluvaa sähköalan työntekijää on ollut lakossa 13.11.1987 kello 6.45:n ja 15.45:n välisenä aikana. Esitetyn selvityksen mukaan sähköalan työntekijöiden yhtymisellä työnseisaukseen on ollut tavoitteena mainitun työntekijän työsopimuksen purkamisen peruuttaminen kuten muillakin lakkoon osallistuneilla työntekijöillä. Kysymys työntekijän työsopimuksen purkamisperusteista koskee siinä määrin työpaikkaa kokonaisuudessaan, että sähköalan työntekijöiden on katsottava ryhtyneen työtaisteluun myös omaksi edukseen. Sähköalan työntekijäin lakko on niin ollen kohdistunut heitä sitovan työehtosopimuksen 5 §:n määräykseen työnantajan oikeudesta erottaa työntekijä. Kohdistumiskysymys on ratkaistu näin muun muassa työtuomioistuimen tuomioissa n:o 156/1983 ja n:o 109/1987.

Työnseisaukseen on osallistunut Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n työpaikalle asettamia luottamusmiehiä ja toimikunnan jäseniä sekä Valkeakosken Sähköalantyöntekijät r.y:n asettama luottamusmies. Ammattiosastot eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin työnseisauksen estämiseksi. Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70 vastaa asettamiensa luottamusmiesten ja toimikuntansa jäsenten sekä Valkeakosken Sähköalantyöntekijät r.y. asettamansa luottamusmiehen osallistumisesta työnseisaukseen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n ja Valkeakosken Sähköalantyöntekijät r.y:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa, edellisen 14 000 markkaa ja jälkimmäisen 5 000 markkaa.

Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70 ja Valkeakosken Sähköalantyöntekijät r.y. velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Kuivanen ja Vertanen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Vertanen, jonka lausuntoon jäsen Kuivanen yhtyi, lausui:

Yhtyen työtuomioistuimen päätökseksi tulleeseen mielipiteeseen sähköalan työntekijöiden työnseisauksen tarkoituksesta vaikuttaa mainitun työntekijän työsopimuksen purkamisen peruuttamiseksi en katso kuitenkaan työntekijöiden ryhtyneen työtaisteluun myös omaksi edukseen ja siten rikkoneen heitä sitovan työehtosopimuksen 5 §:n määräystä.

Kohdistumiskysymystä käsiteltäessä on viitattu työtuomioistuimen tuomioihin 156/1983 ja 109/1987. Tuomiossa 156/1983 sähköalan työntekijöiden katsottiin syyllistyneen lomautusta koskevien sopimusmääräysten rikkomiseen, koska kyseessä oleviin työntekijöihin oli aiemmin kohdistettu lomautus. Tuomiossa 109/1987 oli kyse keskusjärjestöjen välisen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen määräysten rikkomisesta. Siinä eri mieltä olleiden jäsenten lausunnosta käy ilmi, ettei ollut näytetty työnseisauksen tarkoituksen olleen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen piiriin kuuluneiden osalta toimia omaksi eduksi.

Harkittaessa, onko työtaistelutoimenpiteisiin ryhtyminen sähköalan työntekijöiden osalta kohdistunut johonkin heitä sitovan sähköalan työehtosopimuksen yksittäiseen määräykseen, ei työn johtamista tai valvomista koskeva määräys voi tulla kyseeseen, koska työnseisauksen toimeenpanemisella ei ole näytetty pyrityn työnjohto-oikeuden osalta sellaisiin pysyviin muutoksiin kuin esimerkiksi työtuomioistuimen tuomiossa 22/1979. Mitä tulee työehtosopimuksen 5 §:n määräykseen työnantajan oikeudesta erottaa työntekijä, ei se tässä tapauksessa voi olla työnseisauksen kohde, koska irtisanottu työntekijä ei kuulunut sähköalan työehtosopimuksen piiriin. Sähköalan työntekijöiden myötätuntotyötaisteluksi katsottava työnseisaus ei ole myöskään saanut, heidän vähäisestä lukumäärästään johtuen, sellaista kantavuutta, että sen olisi katsottava kohdistuneen sähköalan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Näin ollen hylkään vaatimukset Valkeakosken Sähköalantyöntekijät r.y:n tuomitsemisesta hyvityssakkoon työrauhavelvoitteen rik

komisesta. Muilta osin yhdyn työtuomioistuimen päätökseksi tulleeseen mielipiteeseen.