Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by firing employee under different union rules.

Osuuskunta oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanonut toisen huoltokeskuksen kahdesta siivoojasta. Siivoojien työsuhteissa oli noudatettava eri keskusjärjestöjen välisten irtisanomissuojaa koskevien sopimusten määräyksiä työvoiman vähentämisjärjestyksestä. Osuuskunta ei ollut irtisanoessaan sen palveluksessa pitempään olleen siivoojan työsopimuksen ennen toiseen irtisanomissuojasopimukseen sidottua työntekijää rikkonut tietensä irtisanottua siivoojaa koskevaa työehtosopimusta.

Kantaja Metallityöväen Liitto r.y. Vastaajat Autoalan Työnantajaliitto r.y. Keskusosuusliike Hankkija

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.4.1986 allekirjoitetussa auto ja konekorjaamoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 §

Soveltamisala

Sovel- Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan tamis- jäljempänä mainituin poikkeuksin Autoalan Työnala antajaliiton jäsenyritysten auto- ja konekorjaamoiden työntekijäin työsuhteissa.

Sopimuksen piiriin eivät kuulu pääasiassa myyntityötä suorittavat henkilöt.

Soveltamisohje:

Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy joidenkin työntekijäin suhteen epäselvyyttä, on työpaikoittain sopijapuolten kesken viivytyksettä kirjallisesti määriteltävä, mitä työehtosopimusta heihin sovelletaan.

Mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi liitot toteavat, että pääasiassa myyntityötä suorittavalla tarkoitetaan tapausta, jolloin työntekijä työajastaan säännöllisesti tekee enimmän ajan myyntityötä.

Myyntityöksi katsotaan puhelin- ja tiskiltämyynti sekä myytävien tavaroiden tilaamiseen,

vastaanottamiseen, valvontaan ja lähettämiseen liittyvät työt.

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Ylei- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuset raavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen väsopi- lillä solmittuja sopimuksia: mukset, STK-SAK

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 24.4.1984.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 24.4.1984 allekirjoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1 merimieslaissa (423/78) eikä oppisopimuslaissa (422/67) tarkoitettuja työsuhteita.

2 työsopimuslain 40 ja 41 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, työnantajan konkurssi ja kuolema).

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

23 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y:n ja muiden ohella Liiketyöntekijäin Liitto r.y:n välillä 3.5.1984 allekirjoitetussa konttorityöntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon/Suomen Liikeväen Liittoon tai Handels- och industritjänstemannaförbundetiin/ kuuluvien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

Pöytäkirjamerkintä: Tämän työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, jotka työskentelevät tässä pykälässä tarkoitetuissa konttoreissa.

2. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan voimassa olevia liittoja velvoittavia työmarkkinain keskusjärjestöjen välilä sovittuja keskusjärjestösopimuksia.

5 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen

1. Työsopimusta irtisanottaessa tai työntekijää lomautettaessa noudatetaan puolin ja toisin keskusjärjestöjen välillä tehtyä yleissopimusta.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 5.6.1984 allekirjoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

1 § Sopimuksen soveltamisala

Sopimus koskee työehtosopimusalalla tapahtuvaa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä. Lisäksi se koskee niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Sopimus ei koske työsopimuslain 40 ja 41 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, työnantajan konkurssi ja kuolema) eikä työsopimuksen purkamista koeaikana.

4 § Irtisanominen ja lomauttaminen taloudellisista tai tuotannollisista syistä

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

KANNE

Kanteen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että Autoalan Työnantajaliiton jäsenyritys Keskusosuusliike Hankkija oli 14.1.1987 irtisanonut osuusliikkeen Haapajärven huoltokeskuksessa siivoojana työskennelleen työntekijäliiton jäsenen Marjatta Kähkösen työsopimuksen siten, että työsuhde oli päättynyt 14.5.1987. Irtisanomisperusteeksi työnantaja oli ilmoittanut taloudelliset ja tuotannolliset syyt, jotka aiheuttivat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä.

Yhtiö oli irtisanoessaan Kähkösen työsopimuksen rikkonut tietensä työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa työehtosopimuksen määräystä. Kähkösen työsuhde oli alkanut 2.1.1969 ja kestänyt näin ollen yli 18 vuotta. Toisen samassa toimipisteessä työskennelleen siivoojan työsuhde oli alkanut vasta 17.3.1986 ja kestänyt siis vain vajaan vuoden. Paikallisissa neuvotteluissa työntekijäpuoli oli vedonnut Kähkösen työsuhteen kestoaikaan, mutta työnantaja oli kieltäytynyt ottamasta sitä huomioon. Liittotason neuvotteluissa työnantajaliitto oli katsonut jäsenyrityksensä menetelleen lain ja sopimusten mukaisesti.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut Keskusosuusliike Hankkijan tuomitsemista työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan työehtosopimuksen määräyksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon. Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut Autoalan Työnantajaliiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Autoalan Työnantajaliitto ja Keskusosuusliike Hankkija ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Kähkönen oli toiminut Keskusosuusliike Hankkijan Haapajärven toimipisteessä korjaamon, varaosavaraston ja varaosamyymälän siivoojana. Hänen työsuhteessaan oli sovellettu auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimusta. Hänen tehtävänsä oli ollut osa-aikainen ja palkkansa tuntipalkka. Kähkösen työaika oli ollut noin 5,5 tuntia vuorokaudessa. Työajasta ja siivoustyön ajankohdasta oli sovittu, että hänen työnsä päättyi noin kello 18 noin 1,5 tunnin kuluttua muiden työntekijöiden työn päättymisestä, jolloin hänellä oli ollut mahdollisuus siivota vastuualueensa tilat seuraavaa työpäivää varten.

Keskusosuusliike Hankkijan Haapajärven toimipiste oli sijainnut paikallisen osuusmeijerin omistamassa rakennuksessa vuokratiloissa. Rakennukseen oli rakennettu uusi myymäläsiipi, joka muodosti itsenäisen osan rakennusta. Uusi osa oli tiiliseinällä erotettu korjaamo- ja varaosatiloista siten, että niiden välillä ei ollut kulkuyhteyttä. Uudessa osassa oli ollut maatilapalvelun myymälä ja automyymälä. Näiden asiakastilojen ja niihin liittyvän toimiston siivouksesta oli huolehtinut osa-aikaisena kuukausipalkalla olevana työntekijänä Soile Vehkalahti.

Keskusosuusliike Hankkija oli 1.1.1987 lukien luovuttanut vuokranantajalle takaisin varaosavaraston ja varaosamyymälän tilat, pinta-alaltaan noin 200 neliömetriä. Nämä tilat muodostivat yli puolet Kähkösen siivottavana olevasta lattiapinta-alasta. Kun Kähkösen työt olivat myös vähentyneet yli puolella, ei jäljelle jäänyt siivoustyö enää työllistänyt kahta siivoojaa, joten Kähkösen työsuhde oli irtisanottu 14.1.1987.

Kähkönen oli ollut ainoa auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevä siivooja Haapajärven toimipisteessä. Kähkösen työsuhteeseen oli sovellettu auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimusta ja sen osana noudatettavaa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa sopimusta. Vehkalahden työsuhteessa oli taas noudatettu Liiketyönantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa sopimusta ja hänen työhönsä Kaupan Työnantajaliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välistä konttorityöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta ja siivoojapöytäkirjaa.

Siivoojat olivat työskennelleet eri työehtosopimusaloilla ja eri keskusjärjestöjen välisten irtisanomissuojasopimusten piirissä. Irtisanomissuojasopimusten soveltaminen niiden soveltamisalojen ulkopuolella oli mahdotonta. Kummankin irtisanomissuojasopimuksen soveltaminen oli rajoitettu sen piiriin kuuluvan työehtosopimuksen soveltamisalalle. Keskusosuusliike Hankkija oli Haapajärven toimipisteen korjaamon ja korjaamon varaosavaraston ja myymälän osalta Autoalan Työnantajaliiton jäsen, mutta myymälän ja automyymälän ja sen konttorin osalta yhtiö oli järjestäytynyt Kaupan Työnantajaliittoon. Näin ollen Kähkösen työsuhteen irtisanominen ei ollut voinut rikkoa auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen edellyttämää irtisanomisjärjestystä.

Siinäkin tapauksessa, että molemmat siivoojat olisivat toimineet samalla työehtosopimusalalla, olisi Kähkönen irtisanomisjärjestyksen mukaan ollut ensiksi irtisanottava. Irtisanomissuojasopimuksen mukaan oli viimeksi irtisanottava yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja Vehkalahti oli yrityksen toiminnalle tärkeämpi ammattityöntekijä kuin Kähkönen. Kähkösen työssä oli esiintynyt huomattavasti laiminlyöntejä. Hänen työsuorituksensa eivät ammattitaidollisesti eivätkä laadullisesti olleet vastanneet Vehkalahden työsuorituksia. Esimerkinomaisesti voitiin todeta, että Kähkönen oli saanut laiminlyöntiensä johdosta lukuisia huomautuksia. Hän oli lakaissut korjaamon öljyn poistamisessa käytettyjä puhdistuspuruja korjattavien traktoreiden alle ja jättänyt illalla siivoustyön tekemättä, jolloin aamulla töitä aloitettaessa korjaamo oli siivoamatta.

Työnantajaliitolla ei ollut mahdollisuuksia valvoa sopimuksen soveltamista muulla kuin sen omalla soveltamisalalla. Liitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto ja Keskusosuusliike Hankkija ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Siirtäessään Haapajärven huoltokeskuksessa varaosamyymälän ja -varaston maatilapalvelun myyntitilojen yhteyteen Keskusosuusliike Hankkija on kanteessa kerrotuin tavoin 14.1.1987 irtisanonut varaosamyymälän ja -varaston sekä niihin liittyneiden korjaamo- ja toimistotilojen siivoojana toimineen Marjatta Kähkösen työsopimuksen. Hän on ollut osuuskunnan palveluksessa vuoden 1969 alusta lukien.

Huoltokeskuksen maatilapalvelun myymälätilojen siivouksesta on huolehtinut osuuskunnan palvelukseen 17.3.1986 otettu Soile Vehkalahti. Hän on Kähkösen työsuhteen irtisanomisen jälkeen siivonnut huoltokeskuksen kaikki tilat.

Kähkösen työsuhteessa on ollut sovellettava asianosaisliittojen välistä auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimusta. Maatilapalvelun myymälätilojen siivouksesta huolehtineeseen Vehkalahteen osuuskunta on noudattanut Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja muiden ohella Liiketyöntekijäin Liiton välistä konttorityöntekijöiden työehtoja koskevaa työehtosopimusta ja siihen liittyvää siivoojia koskevaa liitepöytäkirjaa. Siivoojien työsuhteissa noudatettavista työehtosopimuksista johtuu, että irtisanomisjärjestystä koskevat määräykset heidän kohdallaan perustuvat eri keskusjärjestöjen välisiin irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeviin sopimuksiin.

Kähköstä koskevassa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välisessä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa sovittu työvoiman vähentämisjärjestys ainakin sanamuodon mukaan näyttää perustuvan siihen, että arvioitaessa sopimuksen sitovuuspiiriin kuuluvan työntekijän oikeutta työpaikkansa säilyttämiseen pitäisi pyrkiä ottamaan huomioon työpaikan työntekijät kokonaisuudessaan. Työvoiman vähentämisjärjestyksen mukainen etusija voi tulla kysymykseen vain sellaisten työntekijöiden välillä, joiden suorittamaan työhön irtisanomisen kohteeksi joutuva työntekijä ammattitaitonsa ja työssä vaadittavien muiden edellytysten puolesta on kykenevä ja muutoin sovelias.

Jos samaa tai samantapaista työtä tekevien työntekijöiden työsuhteissa on noudatettava eri irtisanomissuojasopimusten määräyksiä, kuten Keskusosuusliike Hankkijan Haapajärven huoltokeskuksessa työskennelleisiin siivoojiin nähden on ollut meneteltävä, kumpaankin heistä sovellettava työvoiman vähentämisjärjestys määräytyy häntä itseään sitovan sopimuksen mukaan.

Vaikka kysymyksessä olevien eri keskusjärjestöjen välisten irtisanomissuojasopimusten työvoiman vähentämisjärjestystä koskevat määräykset ovat samansisältöisiä, ei asiassa ajetun kanteen perusteella ole mahdollista käsitellä ja ratkaista Vehkalahden oikeutta etusijaan työpaikkansa säilyttämisessä häntä itseään sitovan sopimuksen perusteella.

Työnantajan velvollisuus noudattaa irtisanomisjärjestystä kanteessa tarkoitettuihin siivoojiin nähden perustuu siis eri keskusjärjestöjen välisiin sopimuksiin. Kun työtuomioistuin tästä johtuen ei voi nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ottaa kantaa muuta kuin asianosaisliittoja sitovan irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin, jotka eivät voi koskea toiseen sopimukseen sidottua työntekijää, työtuomioistuin katsoo, ettei osuuskunta irtisanoessaan Kähkösen ennen toiseen irtisanomissuojasopimukseen sidottua työntekijää ole rikkonut tietensä Kähköstä sitovaa työehtosopimusta.

Autoalan Työnantajaliitto ei liioin ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saavat Autoalan Työnantajaliitto ja osuuskunta kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa asiassa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.