Labor court dismissed union claim that company-specific agreement overrode collective agreement vacation reduction rules.

Vuonna 1986 tehdyssä yrityskohtaisessa sopimuksessa oli sovittu toteutettavaksi neljää päivää vastaava vuosityöajan lyhennys huolimatta siitä, että yhtiön työntekijäin vuosilomat ylittivät 30 arkipäivää. Työntekijöihin ei ollut sovellettava linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaista työajan lyhennystä.

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Vastaaja Oy Liikenne Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisessä 27.5.1986 tehdyssä linjaautohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

11 a §

Vuosityöajan lyhentäminen

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkojaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen työaikaansa enintään lyhentävät sopijaliittojen työehtosopimuksissa mainitut lyhennetyt jaksot tai arkipyhät.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

2. Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhennyksen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 32 tuntia eli neljä työpäivää vuodessa.

3. Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti:

Kalenterivuoden työtuntimäärä Lyhennys vähintään 420 h 8 h eli 1 päivä " 848 h 16 h eli 2 päivää " 1272 h 24 h eli 3 päivää " 1696 h 32 h eli 4 päivää

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMINEN

Työaikaa lyhennetään vuonna 1987 ja 1988 16 tunnilla vuodessa niissä työaikamuodoissa, joissa sännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkojaksossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen työaikaansa enintään lyhentävät sopijaliittojen työehtosopimuksissa mainitut lyhennetyt jaksot sekä 4.3.1986 sovittu työajan lyhennys. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on 30.11.1986 mennessä tehdä esitys po. työajan lyhentämistavoista. Selvitystyötä tehdessään työryhmän tulee tutkia sopijaliittojen välisten työehtosopimusten nk. lyhennettyjen jaksojen mahdollinen uudelleenjärjestäminen.

Mikäli liitot eivät saavuta yksimielisyyttä työajan lyhennystavasta, toteutetaan lyhennys 4.3.1986 sovitun työajan lyhennystä koskevan pöytäkirjan mukaisesti.

Edellä mainittujen liittojen 22.1.1987 allekirjoittamassa pöytäkirjassa on sovittu muun muassa seuraavaa:

1 Vapaata ansaitaan kalenterivuoden 1987 aikana tehdyistä säännöllisistä työtunneista seuraavasti:

Kalenterivuoden työtuntimäärä Lyhennys vähintään 282 t 8 t eli 1 päivä " 565 t 16 t eli 2 päivää " 847 t 24 t eli 3 " " 1130 t 32 t eli 4 " " 1413 t 40 t eli 5 " " 1696 t 48 t eli 6 "

2 Vuosityöajan lyhennys toteutetaan niiden periaatteiden mukaisesti, jotka ilmenevät työehtosopimuksen 11 a §:stä ottamalla huomioon vuosityöajan lyhennys 48 t yhteensovittamisessa yötyöstä johtuvan lyhennyksen kanssa.

Piirisovittelijan 17.11.1986 tekemässä sovintoehdotuksessa, joka koskee eräiden pääkaupunkiseudun linja-autoyritysten työtaistelun päättämistä, todetaan muun muassa:

6. Erityismääräykset

= = = Samalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y:n ja Oy Liikenne Ab:n ja Hakunilan Liikenne Oy:n välillä toisaalta ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y:n ja Paikallislinja Oy:n, Juhanilan Linja Oy:n ja Espoon Auto Oy:n välillä toisaalta on sovintoehdotuksen hyväksymiseen liittyen sovittu eräiden yrityskohtaisiin sopimuksiin tai vakiintuneeseen käytäntöön perustuvien yrityskohtaisten järjestelyjen jatkamisesta. Mikäli edellä tarkoitetuissa yrityskohtaisissa sopimuksissa tai tässä sovintoehdotuksessa ei ole muuta sanottu, noudatetaan alojen valtakunnallisia työehtosopimuksia.

Edellä mainittuun sovintoehdotukseen liittyvässä, 17.11.1986 päivätyssä toiselta puolen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sekä toiselta puolen Oy Liikenne Ab:n ja Hakunilan Liikenne Oy:n tekemässä erillisessä sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1. Oy Liikenne Ab:llä ja Hakunilan Liikenne Oy:llä toteutetaan neljää päivää vastaava työajan lyhennys ellei yrityskohtaisesti toisin sovita kokonaisina vapaapäivinä huolimatta siitä, että näissä yhtiöissä vuosilomat ylittävät 30 päivää.

2. Oy Liikenne Ab:n ja Hakunilan Liikenne Oy:n Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y:n kanssa kirjallisesti aikaisemmissa työehtosopimuksissa sovitut edut jäävät voimaan sellaisinaan sopimuskauden ajaksi kuitenkin siten, että nykyisen ikälisäjärjestelmän vuosiporrastus on voimassa tämän sopimuskauden ajan, jonka jälkeen 1.4.1988 alkaen siirrytään sovintoehdotuksen mukaiseen porrastusjärjestelmään.

KANNE

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lausunut, että piirisovittelijan sovintoehdotuksen, jonka hyväksymisellä oli päättynyt pääkaupunkiseudun linja-autoyrityksiä koskenut työnseisaus, yhteydessä oli sovittu toiselta puolen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja toiselta puolen Oy Liikenne Ab:n ja Hakunilan Liikenne Oy:n kesken eräistä yrityskohtaisista järjestelyistä. Työehtosopimuksen, joka koostui hyväksytystä sovintoehdotuksesta ja sen yhteydessä sovitusta erillisestä sopimuksesta, mukaan Oy Liikenne Ab:ssa ja Hakunilan Liikenne Oy:ssä toteutettiin neljää päivää vastaava työajan lyhennys, ellei yrityskohtaisesti toisin sovittu, kokonaisina vapaapäivinä huolimatta siitä, että vuosilomat ylittivät näissä yhtiöissä 30 päivää. Työajan lyhennyksellä oli tarkoitettu samaa lyhennystä, josta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton kesken oli sovittu linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa keväällä 1986.

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 11 a §:n 1 kohdan mukaan työajan lyhennys koski niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika oli 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytettiin, että työntekijällä oli enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen työaikaansa lyhensivät enintään sopijaliittojen työehtosopimuksissa mainitut lyhennetyt jaksot tai arkipyhät.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennettiin muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät, sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Sopimusmääräyksen 2 kohdan mukaan työajan lyhennyksen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennettiin 32 tuntia eli neljä työpäivää vuodessa.

Vapaan kertymisestä oli sovittu sopimusmääräyksen 3 kohdassa, että työaikaa lyhennettiin kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan sopimuskohdasta ilmenevän taulukon mukaisesti.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 7 kohdassa oli sovittu työaikaa lyhennettävän vuosina 1987 ja 1988 16 tunnilla vuodessa niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika oli 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa. Allekirjoituspöytäkirjan määräyksen mukaisesti liittojen kesken oli sovittu 22.1.1987 lyhennysvapaata ansaittavan kalenterivuoden 1987 aikana tehdyistä säännöllisistä työtunneista sopimuskohdassa olevan taulukon mukaisesti.

Yhtiöiden ja työntekijäliiton välisellä sopimuksella oli näin ollen sovittu yhtiöiden työntekijöiden saavan työajan lyhennyksen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla huolimatta siitä, että työntekijöiden vuosiloma ylittäisi 30 arkipäivää.

Erimielisyys koski yrityskohtaisen sopimuksen tulkintaa. Yhtiöiden mielestä vuosityöajan lyhennys oli tarkoitettu rajoitettavaksi enintään neljään päivään vuosiloman ylittäessä 30 päivää. Tämän mukaisesti Oy Liikenne Ab katsoi, että sen palveluksessa olleet kuljettajat Jorma Luukkanen ja Matti Tuominiemi, joilla oli ollut työsuhteensa yhtiöön vuonna 1987 päättyessä työajan lyhennystä kerryttäviä työtunteja, Luukkasella 1 058 ja Tuominiemellä 1 077, olivat ansainneet kaksi päivää työajan lyhennystä. Yhtiö oli maksanut heille tämän mukaisen korvauksen.

Työntekijäliiton kannan mukaan taas 17.11.1986 oli sovittu työajan lyhennyksen määräytyvän liittojen välisen työehtosopimuksen mukaan huolimatta eräiden yritysten työntekijöiden yli 30 arkipäivän vuosilomasta. Sopimuksessa oli määräys neljän päivän työajan lyhennyksestä, joka oli ollut vielä yrityskohtaista sopimusta tehtäessä voimassa olleen lyhennyksen enimmäismäärä, vaikka sillä oli tarkoitettu sopia lyhennyksen määräytymisestä liittojen välisen työehtosopimuksen mukaisesti myös vuoden 1986 jälkeen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Liikenne Ab:n palveluksessa olleet linja-autonkuljettajat Jorma Luukkanen ja Matti Tuominiemi, joista Luukkasella oli työsuhteen päättyessä ollut vuosityöajan lyhennystä kerryttäviä työtunteja 1 058 ja Tuominiemellä 1 077, olivat kumpikin ansainneet työsuhteen päättymiseen mennessä kolme päivää työajan lyhennystä.

Kantajaliitto on esivalmistelussa luopunut Hakunilan Liikenne Oy:hyn kohdistamastaan vahvistusvaatimuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisvaatimuksesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Oy Liikenne Ab on lausunut, että kuljettajien vuosilomat olivat määräytyneet Oy Liikenne Ab:ssa vuosilomalaista poikkeavasti siten, että lomaoikeus oli ollut vuosilomalain mukaista lomaoikeutta parempi. Yhden täyden lomanmääräytymisvuoden palvelun jälkeen lomaoikeus oli ollut 34 päivää, 10 palvelusvuoden jälkeen 36 päivää ja 15 vuoden jälkeen 45 päivää.

Työehtosopimuksen 11 a §:n 1 kohdassa edellytettiin työajan lyhennyksen saamiseksi, että työntekijällä oli enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen työaikaansa lyhensivät enintään sopijaliittojen työehtosopimuksissa mainitut lyhennetyt jaksot tai arkipyhät. Työajan lyhennyksen määrästä vähennettiin muut kuin edellä mainitut, vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät. Jos työntekijöille oli annettu yli 30 päivän lomaoikeus, 30 päivää ylittävät lomapäivät vähensivät siten vastaavasti työehtosopimuksen mukaista vuosityöajan lyhennystä.

Yrityskohtaisen sopimuksen mukaan oli Oy Liikenne Ab:ssa toteutettu neljää päivää vastaava työajan lyhennys, ellei yrityskohtaisesti toisin sovittu, kokonaisina vapaapäivinä huolimatta siitä, että vuosilomat ylittivät 30 päivää. Piirisovittelijan sovintoehdotus, johon yrityskohtainen sopimus oli liittynyt, oli ollut kokonaisuus, jonka hyväksyminen oli merkinnyt vastaajayhtiön kuljettajille neljän päivän työajan lyhennystä huolimatta siitä, etteivät he olleet olleet siihen oikeutettuja alan työehtosopimuksen perusteella. Kuljettajat olivat saaneet siten lomaoikeuden ja työajan lyhentämisen kautta 38, 40 ja 49 päivän pituisen vuosiloman.

Sovintoehdon 6 kohdassa todettiin muun muassa seuraavaa: "Mikäli edellä tarkoitetuissa yrityskohtaisissa sopimuksissa tai tässä sovintoehdotuksessa ei ole muuta sanottu, noudatetaan alojen valtakunnallisia työehtosopimuksia." Puheena olevan vuosityöajan lyhentämisen osalta oli yrityskohtaisissa sopimuksissa nimenomaan sovittu valtakunnallisen työehtosopimuksen ylittävästi toisin, eikä valtakunnallinen työajan lyhennys siten aiheuttanut lisälyhennystä.

Vastaajayhtiön ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä oli sovittu ainoastaan neljän päivän työajan lyhennyksestä. Piirisovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa ei ollut ollut missään vaiheessa puhetta muusta kuin neljän päivän työajan lyhennyksestä. Jos olisi tarkoitettu sopia valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaisesta työajan lyhentämisestä, se olisi voitu kirjoittaa sopimukseen esimerkiksi siten, että Oy Liikenne Ab:ssa toteutetaan valtakunnallisesta työehtosopimuksesta ilmenevä työajan lyhennys. Sovintoehdotuksen tekohetkellä syksyllä 1986 oli ollut jo nimittäin tiedossa alan valtakunnallisen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 7 kohdassa sovittu työajan lyhentäminen vuosina 1987 ja 1988.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Oy Liikenne Ab on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vielä lausunut, että vastaaja oli pyrkinyt niputtamaan työntekijöiden yleisiä lomajärjestelyjä pitemmän vuosiloman ja työajan lyhennysvapaat toisiinsa toteamalla, että kuljettajat saivat tehdyllä ratkaisulla lomaoikeuden ja työajan lyhentämisen kautta 38, 40 ja 49 päivän pituisen loman. Tosiasiassa kuljettajien lomasäännöksiin ei ollut puututtu millään tavoin. Työntekijäliiton ja vastaajayhtiön kesken oli vain sovittu, että työntekijät saivat valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaisen työajan lyhennyksen huolimatta siitä, että heillä oli normaalia pitempi vuosiloma.

Ennen sovintoehdotuksen ja siihen liittyneen yrityskohtaisen sopimuksen tekemistä voimassa olleissa yrityskohtaisissa sopimuksissa ei ollut sovittu mitään vuosityöajan lyhentämisestä, vaan lyhennys oli määräytynyt sen mukaan kuin valtakunnallisessa työehtosopimuksessa oli sovittu. Tämä oli aiheuttanut sen, että koska vastaajayhtiön työntekijöillä oli normaalia pitemmät vuosilomat, he eivät olisi saaneet työajan lyhennystä, ellei siitä olisi sovittu erikseen.

Riidanalainen määräys oli piirisovittelijan laatima ja osa hänen sovintoehdotustaan, joka oli rakentunut sovintoehdotuksen antamista edeltäneille keskusteluille. Keskusteluissa ei ollut puhuttu siitä, että lyhennys rajoitettaisiin koskemaan vain tuolloisen lyhennyksen määrää. Kysymys oli ollut vain siitä, saivatko vastaajayhtiön työntekijät valtakunnallisten sopimusten mukaisen lyhennyksen vai eivät. Myönteinen ratkaisu oli kuulunut sopimuksen syntymisen tärkeimpiin edellytyksiin.

Sopimusmääräyksen sanamuodolle ei voitu antaa määräyksen tulkinnassa suurtakaan merkitystä. Määräyksessä todettiin, että työajan lyhennys toteutetaan kokonaisina vapaapäivinä. Tämä voitiin tulkita siten, että lyhennysvapaat voisi antaa irrallisina vapaapäivinä eikä yhdistettyinä vuosilomaan, muihin vapaapäiviin tai toisiin lyhennysvapaisiin, kuten valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaan tuli tehdä. Määräys voitiin ymmärtää myös siten, että sillä oli vain sovittu annettavaksi työajan lyhennys kokonaisina vapaapäivinä, vaikka vuosilomat ylittivät 30 päivää.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Autoliikenteen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisessä 27.5.1986 tehdyssä linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa on sovittu työaikaa lyhennettäväksi kalenterivuosittain sopimuksen 11 a §:n 3 kohdasta ilmenevän säännöllisen työajan kertymätaulukon mukaan muun muassa edellyttäen, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma. Vapaapäivien enimmäismäärä on sopimuksen mukaan neljä.

Piirisovittelijan 17.11.1986 tekemään hyväksytyksi tulleeseen sovintoehdotukseen, joka on koskenut eräiden pääkaupunkiseudun linja-autoyritysten työtaistelun päättämistä, on liittynyt samana päivänä tehty yrityskohtainen sopimus muun muassa Oy Liikenne Ab:ssa toteutettavasta työajan lyhennyksestä. Yhtiössä on sovittu toteutettavaksi neljää päivää vastaava työajan lyhennys, ellei yrityskohtaisesti toisin sovittu, kokonaisina vapaapäivinä huolimatta siitä, että työntekijän vuosiloma ylittäisi 30 päivää.

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu työajan lyhentämisestä vuosina 1987 ja 1988. Edelleen on sovittu lyhennysvapaapäivien ansaitsemisesta vuoden 1987 aikana 22.1.1987 tehtyyn pöytäkirjaan sisältyvän kertymätaulukon mukaisesti. Vapaapäivien enimmäismäärä on allekirjoituspöytäkirjan mukaan kuusi.

Tulkintariita on syntynyt siitä, että Oy Liikenne Ab on katsonut vuonna 1987 palveluksestaan irtisanoutuneiden autonkuljettajien Jorma Luukkasen ja Matti Tuominiemen ansainneen työsuhteidensa päättyessä kaksi päivää työajan lyhennystä ja maksanut heille sen mukaisen korvauksen. Työajan lyhentämiseen oikeuttavia tunteja on kertynyt Luukkaselle 1058 ja Tuominiemelle 1077 ja, koska heidän kohdallaan on tullut noudattaa yrityskohtaisen sopimuksen tekohetkellä 17.11.1986 voimassa olleen työehtosopimuksen kertymätaulukkoa, kumpikin on yhtiön mielestä ansainnut kaksi päivää työajan lyhennystä.

Työntekijäliiton mielestä yrityskohtaisessa sopimuksessa on sovittu työajan lyhennyksen määräytyvän linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen ja vapaapäivien kertymätaulukon mukaisesti sekä vuonna 1986 että myös sen jälkeen. Näin ollen kuljettajille olisi kuulunut kolmen päivän työajan lyhennys.

Työtuomioistuimessa todistajana kuulusteltu Autoliikenteen Työnantajaliiton toimitusjohtaja on selvittänyt asiasta työnantajapuolella käytyjä sisäisiä neuvotteluja. Niissä oli hänen mukaansa päätetty hyväksyä enintään neljän päivän lyhennys. Tuolloin oli jo tiedetty, monellako päivällä työaikaa valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaan lyhennettäisiin vuosina 1987 ja 1988. Työnantajapuolen kanta oli esitetty todistajan mielestä selkeästi ainakin piirisovittelijalle, joka oli hänen käsityksensä mukaan selvittänyt asian edelleen työntekijäliiton neuvotteluedustajille. Todistajan mukaan neljän päivän enimmäislyhennys oli tarkoitettu olemaan voimassa sopimuskauden loppuun 31.3.1988 saakka.

Työtuomioistuimessa kuultu työntekijäliiton puheenjohtaja on puolestaan kertonut liiton neuvotteluedustajien ymmärtäneen, että yrityskohtaisessa sopimuksessa olisi tarkoitettu samaa työajan lyhennystä kuin linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa. Työajan lyhennys ei puheenjohtajan mukaan ollut ollut esillä neuvottelujen viime vaiheissa, koska asiasta oli päästy ainakin alustavasti sopimukseen jo keväällä 1986, ja piirisovittelija oli laatinut tältä pohjalta sopimustekstin.

Työntekijäliiton työehtosopimusosaston toimitsija on työtuomioistuimessa todistajana kuulusteltuna kertonut yhtäpitävästi liiton puheenjohtajan kanssa, että samanlaisesta työajan lyhennyksestä kuin linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa oli Oy Liikenne Ab:ssa sovittu jo keväällä 1986 eikä yrityskohtaista sopimusta tehtäessä ollut asiasta enää tarkemmin keskusteltu.

Asianosaiset ovat edellä esitetyn selvityksen mukaan selvästi eri mieltä siitä, mitä riidan kohteena olevalla yrityskohtaisen sopimuksen määräyksellä on tarkoitettu.

Sovintoehdotuksen 6 kohdassa on sovittu yrityskohtaisiin sopimuksiin perustuvien etujen jatkumisesta. Niihin on Oy Liikenne Ab:ssa kuulunut muun muassa työsuhteen kestoajan perusteella määräytynyt vuosiloma, joka on enimmillään 45 arkipäivää. Yrityskohtaisia sopimuksia ja sovintoehdotukseen sisältyviä määräyksiä on sovintoehdotuksen 6 kohdan sanamuodon mukaan sovittu noudatettaviksi ensisijaisesti ja alojen valtakunnallisia työehtosopimuksia vasta toissijaisesti. Sovintoehdotuksen mukaisten työehtosopimusten on sovittu olevan voimassa saman ajan kuin voimassa olevien valtakunnallisten työehtosopimusten eli puheena olevassa tapauksessa 31.3.1988 saakka.

Yrityskohtaisen sopimuksen 1 kohdassa on Oy Liikenne Ab:ssa sovittu toteutettavaksi neljää päivää vastaava työajan lyhennys huolimatta siitä, että vuosilomat ylittäisivät 30 päivää. Vuosilomaedut olivat siis linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaisia etuja paremmat. Ilman kyseistä määräystä niillä Oy Liikenne Ab:n työntekijöillä, joilla on ollut yli 30 päivän vuosilomaoikeus, ei olisi sen ylimenevältä osalta lainkaan oikeutta lyhennysvapaapäiviin.

Mikäli linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaista työajan lyhennystä olisi ollut tarkoitus soveltaa Oy Liikenne Ab:n työntekijöihin vuodesta 1987 lähtien, asiasta olisi tullut sopia selkeästi yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa ottaen huomioon sen, että lyhennysvapaapäivien määrän lisääntyminen on ollut tuolloin tiedossa. Erillissopimuksen 1 kohdan sanamuodon mukaisen tulkinnan perusteella on työtuomioistuimen mielestä selvää, että vuosityöajan lyhennys Oy Liikenne Ab:ssa on sovittu enimmillään neljäksi päiväksi vuodessa. Koska jutussa esitetty selvitys ei työtuomioistuimen mielestä osoita, että sopimusmääräystä olisi tarkoitettu sovellettavaksi sen sanamuodosta poikkeavalla tavalla, Oy Liikenne Ab:n työntekijöihin ei voida soveltaa linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen perusteella vuodeksi 1987 sovittua vapaapäivien ansainnassa noudatettavaa kertymätaulukkoa.

Edellä esittämillään perusteilla työtuomioistuin toteaa, ettei Oy Liikenne Ab:lla ole ollut velvollisuutta maksaa Luukkaselle ja Tuominiemelle työsuhteiden päättyessä korvausta kahta päivä pitemmästä työajan lyhennyksestä.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden Oy Liikenne Ab saa pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Silenti, Uski, K. Rautiainen Kuivanen ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen.