Labour court allows family day care worker's annual leave days to count as care interruption days for pay.

Perhepäivähoitajan vuosiloma-aikaa ei ollut otettava huomioon laskettaessa lapsen hoidon keskeytyspäiviä, joilta perhepäivähoitaja oli työehtosopimuksen mukaan oikeutettu saamaan palkan.

Kantaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Jurvan kunta

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan, nyttemmin Kunnallinen työmarkkinalaitos, ja toiselta puolen muun ohessa Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y:n kesken 1.4.1986 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

Liite 6/Kunnallinen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1986

PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT

2 §

Hoidon keskeytyminen

1. Asianomaisen viranomaisen ja perhepäivähoitajan välillä sovitun hoidon keskeytyessä tilapäisesti perhepäivähoitajalle maksetaan etukäteen sovitulta lapsen hoitoajalta 1 §:n 1. ja 2. kohdan mukainen palkka mahdollisten vajaiden hoitopäivien lisäksi enintään yhdeksältä työpäivältä kalenterikuukaudessa kutakin lasta kohden, minkä jälkeen palkkaa ei suoriteta hoidon keskeytyksen ajalta. Mikäli hoidon keskeytyksestä on etukäteen ilmoitettu perhepäivähoitajalle vähintään kahta viikkoa ennen keskeytystä, poissaolopäiviltä ei kuitenkaan suoriteta palkkaa.

SOVELTAMISOHJEET

Liite 6

PERHEPÄIVÄHOITAJAT

Sovitun hoidon tilapäinen keskeytyminen (2 § 1)

Milloin asianomaisen viranomaisen ja perhepäivähoitajan välillä sovittu hoito keskeytyy tilapäisesti muusta kuin perhepäivähoitajasta johtuvasta syystä, maksetaan etukäteen sovitulta lapsen hoitoajalta 1 §:n 1. ja 2. kohdissa määrätty palkka mahdollisen vajaan hoitopäivän lisäksi enintään yhdeksältä työpäivältä. Esimerkiksi 3 §:ssä tarkoitettuja erityislisiä ei siis suoriteta kyseiseltä keskeytysajalta.

Hoidon katsotaan keskeytyneen sellaisina päivinä, joina lasta ei ole tuotu hoitoon, vaikka hoidosta on etukäteen sovittu. Mikäli lapsi tuodaan jonakin päivänä hoitoon sovittua myöhemmin tai haetaan hoidosta pois sovittua aikaisemmin (vajaa hoitopäivä), suoritetaan perhepäivähoitajalle korvaus sovittujen hoitotuntien mukaan, eikä hoidon katsota tällaisten päivien osalta keskeytyneen 2 §:n 1. kohdan tarkoittamalla tavalla.

Esimerkki:

Lapsi A on ollut hoidossa 27.6.1986 saakka. Vanhemmat ovat vuosilomalla 26.7.1986 saakka. Perhepäivähoitajalle on ilmoitettu, että lapsi palaa hoitoon maanantaina 28.7. Lapsi sairastuu kuitenkin ja tulee hoitoon vasta tiistaina 31.7. Perhepäivähoitajalle suoritetaan keskeytysajan palkka kolmelta päivältä.

Keskeytysajan palkka suoritetaan kunkin lapsen osalta enintään yhdeksältä työpäivältä kalenterikuukaudessa. Mainitut karenssiajat määräytyvät siis lapsikohtaisesti. Kukin lapsi voi näin ollen olla kalenterikuukaudessa poissa hoidosta enintään yhdeksän päivää ilman, että poissaolo vaikuttaisi alentavasti perhepäivähoitajan palkkaan. Yhdeksän palkallista keskeytyspäivää voivat muodostua useammasta lyhyestä keskeytyksestä. Jos lapsen poissaolo yhtäjaksoisesti jatkuu yli yhdeksän päivää, ei palkkaa suoriteta yhdeksän päivää ylittävältä keskeytysajalta, vaikka kalenterikuukausi vaihtuisikin.

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto on lausunut, että Jurvan kunnassa oli syntynyt erimielisyyttä siitä, miten edellä jäljennettyä työehtosopimuksen määräystä hoidon keskeytymisen ajalta maksettavasta palkasta oli tulkittava. Perhepäivähoitaja Helmi Hautala oli ollut vahvistetulla vuosilomalla 22.12.19868.1.1987. Loman päätyttyä hän oli valmistautunut työhönsä 9.1.1987. Lapset eivät kuitenkaan yllättäen olleetkaan tulleet hoitoon sanottuna päivänä. Jurvan kunta ei korvannut Hautalalle tätä päivää. Kunta oli perustellut tätä sillä, että työehtosopimuksen mukaiset yhdeksän palkallista keskeytyspäivää oli jo käytetty.

Työehtosopimuksen liitteen n:o 6 2 §:n 1 kohdan määräys hoidon keskeytymisestä koski hoidon keskeytymistä muusta kuin perhepäivähoitajasta johtuvasta syystä. Tämä kävi ilmi sanotusta määräyksestä ja erityisesti soveltamisohjeesta. Soveltamisohjeen ensimmäisen virkkeen mukaan määräyksessä tarkoitettiin muusta kuin perhepäivähoitajasta johtuvasta syystä aiheutuvaa keskeytystä. Hoidon katsottiin keskeytyvän sellaisina päivinä, joina lasta ei tuotu hoitoon, vaikka hoidosta oli etukäteen sovittu. Näin ollen perhepäivähoitajan omaa ennalta normaalien vuosilomasäännösten mukaan määrättyä ja pidettyä vuosilomaa ei ollut otettava huomioon työehtosopimuksessa tarkoitetun sovitun hoidon tilapäisen keskeytymisen ajalta maksettavaa palkkaa laskettaessa.

Esillä olevassa tapauksessa työnantaja oli ottanut huomioon perhepäivähoitajan oman sovitun vuosiloman keskeytysaikaa laskiessaan. Työnantaja oli katsonut, että hoidon keskeytys alkoi silloin, kun lapset jäivät pois hoidosta riippumatta hoidon keskeytyksen syystä. Erimielisyyden kohteena olevan työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta oli vallinnut useasti erimielisyyttä. Tämän vuoksi voimassa olevaa työehtosopimusta solmittaessa ja siitä neuvoteltaessa määräyksen soveltaminen oli ollut erikseen esillä. Sopimuskohdan tarkoituksen selventämiseksi työehtosopimuksen soveltamisohjeisiin oli lisätty edelle jäljennetty esimerkki.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto on jutun käsittelyn aikana luopunut kanteessa yleisessä muodossa esittämästään vahvistusvaatimuksesta ja vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työehtosopimuksen 2 §:n 1 kohtaa oli Jurvan kunnassa sovellettava ainoastaan tapauksessa, jossa oli kysymyksessä muusta kuin perhepäivähoitajasta johtuvasta syystä aiheutuva hoidon keskeytyminen ja että perhepäivähoitajan omaa sovittua palkallista vuosilomaa ei ollut otettava huomioon keskeytyspäiviä laskettaessa. Lisäksi Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto on vaatinut Jurvan kunnan velvoittamista suorittamaan Hautalalle tammikuun 9 päivän 1987 palkan eli 130 markkaa 16 prosentin korkoineen 16.12.1987 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että työehtosopimuksen määräys koski asianomaisen viranomaisen ja perhepäivähoitajan välillä sovitun hoidon keskeytymistä muusta kuin perhepäivähoitajasta johtuvasta syystä. Kanteessa tarkoitetussa tapauksessa lasten hoito oli keskeytynyt perhepäivähoitajan vuosiloman johdosta ajaksi 22.12.1986 - 8.1.1987. Lapset olivat olleet hoidosta pois myös 9.1.1987. Kysymyksessä oli sama hoidon keskeytys, joka oli alkanut 22.12.1986 perhepäivähoitajan oman vuosiloman takia. Tällainen tulkinta oli vakiintunut vastaavanlaisessa tilanteessa. Vuonna 1985 oli keskusneuvottelussa ollut esillä vastaavanlainen riita. Vaikka se oli päätynyt erimielisyyteen, ei KTV ollut vienyt sitä työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksen soveltamisohjeisiin kirjoitettu esimerkki tarkoitti vain siinä erikseen mainittua poikkeusta vakiintuneesta tulkinnasta eikä sitä voitu soveltaa puheena olevassa tilanteessa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanne koskee Jurvan kunnan perhepäivähoitajan Helmi Hautalan oikeutta palkkaan tammikuun 9 päivältä 1987, jolloin lapset, joiden hoidosta on sovittu Jurvan kunnan ja Hautalan kesken, eivät ole tulleet hoitoon.

Työehtosopimusneuvotteluissa mukana olleet työtuomioistuimessa kuullut henkilöt ovat jääneet eri käsitykseen määräyksen tarkoituksesta.

Keskusneuvotteluissa vuonna 1985 esillä olleesta erimielisyyskysymyksestä ja siitä, ettei asiaa tuolloin ole saatettu työtuomioistuimen ratkaistavaksi, ei voida vetää sellaista kunnallisen työmarkkinalaitoksen esittämää johtopäätöstä, että kantajaliitto olisi hyväksynyt kunnallisen työmarkkinalaitoksen kannan työehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Työtuomioistuin vahvistaa, että työehtosopimuksen liitteen n:o 6 2 §:n 1 kohtaa on sovellettava Jurvan kunnassa niin, ettei perhepäivähoitaja Helvi Hautalan vuosiloma-aikaa oteta huomioon laskettaessa lapsen hoidon keskeytyspäiviä.

Työtuomioistuin velvoittaa Jurvan kunnan suorittamaan Hautalalla tammikuun 9 päivältä 1987 saamatta jääneet 130 markkaa 16 prosentin korkoineen 16.12.1987 lukien sekä korvaamaan Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Tiitinen, Loukola, K. Rautiainen, Hynönen ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.