Labor court dismisses union strike action against employer for violating collective agreement wage clauses.

Lakko oli muodostanut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen. Ammattiosasto, joka vastasi edustajansa osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välisessä 25.3.1986 tehdyssä paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

10 §

TYÖPALKAT

1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työn laadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä. (Liite II).

11 §

AIKAPALKAT

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1 - K1 kausipalkka on 17.3.1986 alkaen vähintään 1 658,40 mk ja 2.3.1987 alkaen 1 760,80 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 § 1.)

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Tervasaaren tuotantolaitosten ja Valkeakosken palveluyksikön syksyn 1987 kausitarkistusneuvottelut olivat alkaneet 26.8.1987. Työntekijät olivat pyytäneet neuvottelujen aloittamista aikaisessa vaiheessa, jotta palkankorotukset olisivat tulleet voimaan jo syyskuun aikana. Pääluottamusmies oli esittänyt työnantajalle pyynnön, että asia sovittaisiin jo 4.9.1987 mennessä. Ammattiosastolta oli pyydetty hyväksymistä paperikone 6:n investoinnin esisopimukselle. Ammattiosasto oli asettanut pääluottamusmiehen kertoman mukaan hyväksymisen ehdoksi sen, että syksyn kausitarkistuksista päästäisiin sopimukseen.

Neuvotteluja syksyn kausitarkistuksista oli jatkettu 31.8., 1.9. ja 3.9.1987. Torstaina 3.9.1987 työnantaja oli ilmoittanut työntekijöille, ettei se voinut hyväksyä työntekijöiden vaatimusta syksyn kausitarkistuksiksi.

Kaikki kausitarkistusneuvottelujen piiriin kuuluneet työntekijät olivat aloittaneet lakon aamuvuoron aikana 7.9.1987. Kuljetusosaston työntekijät olivat poistuneet työpaikalta kello 6 ja tehdaspalvelun kunnossapitotyöntekijät kello 7.

Lakon alkamisen jälkeen työvoimapäällikkö oli ottanut yhteyttä pääluottamusmieheen ja pyytänyt häntä ryhtymään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Pääluottamusmies oli ilmoittanut lakon syyksi kausitarkistusneuvottelut, ja samalla hän oli kertonut, että lakko kestäisi 9.9.1987 kello 6:een saakka.

Työvoimapäällikkö ja pääluottamusmies olivat keskustelleet uudelleen lakon johdosta kello 11. Tuolloin oli käyty läpi työnantajan asiasta laatima tiedote sekä lakkorajat. Lakkorajojen osalta pääluottamusmies oli ilmoittanut palaavansa asiaan vielä ennen kello 12:ta. Tämän jälkeen ennen kello 12:ta pääluottamusmies oli ilmoittanut, että vain SAP-sellutehtaan happomiehet jäisivät töihin ja että meesauuni jäähdytettäisiin 8.9.1987 kello 6:een mennessä. Insinöörit saisivat hänen mukaansa hoitaa sähkön- ja lämmönjakelun.

Pääluottamusmiestä oli kehotettu heti lakon alkamisen jälkeen ja myöhemmin kello 11 ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan pikaiseksi palauttamiseksi niin, että kuljetusosaston työntekijät palaisivat välittömästi töihin, jolloin vältyttäisiin tehtaan alasajolta. Näin ei ollut kuitenkaan tapahtunut, vaan lakko oli pysäyttänyt ensin SAP-sellutehtaan tuotannon. Kun tuotantoa ei enää ollut voitu jatkaa, työnantaja oli keskeyttänyt osaston työntekijöiden palkanmaksun taloudellisesti ja tuotannollisesti mielekkään työn loputtua. Tämän jälkeen työntekijät olivat poistuneet työpaikoiltaan muiltakin osastoilta, minkä jälkeen tuotanto oli pysähtynyt tehtaalla kokonaisuudessaan.

Lakkoon, joka oli päättynyt pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaisesti 9.9.1987 kello 6, oli osallistunut yhteensä 478 työntekijää. Heidän joukossaan oli ollut ammattiosaston toimikunnan jäsen.

Lakon johdosta Tervasaaren tehtaiden tuotanto oli pysähtynyt kokonaisuudessaan. Tästä oli aiheutunut myyntikatteen menetyksenä noin 1,7 miljoonan markan vahingot.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja työnjohto-oikeuteen. Lisäksi työtaistelulla oli rikottu työrauhavelvoitetta. Ammattiosasto oli vastuussa toimikuntansa jäsenen osallistumisesta lain ja työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on vastineessaan, johon Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 42 on yhtynyt, lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työstä kieltäytymisen laajuudesta ja ajankohdasta pitivät paikkansa.

Työnantaja oli vaatinut neuvotteluissa ammattiosastolta paperikone 6:n investoinnin esisopimuksen hyväksymistä. Pääluottamusmies oli ilmoittanut, ettei työehtosopimus edellyttänyt esitetyn kaltaista esisopimusta. Työnantajan kausitarkistusneuvotteluissa esittämä kielteinen kanta oli levinnyt 3.9.1987 jälkeen työntekijäin tietoon ja johtanut mielialojen kärjistyttyä 7.9.1987 aamupäivän kuluessa työntekijöiden poistumiseen työpaikoiltaan.

Työstä kieltäytymisen alettua työvoimapäällikkö oli soittanut pääluottamusmiehelle ja kertonut saaneensa tiedon, jonka mukaan kausitarkistukset olivat olleet lakon syynä. Pääluottamusmies oli ilmoittanut tällöin saaneensa työhön tullessaan työntekijöiltä vastaavan tiedon sekä työntekijöiden suunnittelevan työhön paluuta 9.9.1987 kello 6.

Pääluottamusmiehen ja työvoimapäällikön välisissä neuvotteluissa kello 11 pääluottamusmies oli ilmoittanut, että jos työnantaja toteuttaisi suunnittelemansa palkanmaksun keskeytyksen, tilanne ehkä kärjistyisi entisestään. Edelleen pääluottamusmies oli ilmoittanut, että koska hän ei johtanut lakkoa millään tavalla, hän ei voinut olla varma työntekijöiden reaktioista sähkön- ja lämmönjakelun osalta. Tällöin työvoimapäällikkö oli ilmoittanut, että palovartijoita ei tarvittu, koska työnjohto olisi paikalla ja hoitaisi asian. Muuten työpaikalle oli sovittu normaali seisokkiajan miehitys.

Iltapäivällä työnantaja oli keskeyttänyt palkanmaksun, ja tämä oli johtanut työstä kieltäytymisten laajentumiseen.

Ilmoitettu vahinkomäärä oli Paperiliiton mielestä ylimitoitettu. Sitä arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös varastotilanne ja tilauskanta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että Tervasaaren tuotantolaitoksilla oli toteutettu suuria investointeja vuosina 1985 ja 1986. Näiden johdosta oli syntynyt 4-5 prosentin suuruinen palkkaliukuma. Työnantaja oli kertonut pääluottamusmiehelle vuoden 1987 alussa, ettei Tervasaaressa toteutettaisi vuonna 1987 aiemman suuruisia investointeja, mikä johtaisi edellisiä vuosia pienempiin palkankorotuksiin, ja että kausitarkistusosastojen palkkakehitys olisi vuonna 1987 vastaavasti pienempi.

Työvoimapäällikkö oli järjestänyt pääluottamusmiehen pyynnöstä 11.5.1987 tiedotustilaisuuden tehtaan kausitarkistusosastojen luottamusmiehille. Tilaisuudessa oli selvitetty yhtiön suhtautumista kausitarkistusosastojen työntekijöiden palkkakehitykseen. Osastojen luottamusmiehet olivat todenneet tilaisuudessa, että työntekijöiden tulisi saada aiempaa tasoa vastaavat palkankorotukset eikä palkantarkistusten tasolla saisi olla mitään tekemistä tuotantopuolella toteutettavien palkantarkistusten kanssa. Tämän jälkeen oli käyty kausitarkistusneuvotteluja normaalissa järjestyksessä.

Työnantajan toimintalinjan muutos kausitarkistusneuvotteluissa oli ollut perusteltu, eikä aikaisempia vuosia kriittisempi suhtautuminen palkankorotusvaatimuksiin voinut vaikuttaa työtaistelusta työehtosopimuslain mukaan tuleviin seuraamuksiin.

Työnantaja ei ollut kytkenyt kausitarkistusneuvotteluja ja paperikone 6:n esisopimusta koskeneita neuvotteluja toisiinsa, vaan kytkennän oli tehnyt pääluottamusmies.

Työtaistelun alkamispäivänä noin kello 11 työvoimapäällikkö oli ehdottanut, että työtaistelun alettua ammattiosasto huolehtisi normaalista seisokkiajan miehityksestä ilman palovartiointia, koska siitä huolehtisi vastaava työnjohto. Pääluottamusmies oli pyytänyt miettimisaikaa selvittääkseen työntekijöiden työskentelyä sähkön- ja lämmönjakelutehtävissä. Myöhemmin pääluottamusmies oli ilmoittanut, että insinöörit voisivat huolehtia mainituista tehtävistä, toisin sanoen työntekijät eivät työskentelisi näissä tehtävissä kuten normaalisti seisokin aikana.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetty selvitys osoittaa, että työntekijät ovat toimeenpanneet lakon tarkoituksena painostaa työnantajaa suostumaan syksyn 1987 kausitarkistusneuvottelujen yhteydessä esittämiinsä vaatimuksiin. Lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työnantaja on kehottanut pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan pikaiseksi palauttamiseksi. Ammattiosasto ei ole kuitenkaan ryhtynyt asiassa muihin toimenpiteisiin kuin todennut tilanteen toimikuntansa kokouksessa. Ammattiosasto vastaa myös toimikuntansa jäsenen osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 23 000 markkaa sekä velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Silenti, K. Rautiainen, Niskanen, Palanko-Laaka ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.