Labor court orders union to pay fine for striking over canteen rules violating collective agreement peace clauses.

Satamien ahtaajat olivat tyytymättöminä työpaikkaruokailun järjestämiseen ryhtyneet lakkoon. Työtaistelu kohdistui työpaikkaruokailun järjestämistä koskeviin työehtosopimusmääräyksiin. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon.

Kantaja Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Kuultava Helsingin Ahtaustyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 16.3.1987 allekirjoitetussa vakinaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

4 §

TYÖRAUHAVELVOITE

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

26 §

TYÖSUOJELU

Työntekijät sekä työnantajat ja näiden edustajat ovat velvolliset noudattamaan työturvallisuudesta annettua lakia sekä alusten lastauksessa ja purkauksessa noudatettaviksi säädettyjä järjestysohjeita.

Samansisältöiset määräykset on myös asianosaisliittojen välillä 16.3.1987 allekirjoitetussa ammattityöntekijäkuntaa ja tilapäisiä työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa.

Työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

24 §

RUOKALATOIMINTA

Siltä osin kuin työnantaja ylläpitää ruokalatoimintaa ei mahdollista taloudellista tukea alenneta siitä, mitä se oli v. 1979.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on lausunut, että Helsingin Ahtaustyöntekijät r.y:n neuvottelukunta oli lokakuun alussa 1987 jättänyt työnantajaliiton jäsenyrityksen Oy Finnish Stevedores Ab:n johdolle osoitetun kirjeen, jossa oli esitetty vähimmäisvaatimuksena yhtenäisiä ruokalippuja koko vakinaiselle ahtaajakunnalle, mutta varsinaisena päämääränä pidetty lounassetelijärjestelyä. Kirjeessä oli samalla todettu, että ammattiosaston neuvottelukunta ei voinut taata työrauhaa Helsingin satamissa ellei neuvotteluissa päästäisi ahtaajia tyydyttävään tulokseen. Liittojen välisissä neuvotteluissa 9.10.1987 asiaa käsiteltäessä työnantajaliiton edustajat olivat kehottaneet työntekijäliittoa ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, ettei työrauhaa Helsingin satamissa rikottaisi.

Ammattiosaston asettama pääluottamusmies oli 10.12.1987 ilmoittanut puhelimitse yhtiön henkilöstöpäällikölle, että ammattiosasto aikoi järjestää perjantaina 18.12.1987 niin sanotun tiedotustilaisuuden Helsingin työväentalolla. Välittömästi samana päivänä henkilöstöpäällikkö oli kirjallisesti ilmoittanut pääluottamusmiehelle, että aiottu kokous työaikana oli vastoin voimassaolevan työehtosopimuksen määräyksiä, ja kehottanut ammattiosastoa pidättäytymään kokouksen järjestämisestä. Työnantajaliitosta oli niin ikään samana päivänä oltu yhteydessä työntekijäliittoon ja kehotettu sitä välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin kokouksen estämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi. Asiasta oli lähetetty myös samansisältöinen kirje työntekijäliiton satamapuolesta vastuussa olevalle toiselle sihteerille.

Asian johdosta oli 15.12.1987 käyty epävirallinen neuvottelu työnantajaliiton toimistossa. Läsnä neuvottelussa olivat olleet yhtiön työpäällikkö ja henkilöstöpäällikkö. Ammattiosastoa olivat edustaneet ammattiosaston puheenjohtaja, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Neuvottelussa olivat myös olleet läsnä työntekijäliiton toinen sihteeri ja työnantajaliiton neuvottelijoita. Työnantajapuoli oli todennut neuvottelussa, että mikäli ammattiosaston vaatimukseen suostuttaisiin, se merkitsisi kesken sopimuskauden tapahtuvaa noin kahden prosentin palkankorotusta eli yhtiölle yli puolen miljoonan lisäkustannuksia vuodessa. Työnantajapuolella ei ollut ollut tässä vaiheessa mitään mahdollisuuksia suostua esitettyyn vaatimukseen. Neuvottelun päätteeksi liittojen edustajat olivat yhteisesti todenneet, että jos kokous toteutettaisiin, se olisi lain ja työehtosopimuksen vastainen työtaistelutoimenpide. Työntekijäliiton toinen sihteeri olikin kehottanut ammattiosastoa pidättäytymään kokouksen järjestämisestä.

Pääluottamusmies oli 17.12.1987 asettanut yhtiön ilmoitustauluille tiedotteet, joissa oli ilmoitettu, että tiedotustilaisuus olisi Helsingin työväentalolla 18.12.1987 kello 12. Aamuvuorossa olevien työntekijöiden olisi tullut työskennellä 18.12.1987 kello 6.45 - 15.30 ja iltavuorossa olevien työntekijöiden kello 15.30 - 22.42. Työt olivat kuitenkin pysähtyneet Sompasaaressa ja Länsisatamassa täydellisesti kello 10.45, jolloin aamuvuoron ruokatunti oli alkanut. Lakko oli alkanut 18.12.1987 ruokatunnin jälkeen kello 11.15. Myöskään iltavuoro ei kyseisenä päivänä ollut saapunut työhön. Lakko oli päättynyt iltavuoron päättymisajankohtana kello 22.42. Työnseisaukseen olivat osallistuneet ammattiosaston puheenjohtajan, pääluottamusmiehen, luottamusmiesten ja ammattiosaston toimikunnan jäsenten lisäksi 230 vakinaista ja 22 ammattityöntekijäkuntaan kuuluvaa ahtaajaa eli kaikki kyseisenä päivänä työvuorossa olevat työntekijät sekä tämän lisäksi 91 tilapäistä ahtaajaa.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimusten 26 §:n 2 kohtaan, jossa oli viitattu valtioneuvoston päätökseen alusten lastauksessa ja purkauksessa noudatettavista järjestysohjeista (915/85). Järjestysohjeiden 80 §:ssä oli säännelty satamaruokailun minimitaso. Edelleen työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimusten osana noudatettavaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n väliseen 12.2.1976 allekirjoitettuun sopimukseen työpaikkaruokailun kehittämisestä. Lisäksi työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjan ruokalatoimintaa koskevaan 24 §:ään. Ruokalatoiminta oli noussut määräyksessä mainitusta vuoden 1979 tasosta ainakin kaksinkertaiseksi.

Työnseisauksesta oli aiheutunut huomattavia taloudellisia menetyksiä ennen kaikkea eri varustamoille. Lisäksi satamassa oli ollut kyseisenä päivänä lastattavana neljän eri varustamon aluksia, jotka oli jouduttu lakon päätyttyä lastaamaan valmiiksi ylitöinä. Ylitöistä oli työnantajalle molemmissa satamissa aiheutunut noin 26 000 markan lisäkustannukset ja työnjohtajien, joita oli jouduttu pitämään työssä lakon aikana, palkoista 15 000 markan vahingot. Huomattavasti suuremmat lisäkustannukset olivat kuitenkin aiheutuneet siitä, että alukset olivat joutuneet olemaan ylimääräiset 1-2 vuorokautta satamissa. Arvioitu menetys varustamoille laivojen ylimääräisestä seisonta-ajasta oli ollut noin 70 000 markkaa. Eräs laiva oli lähtenyt satamasta vajaassa lastissa jättäen 302 tonnia paperia lastaamatta ja siltä oli jäänyt noin 100 000 markan edestä rahtituloja saamatta. Sompasaaren satamassa lakosta oli aiheutunut varustamoille neljän laivan kohdalta yhteensä 213 000 markan vahingot.

Pitämällä kokouksen työaikana ammattiosasto oli painostaakseen työnantajaa ryhtynyt työehtosopimuksen vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen. Ammattiosasto oli toimenpiteellään rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja laiminlyönyt valvontavelvollisuuteensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut Helsingin Ahtaustyöntekijät r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lausunut, että kanteessa tarkoitetulla työpaikkakokouksella ei ollut pyritty sinänsä painostamaan työnantajaa ruoka

lippuja tai lounasseteleitä koskevassa asiassa, vaan kysymys oli ollut tiedotustilaisuudesta, jossa ammattiosaston taholta oli selvitetty osaston jäsenille asiasta käytyjä neuvotteluja. Tilaisuuden järjestäminen oli katsottu tarpeelliseksi sen vuoksi, että tällaiseen erilliseen tilaisuuteen jäsenet osallistuivat paljon halukkaammin kuin varsinaiseen ammattiosaston kuukausikokoukseen, joten tiedotustilaisuus oli tavoittanut suuremman jäsenjoukon kuin tavanomainen kokous. Välittömästi kokouksen jälkeen pääluottamusmies oli kehottanut kaikkia työntekijöitä palaamaan työvuorolleen, mutta työntekijät eivät tätä pääluottamusmiehen kehotusta olleet noudattaneet, vaan olivat jääneet pois myös iltavuorosta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVA

Helsingin Ahtaustyöntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Finnish Stevedores Ab:n Sompasaaren ja Länsisataman yhteensä 230 vakinaista ja 22 ammattityöntekijäkuntaan kuuluvaa ahtaajaa sekä 91 tilapäistä ahtaajaa on 18.12.1987 kello 11.15 lukien ollut lakossa, joka on päättynyt samana päivänä kello 22.42. Lakkoon ovat ottaneet osaa myös ammattiosaston puheenjohtaja, luottamusmiehiä ja ammattiosaston toimikunnan jäseniä.

Lakkojen syynä on ollut ahtaajien tyytymättömyys työpaikkaruokailun järjestämiseen Helsingin satamissa. Ammattiosaston neuvottelukunta on lokakuussa 1987 esittänyt yhtiön johdolle kirjallisen vaatimuksen ruokalippujen käyttöönotosta koko vakinaista henkilökuntaa varten. Työehtosopimusten 26 §:n 2 kohdassa on sovittu noudatettavaksi työturvallisuuslakia ja alusten lastauksessa ja purkauksessa noudatettaviksi säädettyjä järjestysohjeita. Työturvallisuuslain 10 §:n 1 momentin 5 kohdassa ja järjestysohjeiden 80 §:ssä on säännökset ruokailusta työpaikalla. Työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjan 24 §:ssä on myös määräys ruokalatoiminnasta. Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä mainittuihin työehtosopimusmääräyksiin.

Yhtiön henkilöstöpäällikkö on ennen lakkoa edeltänyttä 18.12.1987 työaikana pidettyä kokousta kirjallisesti vaatinut pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin kokouksen järjestämisen estämiseksi. Pääluottamusmiehen on vasta kokouksen jälkeen ilmoitettu kehottaneen työntekijöitä palaamaan työvuorolleen. Sitä ei voida pitää riittävänä toimenpiteenä työrauhan turvaamiseksi, minkä lisäksi ammattiosasto vastaa edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Helsingin Ahtaustyöntekijät r.y:n maksamaan Suomen Lastauttajain Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 10 000 markkaa sekä korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Silenti, Airaksinen, Suomalainen, Kuivanen ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.