Labor court fines union branch for insufficient strike prevention measures violating collective agreement peace obligations.

Telakan eri osastojen työntekijöiden toimeenpanemat lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen urakkapalkkausta, olosuhdelisiä sekä palkka- ja muita neuvotteluja koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto, jonka lakkojen uusiutumisen huomioon ottaen ei katsottu ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi, tuomittu hyvityssakkoon.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

7 §

Palkkaperusteet

Työnluokitus Työn- Mom. 7. luokitus

Olosuhdelisä sisältyy luokituksen antamaan korkeampaan hinnoitteluperusteeseen ja maksetaan erillisenä vain niiltä tunneilta, jolloin olosuhteet tilapäisesti huomattavasti poikkeavat luokituksen mukaisista olosuhteista.

9 §

Suorituspalkka

Hin- Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se noitte- teknisesti on mahdollista, työntekijälle on valupe- rattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. ruste Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, noit- että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla telu- urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta sään- eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa tö työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Ura- Mom. 2. Jos urakkaa varten ei ole kiinteää työkas- hinnoittelua, sovitaan yksikkö- eli urakkahinta ta työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työnsopi- tekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan. minen Hinnasta sovitaan mikäli mahdollista, jo ennen työn alkamista.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

Urak- Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden kahin- pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään nan ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia pysy- olosuhteita ja menetelmiä. vyys

Urak- Mom. 7. Urakkatyötä tehtäessä on perustuntika- palkka taattu. työn palkkatakuu

10 §

Erilliset lisät

Erittäin raskas ja erittäin likainen työ

Mom. 1. Erittäin raskaissa ja erittäin likaisissa töissä, joissa työnluokitusta ei ole suoritettu, maksetaan tunnilta enintään 155 pennin suuruinen lisä.

Lisän suuruus on 1.3.1987 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 165 pennia tunnilta.

Työn- Mom. 4. Työnluokituksen mukaan luokitetuissa luoki- töissä, joissa olosuhteiden vaikutus on otettu tus huomioon liittojen yhteisesti laatiman työnluokitusjärjestelmän mukaisesti, sisältyy tässä pykälässä mainittu erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn lisä työkohtaisiin tuntipalkkoihin. Tämä koskee myös valimoita.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Pöytäkirjamerkintä

Liittojen asettaman metalliteollisuuden paikallisia neuvottelusuhteita tutkineen toimikunnan 9.11.1971 päivätyn mietinnön mukaisesti liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioonottamista paikallisia neuvottelusuhteita edelleen kehittäessä:

- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään.

- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut,

KANNE

Kanteen perustelut

Runkokokoonpano-osaston levyseppien toimeenpanemien lakkojen samoin kuin lohkokokoonpanon hitsaajien ja levyseppien sekä runkokokoonpano-osaston hitsaajien lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan urakkahintojen korottamiseen. Työnantajalle oli esitetty vaatimuksia, jotka olivat koskeneet urakkaperusteiden tarkistamista ja yksittäisten urakkahintojen korottamista. Varusteluosaston alumiinityöntekijöiden toimeenpaneman lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan olosuhdelisän maksamiseen työehtosopimuksen määräysten vastaisesti.

Edellä mainittuja vaatimuksia työnantajalle olivat neuvotteluissa esittäneet muun muassa ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja neljä osaston luottamusmiestä. Lakot olivat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä muun muassa työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Työnantajan kehotuksista huolimatta pääluottamusmies eivätkä myöskään osastojen luottamusmiehet olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen estämiseksi tai niiden lopettamiseksi. Pääluottamusmies samoin kuin ammattiosaston luottamusmiehet olivat vaatimuksia esittämällä ja toiminnallaan muutoinkin asettuneet selvästi tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosasto ei myöskään ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Turun metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät suurin piirtein paikkansa. Luottamusmiehet eivätkä myöskään ammattiosaston toimikunnan jäsenet olleet osallistuneet työnseisauksiin.

Lohkokokoonpano-osaston hitsaajien ja levyseppien lakot olivat olleet mielenosoituksia työnantajan neuvotteluhaluttomuuden johdosta. Työntekijät olivat sopineet palkkausta koskevasta neuvottelusta ja sen ajankohdasta asianomaisen osastopäällikön kanssa. Osastopäällikkö ei kuitenkaan ollut saapunut neuvotteluun, eikä neuvottelua ollut lainkaan pidetty.

Runkokokoonpano-osaston levyseppien ja hitsaajien lakkojen syynä oli ollut se, että työntekijät eivät useissa urakoissa olleet saaneet edes perustuntipalkkaa. Urakkahintoja oli pyritty korjaamaan jälkihinnoittelulla. Se ei kuitenkaan voinut olla pysyvä ratkaisu, koska työehtosopimuksen mukaan urakkahinnoittelusta oli mikäli mahdollista sovittava ennen urakan alkamista. Urakat olisi voitu hinnoitella asianmukaisesti ennen urakan alkamista, jolloin ongelmia ei olisi lainkaan syntynyt. Asiassa ei ollut kysymys urakkahinnoittelun korottamisesta vaan ainoastaan ansiotason turvaamisesta.

Varusteluosaston alumiinityöntekijät eivät olleet esittäneet työnantajalle työehtosopimuksen vastaisia olosuhdelisän maksamista koskevia vaatimuksia. Työpaikalla oli tehty eräiden olosuhdelisien maksamista koskeva paikallinen sopimus, jota työnantaja oli syksyyn 1987 asti noudattanut. Työnantaja oli kuitenkin yksipuolisesti ryhtynyt karsimaan olosuhdelisiä, mikä oli aiheuttanut työntekijöiden keskuudessa närkästystä. Työntekijät olivat siten ainoastaan vaatineet sovittujen ja aiemmin myös maksettujen lisien säilyttämistä.

Pääluottamusmies oli lakkojen aikana ollut sairaslomalla, eikä hän näin ollen ollut voinut esittää työnantajalle mitään vaatimuksia. Työosastojen luottamusmiehet olivat jokaisen lakon yhteydessä vaatineet työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Työntekijöiden mielialat olivat kuitenkin olleet niin kärjistyneet, ettei työrauhan turvaaminen ollut täysin onnistunut.

Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 7 500.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että työpaikalla oli tehty sopimus olosuhdelisien maksamisesta. Sopimuksen mukaan lisä maksettiin vain siltä ajalta, kun työntekijä oli sen soveltamispiiriin kuuluvassa työssä. Missään vaiheessa ei ollut sovittu siitä, että lisä maksettaisiin säännön mukaisesti neljän tunnin ajalta päivässä. Työntekijät olivat esittäneet tällaisen vaatimuksen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Turun metallityöväen Ammattiosasto on yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Lisäksi runkokokoonpano-osaston levysepät ovat ilman työnantajan lupaa pitäneet 23.10.1987 työaikana kokouksen, jonka osalta kantajaliitto ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä. Näyttämättä onkin työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että kokous olisi kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin.

Ammattiosaston kokouksissa on kehotettu luottamusmiehiä valvomaan, että työpaikalla noudatetaan työrauhavelvoitetta ja asiat hoidetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen. Työosastojen luottamusmiehet ovatkin jokaisen lakon yhteydessä menetelleet tämän mukaisesti. Lakkojen uusiutumisen huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo kuitenkin näyttämättä jääneen, että ammattiosasto olisi ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin osastolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa 15 000 markkaa ja velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, Tiitola, Sulkunen ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.