Labor union branch fined for failing to supervise strike actions targeting employer's management rights under collective agreement.

Sellutehtaan työntekijöiden lakko sekä raakavesipumppujen pysäyttäminen muodostivat työtaistelutoimenpiteen, joka kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. (Ään.)

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §.

TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Tervasaaren tehtailla oli pidetty 20.8.1987 aamupäivällä tiedotustilaisuus sulfaattitehtaan A-massalinjan pysäyttämisestä vuoden 1988 lopulla. Tilaisuudessa oli kerrottu, että sulfaattilinjalta vapautuvat 15 työntekijää tultaisiin kouluttamaan tehtaalla muihin tehtäviin ja että ketään ei tultaisi irtisanomaan tai lomauttamaan. Tilaisuuden tarkoituksena oli ollut antaa tietoja asiasta mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa.

Tiedotustilaisuuden jälkeen kello 13 ammattiosaston pääluottamusmies oli kertonut tehtaan työvoimapäällikölle, että sellutehtaan työntekijät ryhtyisivät työtaisteluun samana päivänä kello 22. Samalla pääluottamusmies oli ilmoittanut, että työntekijät aikoivat pysäyttää Tervasaaren tuotantolaitosten raakavesipumput kello 21.30.

Sellutehtaalla sijaitseva raakavesipumppuasema huolehti muun muassa Tervasaaren tuotantolaitosten voimalaitoksen ja paperitehtaan kolmen paperikoneen tuotannon edellyttämästä raakaveden saannista. Raakavesipumppujen pysäyttäminen aiheutti sekä voimalaitoksen että paperitehtaan tuotannollisen toiminnan välittömän pysähtymisen.

Pääluottamusmiehen ilmoituksen jälkeen tehtaan johto oli kehottanut ammattiosastoa huolehtimaan työrauhan säilymisestä. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli myös saanut tiedon uhkaavasta työtaistelusta ja kehottanut samana päivänä kello 13:n jälkeen Paperiliittoa ryhtymään riittäviin toimiin työrauhan säilymiseksi. Paperiliitto oli ilmoittanut Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle lähettäneensä sähkeen ammattiosastolle.

Samana päivänä kello 13-14 oli yhtiön työvoimapäällikkö käynyt sulfaattitehtaan valvomossa. Valvomossa olivat olleet siellä työskentelevien työntekijöiden ohella pääluottamusmies sekä osaston luottamusmies.

Osaston luottamusmies oli kertonut saaneensa työtaistelua koskevan kiellon Paperiliitosta, mutta että työtaistelu aiottiin siitä huolimatta toteuttaa. Samalla luottamusmies oli kertonut, että toimenpiteet supistuisivat yhteen vuorokauteen, koska Paperiliitto oli ne kieltänyt, vaikka työhuonekunnassa oli päätetty paljon pitemmästä työtaistelutoimesta. Lisäksi osaston luottamusmies oli kertonut, että työntekijät aikoivat pysäyttää raakavesipumput palovesipumppua lukuunottamatta. Luottamusmies oli pyytänyt työnantajan edustajaa valvomaan pysäyttämistä. Työvoimapäällikkö oli vastannut tähän, että työnantaja kielsi pumppujen pysäyttämisen, koska toimenpide vaaransi teknisesti tehtaan toiminnan. Tästä huolimatta osaston luottamusmies oli todennut, että kyseessä olevat pumput pysäytettäisiin.

Myöhemmin samana iltapäivänä käydyn keskustelun aikana pääluottamusmies oli todennut, että jos työnantaja käynnistäisi raakavesipumput, olisi tuloksena seuraamuksiltaan laaja työtaistelu. Ammattiosaston edustajat olivat ilmoittaneet, että ainoastaan palovesipumppu pidettäisiin työtaistelun aikana käynnissä.

Kun tehtaan johto ei ollut saanut työntekijöiltä raakavesipumppujen käynnistä uutta ilmoitusta, oli se joutunut kello 18 päättämään voimalaitoksen alasajosta ja kello 18.15 paperitehtaan kolmen paperikoneen pysäyttämisestä siten, että koneet olisivat ilmoitetun työtaistelun alkamishetkellä kello 22 seisokkitilassa.

Samana iltana noin kello 20 käyttöpäällikkö oli tullut tehtaalle ja näyttänyt pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle seisokkiajan työskentelyohjeita, joista oli selvinnyt, että seisokeissa aina jätettiin käyntiin palovesipumpun lisäksi yksi raakavesipumppu. Tällöin luottamusmies oli ilmoittanut, että pumppu jätettäisiin käyntiin, jos paperikoneita ei pidettäisi käynnissä sen avulla. Luottamusmiehet olivat käyneet tämän jälkeen vielä noin kello 20.30 tarkistamassa, että paperikoneet oli pysäytetty tai että niitä oltiin pysäyttämässä.

Raakavesipumppujen pysäytys ei kuulunut yhdenkään työntekijän työtehtäviin vaan sen oli aina hoitanut työnjohto. Työntekijöillä oli sen alueen valvonta, missä mainitut pumput sijaitsivat, mutta ei pumppujen pysäytys- eikä käynnistysoikeutta. Tästä huolimatta luottamusmies, joka ei ollut ollut työvuorossa, oli pysäyttänyt kello 21.30 101 m3/minuutti raakavesipumpun ja käynnistänyt 40 m3/minuutti pumpun.

Työtaistelu oli alkanut 20.8.1987 kello 22 ja päättynyt 21.8.1987 kello 22. Siihen oli osallistunut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Tervasaaren sellutehtaan 40 työntekijästä 23. Työtaistelun johdosta ja sen ajaksi oli keskeytynyt paperitehtaan ja voimalaitoksen tuotannollinen toiminta.

Työtaistelu oli aiheuttanut Tervasaaren tehtailla noin 700 paperitonnin ja 900 sellutonnin tuotannon menetyksen. Siitä oli seurannut myyntikatteen perusteella laskettuna noin miljoonan markan taloudellinen menetys.

Tervasaaren tehtaiden työvoimapäällikkö oli useita kertoja kehottanut pääluottamusmiestä ja osaston luottamusmiestä ryhtymään viipymättä riittäviin toimiin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosaston toimikunta oli kokoontunut asian johdosta ja antanut julkilausuman, jossa se oli edellyttänyt työehtosopimuksen mukaisia neuvotteluja ja tehtaan käynnin normaalina jatkumista. Kuitenkin ennen ammattiosaston kokousta olivat pääluottamusmies ja osaston luottamusmies uhanneet työtaistelulla. Osaston kokouksen jälkeen 20.8.1987 noin kello 20.30 olivat pääluottamusmies ja osaston luottamusmies henkilökohtaisesti tarkistaneet, että ammattiosaston vaatima paperitehtaan tuotannollinen toiminta keskeytyi. Luottamusmiesten toiminta oli ollut ristiriidassa osaston toimikunnan antaman ilmoituksen kanssa. Sekä pääluottamusmies että osaston luottamusmies olivat toimineet työtaistelun aikaansaamiseksi.

Tervasaaren tehtailla järjestetty työtaistelu oli kohdistunut erityisesti niihin työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskivat työnantajan työnjohto-oikeutta. Ammattiosaston toimikunnasta vastuussa olevien pääluottamusmiehen ja osaston luottamusmiehen toiminta korosti ammattiosaston vastuuta.

Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45 oli laiminlyönyt sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet salliessaan sitä työpaikalla edustavien luottamusmiesten uhata työtaistelulla. Se ei ollut myöskään ryhtynyt riittäviin toimiin alkaneen työtaistelun päättämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Tervasaaren tehtailla oli pidetty kanteessa mainittu tiedotustilaisuus sulfaattitehtaan A-massalinjan pysäyttämisestä. Tilaisuuden jälkeen sulfaattitehtaan työntekijät olivat ilmaisseet huolestumisensa työnantajan esittämistä työvoiman supistuksista. Pääluottamusmiehen tietoon oli saatettu uhka, jonka mukaan työntekijät olisivat järjestämässä työnseisausta 20.8.1987 alkaen kello 22. Käytännön mukaan pääluottamusmies oli ilmoittanut tämän uhan työnantajalle, mutta tästä ei voitu päätellä, että pääluottamusmies olisi tukenut suunniteltuja työstäkieltäytymisiä. Pääluottamusmies ei myöskään ollut ilmoittanut raakavesipumppujen pysäyttämisen kellonaikaa, vaan oli kertonut työnantajan edustajalle ainoastaan työntekijöiden suunnitelleen myös pumpun pysäyttämistä.

Kun samana päivänä kello 13-14 työvoimapäällikkö oli käynyt sulfaattitehtaan valvomossa tarkistamassa tilannetta, oli ollut luonnollista, että pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat olleet paikalla. Pääluottamusmies oli ollut valvomossa siitä syystä, että hän oli ryhtynyt toimiin työrauhan turvaamiseksi, ja luottamusmies siksi, että hän oli ollut omalla säännöllisellä työvuorollaan. Myöhemmin samana iltapäivänä käydyissä neuvotteluissa pääluottamusmies oli lausunut mielipiteensä raakavesipumppujen käynnistämisestä tietoisena työntekijöiden keskuudessa vallinneesta hengestä ja arvioinut tilannetta työnantajalle. Pääluottamusmies oli todennut, että sellutehtaan osalta tilanne pitkittyisi, jos työnantaja käynnistäisi pumput vastoin työntekijöiden kantaa. Tuolloinkin pääluottamusmies oli pyrkinyt vaikuttamaan työntekijöihin sillä tavalla, että raakavesipumput pidettäisiin käynnissä.

Käyttöpäällikön kanssa oli sovittu, että yksi raakavesipumppu jäisi käyntiin palovesipumpun lisäksi. Kun tiedossa kuitenkin oli ollut, että tuolla pumpulla ei paperikoneita pystyttäisi pitämään käynnissä, pääluottamusmies oli työnantajan ilmoituksen perusteella päätellyt, että työnantaja pysäyttäisi paperikoneet kello 22. Pääluottamusmies ei siksi ollut varmistanut koneiden pysäyttämistä.

Pääluottamusmies ei ollut missään vaiheessa uhannut työnantajaa työtaistelulla vaan oli toiminut siten, että työntekijät luopuisivat suunnittelemastaan työnseisauksesta. Kun työnseisaus oli näyttänyt väistämättömältä, oli pääluottamusmies pyrkinyt siihen, että sen seuraukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Pääluottamusmies oli pyrkinyt tekemään kaikille työntekijöille selväksi ammattiosaston toimikunnan päätöksen, että asiasta käytäisiin työehtosopimuksen mukaiset neuvottelut ja että tehtaan käynti jatkuisi normaalina. Pääluottamusmies oli myös sopinut työnantajan kanssa muiden kuin sellutehtaan työntekijöiden työskentelystä ilmoitetun työnseisauksen aikana.

Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45 oli tehnyt voitavansa työrauhan ylläpitämiseksi. Erityisesti pääluottamusmies oli toiminut johdonmukaisesti sen puolesta, että aiotuista työnseisauksista luovuttaisiin, ja pyrkinyt työnseisauksen väistämättömyyden selvittyä lieventämään seurauksia. Ammattiosaston toimikunta oli vedonnut sellutehtaan työntekijöihin työrauhan säilyttämiseksi. Ammattiosasto ei siten ollut laiminlyönyt työehtosopimuslaista eikä työehtosopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliiton vastineen johdosta lausunut muun ohella, että työtaistelun alkaminen oli tullut työnantajan tietoon 20.8.1987 puo

len päivän aikaan, kun sellutehtaalta oli soitettu Tervasaaren tehtaiden hallintojohtajalle. Hallintojohtaja oli puolestaan ilmoittanut asiasta edelleen pääluottamusmiehelle. Pääluottamusmies oli saanut tiedon työtaistelusta työnantajalta eikä suinkaan huolestuneilta sulfaattitehtaan työntekijöiltä. Pian sen jälkeen, kun hallintojohtaja oli ilmoittanut työtaistelu-uhasta pääluottamusmiehelle, oli pääluottamusmies tavannut työvoimapäällikön ja ilmoittanut tälle työtaistelusta. Tässä keskustelussa pääluottamusmies oli todennut, että työntekijät olivat suunnitelleet myös raakavesipumppujen pysäyttämistä. Pysäyttämisen tarkka ajankohta oli tullut selville vasta myöhemmin.

Pääluottamusmies ei valvomossa myöhemmin samana iltapäivänä käydyssä keskustelussa millään tavoin puheillaan tai muuten ollut toiminut työrauhan säilyttämiseksi. Pääluottamusmies oli uhannut työtaistelun laajentuvan, mikäli työnantaja toimisi raakaveden käyttämisessä tavallisella tavalla. Kun työnantajan edustajat olivat tiedustelleet pääluottamusmiehen kantaa seisokkimiehityksestä työtaistelun aikana, oli pääluottamusmies evännyt tämän mahdollisuuden, mikä ilmoitus oli tulkittava myös työtaistelun laajentamisuhkaukseksi.

Kun ammattiosasto oli pitänyt samana päivänä kokouksensa, oli pääluottamusmies ilmoittanut työnantajalle, että raakavesipumput pysäytettäisiin. Pääluottamusmies ei ollut tällöin ilmoittanut työnantajalle ryhtyvänsä mihinkään erityisiin toimiin työrauhan palauttamiseksi.

VASTAAJAN LISÄVASTINE

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliiton vastaselityksen johdosta lausunut muun muassa, että pääluottamusmies oli saanut tiedon uhkaavista työstäkieltäytymisistä sulfaattitehtaan työntekijöiltä. Kun massalinjan lopettamisesta huolestuneet työntekijät olivat kertoneet pääluottamusmiehelle suunnitelmistaan, oli pääluottamusmies ilmoittanut heille vastustavansa niitä.

Pääluottamusmiehen vastustuksesta huolimatta työntekijät olivat aloittaneet työstäkieltäytymisen valmistelut.

Pääluottamusmies oli yrittänyt uhkaavasta tilanteesta tiedon saatuaan ottaa yhteyttä Paperiliittoon, mutta tässä vaiheessa hänet oli keskeyttänyt tehtaan hallintojohtaja kertoakseen asian, joka oli jo ollut pääluottamusmiehen tiedossa. Myöhemmin päivällä pääluottamusmies oli tavannut tehdasalueella sattumalta myös työvoimapäällikön, joka vielä tuolloin ei ollut kuullut uhasta. Pääluottamusmies oli kertonut työvoimapäällikölle vallitsevasta tilanteesta ilman, että hän olisi tehnyt ilmoitusta jonkun puolesta.

Pääluottamusmies oli parhaansa mukaan pyrkinyt rauhoittamaan tilanteen ja estämään työstäkieltäytymiset. Pääluottamusmiehen läsnäolo työpaikalla ei kuitenkaan ollut pystynyt muuttamaan työntekijöiden kantaa, vaan nämä olivat liiton, ammattiosaston ja pääluottamusmiehen antamista ohjeista huolimatta jatkaneet työstäkieltäytymisten valmistelua.

Pääluottamusmies ei ollut ammattiosaston edustajana missään vaiheessa uhannut työstäkieltäytymisten laajentumisella. Hän oli arvioinut työnantajan kaavailemien eri vaihtoehtojen vaikutuksia, ja tässä yhteydessä todennut erään työnantajan esityksen ärsyttävän työntekijöitä.

Ammattiosaston 20.8.1987 pitämän kokouksen jälkeen pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle, ettei ammattiosasto hyväksynyt työntekijöiden suunnitelmia työstäkieltäytymisistä ja että ammattiosasto laati asiasta jäsenistölle kirjeen. Tällöin pääluottamusmies oli arvellut, ettei työstäkieltäytymisiltä kuitenkaan vältyttäisi. Pääluottamusmies oli kertonut myös erityisesti vaatineensa työntekijöiltä vesipumppujen jättämistä käyntiin.

Pääluottamusmiehen viedessä tiedon ammattiosaston päätöksestä sulfaattitehtaan työntekijöille nämä olivat ilmoittaneet, etteivät he aikoneet muuttaa suunnitelmiaan. Pääluottamusmies oli kuitenkin jatkanut keskustelua työntekijöiden kanssa ja edellyttänyt, että työrauha palautuisi. Keskustelu oli kestänyt kello 22:een saakka.

Paperiliitto on ilmoittanut sen Valkeakosken osasto n:o 45:ssä olevan noin 1200 jäsentä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45:ltä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Tervasaaren tehtailla on aamupäivällä 20.8.1987 pidetty tiedotustilaisuus, jossa työnantajan edustaja on kertonut muun muassa sulfaattitehtaan erään linjan pysäyttämisestä vuoden 1988 lopulla ja siltä vapautuvien 15 työntekijän kouluttamisesta tehtaalla muihin tehtäviin. Tiedotustilaisuuden jälkeen kello 13 pääluottamusmies on kertonut tehtaan työvoimapäällikölle, että sellutehtaan työntekijät ryhtyisivät suunnitelmaa vastustaakseen lakkoon kello 22 ja että he pysäyttäisivät Tervasaaren tuotantolaitosten raakavesipumput kello 21.30. Pääluottamusmiehen ilmoituksen jälkeen tehtaan johto on kehottanut ammattiosastoa huolehtimaan työrauhan säilymisestä.

Iltapäivän kuluessa on ammattiosaston ja työnantajan edustajien välillä neuvoteltu raakavesipumppujen pysäyttämisestä. Raakavesipumppujen pysäyttäminen aiheuttaa sekä voimalaitoksen että paperitehtaan tuotannollisen toiminnan pysähtymisen välittömästi. Raakavesipumppujen käynnistäminen ja pysäyttäminen ei kuulunut työntekijöiden työtehtäviin vaan sen on aina suorittanut työnjohto. Kuitenkin kello 21.30 osaston luottamusmies on pysäyttänyt raakavesipumpun ja käynnistänyt palovesipumpun.

Lakko on alkanut 20.8.1987 kello 22 ja päättynyt 21.8.1982 kello 22. Lakkoon on osallistunut sellutehtaan 40 työntekijästä 23. Työtaistelutoimenpiteiden johdosta myös paperitehtaan ja voimalaitoksen tuotannollinen toiminta on keskeytynyt ja siitä on seurannut yhtiölle taloudellisia menetyksiä.

Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston toimikunta on 20.8.1987 iltapäivällä pitänyt kokouksen ja antanut julkilausuman, jossa se on edellyttänyt, että riidan aiheuttamasta asiasta käytäisiin työehtosopimuksen mukaiset neuvottelut ja että tehtaan toiminta jatkuisi normaalina. Pääluottamusmies on saattanut ammattiosaston toimikunnan päätöksen työntekijöiden tietoon. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies ovat työntekijöiden kanssa neuvotellessaan pyrkineet saamaan työntekijät luopumaan suunnitteilla olleesta työnseisauksesta ja, kun lakon alkaminen ei ole ollut vältettävissä, he ovat pyrkineet siihen, että lakosta seuraavat vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Ammattiosaston toimenpiteitä ei kuitenkaan voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 45:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoa 18 000 markkaa. Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, H. Rautiainen, Kuivanen ja Sulkunen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen H. Rautiaisen lausunto, johon jäsen Äimälä yhtyi:

Yhdyn muutoin tuomioon, paitsi että vahvistan hyvityssakon määräksi 26 000 markkaa.

Jäsen Sulkusen lausunto, johon jäsen Kuivanen yhtyi:

Kanteessa tarkoitetut työnseisaukset on toimeenpantu vastalauseena sille, että työnantaja oli järjestämässään tiedotustilaisuudessa kertonut sulfaattitehtaan erään linjan pysäyttämisestä vuoden 1988 lopulla.

Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet sellaisiin asioihin, joista päättäminen kuuluu olennaisesti työnantajan liikkeenjohtotoimivallan piiriin ja joita koskevien päätösten toteuttamisesta johtuvat vaikutukset työehtosopimuksen määräysten soveltamiseen eivät ainakaan työnseisauksia toimeenpantaessa ole olleet konkreettisesti arvioitavissa.

Tämän vuoksi niiden ei ole katsottava kohdistuneen työehtosopimuksessa sovittuun työnantajan työnjohto-oikeuteen eikä myöskään työnantajan oikeuteen ottaa ja erottaa työntekijä.

Näillä perusteilla hylkään kanteen.