Labour court allows partial claim for duplicate substitute pay but dismisses general confirmation request due to interpretative uncertainty.

Yleissopimuksen mukaan sijaisuuskorvausta maksettiin toimihenkilölle, jonka työmäärä lisääntyi hänen hoitaessaan oman toimensa ohella toisen henkilön tehtäviä tai joka hoiti sijaisena vaativampia kuin oman toimensa tehtäviä.

Puhelinkeskuksenhoitaja oli määrätty kahdeksan kuukauden ajaksi sijaisena hoitamaan tavarakirjanpitoa, josta tehtävästä hänelle oli maksettu sijaisuuskorvaus. Jättäessään suorittamatta toimihenkilölle erillisen sijaisuuskorvauksen kahden viikon ajalta, jolloin tavarakirjanpidon toinen toimihenkilö oli ollut vuosilomalla, yhtiö oli menetellyt yleissopimuksen vastaisesti.

Yleissopimuksen määräyksen soveltaminen oli niin tulkinnanvaraista, ettei yhtiö kieltäytyessään sijaisuuskorvauksen maksamisesta ollut rikkonut tietoisesti työehtosopimusta. Asian sekavuuteen nähden ei työnantajayhdistys ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Lausuntoa ei voitu antaa yleisessä muodossa esitetystä vahvistusvaatimuksesta.

Kantaja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Vastaajat Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Oy Teboil Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Keskusliitto STK r.y:n ja toiselta puolen muun ohella Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa yleissopimuksessa, joka sitoo Työnantajain Yleistä Ryhmää Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenenä, on muun ohella seuraavat määräykset:

4 §

Työsuhde

1 Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä. 2 Toimihenkilö, harjoittelijaa lukuunottamatta, otetaan yleensä määrättyyn toimeen, mutta hän on velvollinen tarpeen vaatiessa tilapäisesti tekemään muutakin kykyään vastaavaa työtä. 3 Milloin toimihenkilö, harjoittelijaa lukuunottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena 10-35 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Saman suuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista. Sijaisuuskorvaus maksetaan yli kaksi viikkoa kestävistä sijaisuuksista.

Soveltamisohje

Sijaisuusmääräys ei koske - alle 2 viikon vuosilomasijaisuuksia, - tilanteita, joissa etukäteen on yhteisesti todettu, että sijaisena toimiminen on otettu huomioon toimihenkilön henkilökohtaisessa palkassa, - tapauksia, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta sillä aikaa kun tämä on kurssilla tai vastaavia poissaoloja.

Paikalliset olosuhteet

Yllä oleva aikaan sidottu pääsääntö ei aina riittävästi ota huomioon paikallisia olosuhteita. Tämän vuoksi saattaa sijaisuuskorvausta harkittaessa eräissä tapauksissa olla perusteltua kiinnittää huomiota myös toimihenkilön työmäärän olennaiseen lisääntymiseen ja hoidettavaan toimeen sisältyvään vastuuseen. Määräyksellä ei huononneta aikaisemmin vallinnutta käytäntöä. Jos toimihenkilö sitävastoin siirtyy pysyvästi uusiin tehtäviin, on toimihenkilön palkka määriteltävä uudelleen.

Yleissopimuksen palkkaliitteen soveltamisohjeissa on muun muassa seuraavat määräykset:

Palkkausjärjestelmä

Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suorittamiensa tehtävien vaativuuden ja asianomaisen vaativuustason ohjepalkan mukaan sekä toisaalta hänen kykynsä, koulutuksensa, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muun henkilökohtaisen pätevyytensä perusteella. Näitä tekijöitä koskevia määräyksiä on koottu erilliseen palkkaliitteeseen.

3.1

Tehtävän vaativuus

Toimihenkilön tehtävät luokitellaan näihin soveltamisohjeisiin sisältyvän vaativuusluokituksen mukaisesti.

3.2

Toimenkuvaus

Toimenkuvausten laatimiseen liittyviä keskeisiä toimintaohjeita on kerätty liitteessä 4 esitettyyn luetteloon. Toimenkuvauksella tarkoitetaan palkkaliitettä sovellettaessa vaativuusluokituksen toteuttamiseen ja palkan määräytymiseen tarvittavaa selostusta toimen sisällöstä. Vaativuusluokitus tehdään toimenkuvausten perusteella. Toimenkuvaus tehdään sopijapuolten kehittämälle tai vastaavalle toimenkuvauslomakkeelle (ks. liite 3: vaativuusluokituksen toimenkuvauslomake täyttämisohjeineen). Toimenkuvauksen laatiminen tapahtuu esimiehen ja toimihenkilön välisenä yhteistyönä. Mikäli toimihenkilö ei itse laadi toimenkuvausta, luokitus voidaan suorittaa ao. henkilön esimiehen laatiman toimenkuvauksen perusteella.

3.3

Luokitusjärjestelmä

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyrityksessä Oy Teboil Ab:ssä oli syntynyt erimielisyyttä yleissopimuksen 4 §:n 3 kohdassa tarkoitetun sijaisuuskorvauksen maksamisen edellytyksistä. Oy Teboil Ab oli ollut sitä mieltä, että kun sijaisuudet oli pääsääntöisesti määritelty toimenkuvissa, sijaisuuden vaikutus oli samalla otettu huomioon toimihenkilön henkilökohtaisessa palkassa.

Työnantaja ei ollut toteuttanut tätä kantaansa johdonmukaisesti. Vuosina 1985 - 1986 oli sijaisuuskorvausta maksettu toimihenkilöille, joiden toimenkuvassa sijaisuustoimi oli mainittu. Vuonna 1985, mutta ei enää 1986 oli sijaisuuskorvausta maksettu kuljetustoimihenkilölle, jonka toimenkuvassa niin ikään oli mainittu sijaisuustoimi. Toisaalta taas kirjanpitäjä, jonka toimenkuvassa ei ollut mainintaa sijaisuustoimesta, oli saanut sijaisuuskorvauksen vuonna 1985, mutta ei vuonna 1986. Kahdelle toimihenkilölle, joiden toimenkuvassa ei mainittu sijaisuustointa, sijaisuuskorvaus oli saatettu vuoden 1986 aikana maksaa yhdestä sijaisuudesta, mutta ei enää toisesta. Kun asia oli riitautettu työpaikalla keväällä 1986, työnantaja ei ollut sen jälkeen suostunut selvittämään asiallisesti sijaisuuskorvauksen maksamisen edellytyksiä kenenkään toimihenkilön kohdalla.

Yleissopimuksen allekirjoituspöytäkirjan palkkaliitteen soveltamisohjeisiin liitetyssä sopijaosapuolten yhdessä laatimassa toimenkuvauslomakkeessa oli ensin varattu tilaa toimihenkilön päätehtäville. Tämän jälkeen oli erikseen varattu tilaa tietyille hallinnollisille tiedoille, näiden joukossa sijaisuustoimi. Oy Teboil Ab:ssä oli käytössä siellä laadittu luokituskaavake, joka oli perusrakenteeltaan samanlainen.

Työpaikkatasolla 30.4.1986 pidetyssä neuvottelussa laaditun muistion mukaan työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta sijaisuuskorvausta paitsi eräälle markkinointisihteerille, joka oli toiminut oman toimensa ohella luottokorttiasiainhoitajan sijaisena tämän vuosiloman aikana, myös tavarakirjanpitäjä Marjut Hämäläiselle ajalta, jonka hän oli toiminut tavarakirjanpitäjän sijaisena tämän talviloman aikana 1.4. - 16.4.1986. Muistioon oli otettu liite, jossa toimihenkilöpuoli oli todennut erimielisyyden koskevan kaikkia Oy Teboil Ab:n ja sen sisaryhtiön Suomen Petrooli Oy:n toimihenkilöitä, joiden toimenkuvissa oli määritelty sijaisuudet, sekä kaikkia niitä toimihenkilöitä, jotka joutuivat hoitamaan kahden viikon pituisia talvilomasijaisuuksia.

Liittojen välillä 12.12.1986 pidetyssä neuvottelussa oli asiasta jääty erimielisiksi. Liittojen välisissä neuvotteluissa Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto oli esittänyt, että sijaisuuden hoitamisen oman toimen ohella voitiin kiistatta todeta lisänneen olennaisesti Hämäläisen työmäärää.

Vaativuusluokitus tehtiin toimenkuvauksen perusteella. Toimenkuvaus laadittiin asianomaisen esimiehen ja toimihenkilön yhteistyönä. Vaativuusluokituksen suoritti työnantaja yksin. Vaikka toimenkuvaukseen yhteisymmärryksessä kirjattaisiinkin toimiminen tarvittaessa toisen toimihenkilön sijaisena, se ei merkinnyt, että samalla olisi yhteisesti todettu, että sijaisena toimiminen olisi otettu huomioon myös toimihenkilön palkkauksessa.

Oy Teboil Ab:ssä oli luokituksista päätetty niin sanotussa luokitusryhmässä, jossa oli edustus myös toimihenkilöpuolelta. Milloin luokituksen tarkistus oli johtunut sijaisuudesta, se oli Oy Teboil Ab:n noudattamassa järjestelmässäkin nimenomaan mainittu.

Hämäläisen oikeus saada ajalta 1.4. - 16.4.1986 sijaisuuskorvaus oli selvästi työehtosopimukseen perustuva. Oy Teboil Ab oli osoittanut piittaamattomuutta, kun se oli todennut kaiken kattavasti, että toimenkuvissa oli pääsääntöisesti määritelty sijaisuudet. Yhtiö ei ollut ottanut huomioon, että riidan kohteena olevassa Hämäläistä koskevassa toimenkuvassa sijaisuutta ei ollut mainittu. Sama yliolkaisuus oli jatkunut liittotason neuvottelussa, jossa Työnantajain Yleisen Ryhmän kannalla ei ollut mitään tekemistä Hämäläisen tapauksen tosiseikaston kanssa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Teboil Ab jättäessään vuonna 1986 suorittamatta sijaisuuskorvaukset palveluksessaan olleille toimihenkilöille sillä perusteella, että heidän toimenkuvauksissaan oli maininta toimeen kuuluvasta velvollisuudesta tarvittaessa hoitaa sijaisena toisen toimihenkilön tehtäviä, oli menetellyt yleissopimuksen 4 §:n 3 kohdan ja sen soveltamisohjeen vastaisesti.

Lisäksi Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Teboil Ab jättäessään suorittamatta tavarakirjanpitäjänä toimineelle Hämäläiselle hänen 1.4. - 16.4.1986 välisenä aikana oman toimensa ohella hoitamastaan toisen tavarakirjanpitäjän talvilomasijaisuudesta sijaisuuskorvauksen, oli menetellyt myös sanotun työehtosopimusmääräyksen ja sen soveltamisohjeen vastaisesti. Vielä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Oy Teboil Ab:n velvoittamista suorittamaan liitolle hyvityssakkoa yleissopimuksen määräyksen tieten rikkomisesta Hämäläiselle kuuluvan korvauksen maksamatta jättämisen osalta ja Työnantajain Yleisen Ryhmän velvoittamista suorittamaan Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Teboil Ab ovat lausuneet, että Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton esittämin tavoin toimien luokitus Oy Teboil Ab:ssä tapahtui niin sanotussa luokitusryhmässä. Käytäntö merkitsi sitä, että toimihenkilön kanssa laadittuun toimenkuvauslomakkeeseen merkitty sijaisuustoimi oli otettu huomioon palkkaluokituksessa. Palkkaluokitukset oli tehty siten, että kaikki toimenkuvauslomakkeessa ilmenevät asiat olivat vaikuttaneet luokitustasoon. Kerrotuin tavoin meneteltäessä oli noudatettu yleissopimuksen soveltamisohjetta ja todettu yhteisesti, että sijaisena toimiminen oli otettu huomioon toimihenkilön henkilökohtaisessa palkassa. Käytäntöä oli sovellettu useita vuosia, eikä sitä ollut koskaan aikaisemmin riitautettu.

Liittojen välinen erimielisyysmuistio oli koskenut kahta yksityistapausta, joista toisen osalta oli luovuttu esittämästä vaatimuksia. Toinen yksittäistapaus koski Hämäläistä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Teboil Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sijaisuuskorvauksen maksaminen perustuu yleissopimuksen 4 §:n 3 kohdan määräyksen mukaan joko siihen, että toimihenkilön työmäärä lisääntyy hänen hoitaessaan oman toimensa ohella toisen henkilön tehtäviä tai siihen, että toimihenkilö hoitaa sijaisena vaativampia kuin oman toimensa tehtäviä.

Työtuomioistuin on kysymyksessä olevan määräyksen tulkintaa koskevassa tuomiossa n:o 12/1986 todennut, ettei oikeus korvaukseen voinut olla riippumaton työmäärän lisääntymisestä sijaisuuden vuoksi.

Selvityksen mukaan Oy Teboil Ab:ssä on toimihenkilön toimen määrittäminen suoritettu hänen ja hänen esimiehensä yhdessä täyttämää lomaketta käyttäen. Toimihenkilön tehtävien vaativuusluokitus on määrätty sen jälkeen toimenkuvauksen perusteella erityisessä luokitusryhmässä, johon on kuulunut kaksi yhtiön johdon edustajaa sekä yhtiön ja sen sisaryhtiön luottamusmiehet.

Toimenkuvausta koskevassa lomakkeessa on mainittu sijaisuustoimi ja myös asianomaisen toimenhaltijan sijaiset. Joissakin tapauksissa sijaisena toimiminen on merkitty päätoimen tehtävien erittelyyn, jolloin yleensä on ollut kysymys vaativimpien tehtävien hoitamisesta. Sijaisuustehtävät ovat tällaisissa tilanteissa vaikuttaneet luokittelua korottavasti. Luokitusta on saatettu muuttaa erillisesti lähinnä vaativampien tehtävien sijaisuuden hoitamisen vuoksi.

Asiassa ei ole näytetty, että yhtiön noudattama menettely olisi johtanut jonkin yksittäisen toimihenkilön kohdalla sijaisuuskorvauksen saamatta jäämiseen täsmällisesti ilmoitetun sijaisuusajan osalta. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, ettei se voi antaa yleisessä muodossa esitetystä vahvistusvaatimuksesta muuta lausuntoa kuin edellä on esitetty.

Hämäläinen on ollut Oy Teboil Ab:n palveluksessa puhelinkeskuksen hoitajana. Tässä tehtävässä hänelle on maksettu palkka 2 B vaativuustason ohjepalkan mukaan. Hämäläinen on siirretty ajaksi 1.2. - 30.9.1986 sijaisena hoitamaan tavarakirjanpitoa. Molempien vakinaisten tavarakirjanpitäjien äitiysloman aikana on Hämäläisen ohella toinen henkilö myös toiminut tavarakirjanpitäjänä. Hämäläiselle on maksettu 1.2.1986 lukien palkka, johon on sisältynyt 10 prosentin määräinen sijaisuuskorvaus. Hämäläinen on 1.4. - 16.4.1986 työskennellyt yksin tavarakirjanpidossa toisen sijaisen ollessa vuosilomalla.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, kuuluuko Hämäläiselle erityinen sijaisuuskorvaus viimeksi mainitulta ajalta, kun hän on samanaikaisesti jo saanut sijaisuuskorvausta tavarakirjanpitäjän tehtävän hoitamisesta. Yleissopimuksessa ei ole tällaisen tilanteen varalta selvää määräystä. Työtuomioistuimen mielestä oikeampana tulkintana on pidettävä sitä, että jos sijaisuustehtävät olennaisesti muuttuvat, sijaisuuskorvausta on vastaavasti tarkistettava.

Hämäläisen koko sijaisuusajan kysymyksessä olevaa vuosiloma-aikaa lukuun ottamatta yhtiössä on ollut kaksi toimihenkilöä tavarakirjanpidon tehtävissä. Kun otetaan huomioon tavarakirjanpitäjän tehtäväkuvaus, on ilmeistä, että Hämäläisen työmäärä toisen tavarakirjanpitäjän poissa ollessa on tosiasiassa lisääntynyt. Näin ollen on Hämäläisellä oikeus saada työmäärän lisääntymisen suhteessa sijaisuuskorvausta kanteessa tarkoitetulta ajalta.

Yleissopimuksen määräyksen soveltaminen Hämäläisen tapauksessa on kuitenkin niin tulkinnanvaraista, ettei Oy Teboil Ab kieltäytyessään sijaisuuskorvauksen maksamisesta ole rikkonut tietoisesti työehtosopimusta.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton ilmoituksen mukaan liittojen välisissä neuvotteluissa ei ole enemmälti kiinnitetty huomiota siihen, että kysymys itse asiassa on ollut sijaisuuskorvauksen suorittamisesta samanaikaisesti kahdella eri perusteella. Tähän ja muutoinkin asian sekavuuteen nähden Työnantajain Yleisen Ryhmän ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Oy Teboil Ab jättäessään suorittamatta tavarakirjanpitäjä Marjut Hämäläiselle ajalta 1.4. - 16.4.1986 yleissopimuksen 4 §:n 3 kohdan edellyttämän sijaisuuskorvauksen on menetellyt yleissopimuksen sanotun määräyksen vastaisesti.

Enemmälti kanne hylätään.

Jutun laadun huomioon ottaen Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Vannela, K. Rautiainen, Kuivanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.