Labor court orders union branches to pay fines for strike actions but dismisses union's monitoring duty breach claim.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ordered two union branches to pay compensation fines for violating collective agreement provisions regarding strikes, work time, and supervision. While the union successfully argued that their representatives participated in strikes without prior approval, the court rejected the union's claim that the union leadership failed its monitoring duty. The court found no evidence that the union leadership could have prevented the strikes given the lack of prior information and the spontaneous nature of the actions.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9, and 10 of the Strike Act: Union branches are liable for fines for unauthorized strike actions, but the union organization itself is not liable if it cannot be shown to have neglected its monitoring duty due to lack of prior knowledge of the planned strikes.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kaksi ammattiosastoa, joiden edustajia ja jäseniä oli osallistunut työehtosopimuksen palkkausta, työnjohto-oikeutta, työaikaa ja työajan tarkkailua koskeviin määräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Työntekijäliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty. (Ään.)
Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultavat Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
2 §
Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Yleiset sopimukset, STK-SAK
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946.
4 §
Työrauhavelvoite
Työrauha
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisethuolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
II TYÖPALKAT
7 §
Palkkaperusteet
Ohjetuntipalkat 18 vuotta täyttäneet työntekijät
Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:
IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
13 §
Säännöllinen työaika
Työvuorokausi ja työviikko
Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko alkaa maanantaina.
Työajan tarkkailu
Mom. 3. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kontrollikelloa tai muita vastaavia laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
26 §
Kokoontuminen työpaikoilla sekä tiedotus- ja yhteistoiminta
Kokouksen huonejärjestäjä
Kokouksen ajankohta
Mom. 1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työkunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella - ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana - järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin ehdoin:
Kokousasiat
Sopiminen
a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
Soveltamisohje
Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen ehtona on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Kokouksesta tulee pääsäännön mukaan sopia vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, pyyntö voidaan esittää myöhemminkin. = = = = = = = =
30 §
Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Neuvotteluvelvollisuus Painostuskielto Alistaminen liitoille
Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:
5. kohta:
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työnantajaliiton jäsenyrityksen Wärtsilä Meriteol
Työnantajan edustajan ja luottamusmiehistä kootun neuvottelukunnan välisessä 29.9.1987 pidetyssä kokouksessa neuvottelukunta oli esittänyt laatimansa eri telakoiden välisen palkkavertailun ja vaatinut työnantajalta kahden markan korotusta tuntipalkkoihin. Työnantajan edustaja oli todennut, etteivät neuvottelukunnan esittämät tilastot olleet vertailukelpoisia, sekä muistuttanut kokouksen osanottajille, miten palkkojen tarkistukset oli sovittu suoritettavaksi työehtosopimuksen mukaisesti.
Seuraavan kerran asiasta oli neuvoteltu neuvottelukunnan ja työnantajan edustajan kesken 2.10.1987 aamupäivällä, jolloin Turun metallityöväen Ammattiosaston pääluottamusmies oli esittänyt työantajan edustajalle vaatimuksen tuntipalkkojen korottamisesta 1,58 markalla. Kokousta oli päätetty jatkaa iltapäivällä kello 15, jolloin työnantajan edustaja oli ilmoittanut, ettei vaadittuun yleiskorotukseen voitu suostua. Neuvottelujen jälkeen työntekijät olivat pitäneet työaikana kokouksen ja olleet lakossa kello 15.15 - 16. Työtaisteluilla, jotka oli järjestetty 6.10. ja 16.10.1987, oli muiden mahdollisten syiden lisäksi tahdottu tukea jo aikaisemmin esitettyä palkkojen yleiskorotusvaatimusta.
Kolme Turun metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä oli osallistunut kaikkina edellä mainittuina päivinä toimeenpantuihin työtaistelutoimenpiteisiin samoin kuin yksi Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies. Lisäksi kaksi Turun metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä oli osallistunut työtaisteluihin 25.9. sekä 6.10 ja 16.10. ja saman ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies 25.9., 2.10. ja 6.10. Yksi Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies oli osallistunut työtaisteluihin 25.9., 2.10. ja 16.10.1987.
Ammattiosastot eivät olleet työnantajan toistuvista kehotuksista huolimatta ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Päinvastoin ammattiosastojen edustajat olivat vaatimuksia esittämällä, työtaisteluihin osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin tukeneet lain ja työehtosopimuksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä.
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta oli työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen oltu useaan otteeseen yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin olleet teholtaan täysin riittämättömiä.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton, Turun metallityöväen Ammattiosaston ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että siinä esitetyt tiedot työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät suurin piirtein paikkansa. Työntekijät eivät kuitenkaan olleet vaatineet kahden markan korotusta tuntipalkkoihin. Työntekijät olivat verranneet ansiotasoaan muiden telakoiden työntekijöiden ansiotasoon ja vertailun perusteella oli havaittu, että heidän palkkansa olivat jääneet jälkeen yli kaksi markkaa muiden telakoiden työntekijöiden ansiotasosta. Tämän vuoksi työntekijät olivat esittäneet tuntipalkkojen korottamista 1,45 markalla. Työnantaja ei ollut kuitenkaan suostunut tähän. Telakalla toimeenpannut työnseisaukset eivät olleet liittyneet millään tavoin palkankorotusesitykseen.
Syyskuun 25 päivänä 1987 toimeenpannun työnseisauksen taustalla oli ollut kiista suojapukujen pesetyksestä. Telakalla oli aikaisemmin ollut käytäntönä se, että työntekijät olivat voineet viedä haalarit työkaluvarastoon pesua varten työaikana ja myös noutaa ne sieltä työaikana. Työnantaja oli muuttanut yksipuolisesti tätä käytäntöä siten, että haalarit oli määrätty tuotavaksi ja noudettavaksi työajan ulkopuolella. Käytyjen neuvottelujen jälkeen asiasta oli päästy sopimukseen, mikä oli
merkinnyt suurin piirtein palaamista aiempaan käytäntöön.
Työntekijät olivat 2.10.1987 kello 15 - 15.40 pitäneet kokouksen, jossa oli kuultu neuvottelijoiden selonteko vireillä olevista palkkaneuvotteluista. Lisäksi kokouksessa oli käsitelty korjaustelakan työnjohdon ja työntekijöiden huonoja henkilösuhteita.
Lokakuun 6 päivänä 1987 toimeenpantu työnseisaus oli ollut mielenosoitus työnantajan noudattamaa henkilöstöpolitiikkaa ja heikkoja neuvottelusuhteita kohtaan. Lokakuun 16 päivänä 1987 toimeenpannulla lakolla työntekijät olivat osoittaneet mieltään sen vuoksi, että työnjohtajat olivat perusteettomasti pidättäneet siivoojilta puolen tunnin palkan. Tammikuun 11 päivänä 1988 aloitettu lakko ei kohdistunut työehtosopimukseen, sillä se oli toimeenpantu vastalauseeksi sille, että työnantaja oli saattanut asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi.
Turun metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies ja työosastojen luottamusmiehet olivat jokaisen lakon yhteydessä kehottaneet työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa. Metallityöväen Liiton toimitsijat olivat useampaan otteeseen olleet puhelinyhteydessä pääluottamusmieheen ja esittäneet saman vaatimuksen.
Turun metallityöväen Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 7 500 ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston jäsenmäärä noin 3 000.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
KUULTAVIEN LAUSUNNOT
Turun metallityöväen Ammattiosasto ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ovat osaltaan yhtyneet Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työnantajan edustaja on 2.10.1987 kello 15 pidetyssä kokouksessa selvittänyt työntekijöiden edustajille työnantajan kantaa esitettyyn palkankorotusvaatimukseen ja ilmoittanut työnantajan kielteisen kannan palkkojen tasokorotuksiin. Tämän jälkeen työntekijät ovat noin kello 15.15 poistuneet työpaikoiltaan pitämään kokousta, jossa on käsitelty muun muassa palkankorotuksiin liittyvien neuvottelujen kulkua. Mainittuun kokoukseen, joka on kestänyt kello 16:een asti, on osallistunut yhteensä 181 työntekijää. Kun tämä vastoin työehtosopimuksen määräyksiä toimeenpantu kokous on pidetty välittömästi työnantajan edustajan antaman palkankorotusvaatimuksiin liittyvän selvityksen jälkeen, kokouksen toimeenpaneminen on työtuomioistuimen mielestä kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.
Korjaustelakan aamu-, päivä- ja iltavuoron yhteensä 289 työntekijää on 6.10.1987 ollut kanteessa kerrotuin tavoin lakossa, jonka toimeenpanemisesta oli päätetty jo 2.10.1987 pidetyssä työntekijöiden kokouksessa. Työnseisauksen syyksi on ilmoitettu tuotantopäällikön käytöksestä johtuvat huonot henkilöstösuhteet. Lakko on siten kohdistunut ainakin työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.
Korjaustelakan yhteensä 267 työntekijää on vielä 16.10.1987 ollut kanteessa kerrotuin tavoin lakossa. Lakkoon ryhtymisestä on päätetty samana päivänä pidetyssä työntekijöiden yleisessä kokouksessa. Lakko on toimeenpantu vastalauseena tuotantopäällikön käyttäytymiselle ja työnantajan toteuttamalle työajan noudattamisen tarkkailulle. Lisäksi työntekijäpuolelta on ilmoitettu lakon syyksi työnantajan suorittama puolen tunnin palkanpidätys siivoojilta, mutta tältä kohdin lakon ei ole osoitettu kohdistuneen työehtosopimuksen määräyksiin. Siltä osin kuin lakon syynä on ollut työnantajan edustajan käytös, lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Siltä osin kuin lakko on toimeenpantu vastalauseena työnantajan suorittamalle työajan noudattamisen tarkkailulle, on lakko kohdistunut työehtosopimuksen työajan tarkkailua koskeviin määräyksiin.
Korjaustelakan 250 työntekijää on 11.1.1987 kello 12 ryhtynyt lakkoon, joka jatkuu vielä jutun pääkäsittelypäivänä 12.1.1987. Työntekijäpuolen ilmoituksen mukaan lakko on mielenosoitus sille, että työnantaja on saattanut asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että lakon tarkoituksena olisi painostaa työnantajaa niissä kysymyksissä, joissa edellä selostettujen työtaistelutoimenpiteiden kohdalla on ollut kysymys tai että lakolla olisi muu työnantajaan kohdistuva painostustarkoitus.
Edellä selostettuihin syys- ja lokakuussa 1987 toimeenpantuihin lakkoihin ja työaikana pidettyyn kokoukseen on ottanut osaa Turun metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies ja viisi muuta luottamusmiesmiestä sekä kaksi Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä. Niissä ennen työtaistelutoimenpiteiden aloittamista pidetyissä kokouksissa, joissa on päätetty lakkoon ryhtymisestä, ei ammattiosastojen edustajien ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi. Ammattiosastot, joihin kuuluu jäseninä suurin osa työtaisteluun osallistuneista työntekijöistä, vastaavat lisäksi luottamusmiestensä osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin.
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen ottanut yhteyttä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut siltä toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi. Metallityöväen Liiton toimitsijoiden on ilmoitettu työtaistelutoimenpiteistä tiedon saatuaan ottaneen yhteyttä pääluottamusmieheen ja vaatineen pääluottamusmiestä huolehtimaan työrauhan säilyttämisestä. Kun eri päivinä toimeenpannut työtaistelutoimenpiteet ovat päättyneet aina saman päivän aikana eikä Metallityöväen Liitolla ole myöskään näytetty etukäteen olleen sellaista tietoa aiotuista työtaistelutoimenpiteistä, että liitto olisi voinut ryhtyä asian johdosta toimenpiteisiin, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Metallityöväen Liitto olisi asian yhteydessä syyllistynyt valvontavelvollisuutensa laiminlyömiseen.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun metallityöväen Ammattiosaston ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston kummankin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, ensiksi mainitun ammattiosaston 14 000 markkaa ja viimeksi mainitun ammattiosaston 10 000 markkaa, ja velvoittaa ammattiosastot yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla.
Kanne hylätään enemmälti.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Sulkunen ja Hölttä.
Eri mieltä olevan jäsen Höltän lausunto, johon jäsen Sulkunen yhtyi:
Siltä osin kuin 25.9.1987 toimeenpannun lakon tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa palaamaan aikaisempaan paikallisesti noudatettuun käytäntöön työhaalareiden pesettämisessä, lakko ei ole kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä mihinkään työehtosopimuksen määräykseen. Kysymyksessä on työehtosopimukseen perustumaton paikallinen käytäntö, jonka tosiasiallinen yhteys työehtosopimuksen työaikaa ja työnjohtoa koskeviin määräyksiin on siinä määrin etäinen, ettei työtaistelun voida mielestäni katsoa kohdistuvan näihinkään määräyksiin. Muilta osin yhdyn tuomioon.