Labor court dismisses union strike claims for breach of collective agreement regarding job transfers and dismissal rights.

Tehtaan työntekijät olivat tyytymättöminä tehtaalla suoritettuihin tehtävien siirtoihin ja luottamusmiesten työsopimusten purkamisiin ryhtyneet lakkoihin, jotka olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta ja erottamisoikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon.

Työtaistelutoimenpiteiden uusiutuessa ja niiden jatkuessa työntekijäliiton toimet eivät olleet olleet kylliksi tehokkaita lakkojen estämiseksi, minkä johdosta liittokin tuomittu hyvityssakkoon.

Kantaja Puusepänteollisuuden Liitto r.y. Vastaaja Puutyöväen Liitto r.y. Kuultava Laukaan Puutyöntekijät r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 13.4.1988 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISTÄ

3 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Ylei- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuset raavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sosopi- pimuksia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: mukset STK, SAK 1. Yleissopimus (15.5.1946)

4 §

Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa on seuraava määräys:

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

KANNE

Kanteen perustelut

Puusepänteollisuuden Liitto on lausunut, että liiton jäsenyrityksen Laukaan Puu Oy:n tehtaalla oli 31.8.1988 aloitettu yhteistoimintalaissa tarkoitetut neuvottelut, joiden aiheena oli ollut kahden toimihenkilön siirtäminen työntekijätehtäviin. Syyskuun 8 päivänä 1988 käydyssä yhteistoimintatoimikunnan kokouksessa, johon olivat osallistuneet pääluottamusmies, varapääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työnjohtaja ja toimitusjohtaja, työnantajan puolelta oli ilmoitettu, että eräs työnjohtaja ja varastonhoitaja siirrettäisiin tuotannollisiin tehtäviin 15.9.1988 alkaen. Työntekijät olivat vaatineet kokouksessa työnjohtajan irtisanomista.

Työntekijät olivat olleet 9.9.1988 lakossa kello 7 10.50. Pääluottamusmies oli ilmoittanut lakon syyksi sen, että työntekijät eivät hyväksyneet tehtävien siirtoja. Samana päivänä lakon päättymisen jälkeen pääluottamusmies oli ilmoittanut toimitusjohtajalle häiriöiden jatkuvan, jos työntekijäpuolen vaatimuksiin ei suostuttaisi.

Työnantaja oli toistanut kantansa 14.9.1988 pidetyssä yhteistoimintatoimikunnan kokouksessa. Seuraavana aamuna pääluottamusmies oli ilmoittanut toimitusjohtajalle, etteivät työntekijät aloittaisi työntekoa ennen kuin työntekijöiden vaatimuksiin oli suostuttu. Tässä tilanteessa toimitusjohtaja oli kehottanut pääluottamusmiestä ryhtymään töihin ja ilmoittanut samalla, että hänen työsopimuksensa tultaisiin purkamaan, jos hän laiminlöisi työntekovelvollisuutensa. Pääluottamusmiehen, jota oli jo aikaisemmin vuoden 1988 aikana varoitettu työntekovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta, kieltäydyttyä aloittamasta työtään työnantaja oli purkanut hänen työsopimuksensa työsopimuslain 43 §:n nojalla.

Samalla tavoin oli purettu myös varapääluottamusmiehen työsopimus. Myös hän oli aikaisemmin vuoden 1988 aikana syyllistynyt työtehtävien laiminlyöntiin.

Torstaina 15.9.1988 alkanut lakko oli päättynyt 22.9.1988 kestettyään viikon. Torstaina 22.9.1988 työntekijät olivat ilmoittaneet olevansa seuraavana päivänä lakossa, jos työsopimusten purkamisia ei peruutettaisi. Työntekijät olivat olleet 23.9.1988 koko päivän lakossa ilmoituksensa mukaisesti.

Edellä mainitut 9.9., 15. - 21.9. ja 23.9.1988 toimeenpannut lakot, joihin olivat osallistuneet kaikki työpaikan 26 työntekijää, olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Työntekijät olivat neuvotteluissa vaatineet työnantajan ilmoittamien tehtäväsiirtojen peruuttamista, työnjohtajan irtisanomista ja työsopimusten purkamisten peruuttamista.

Ammattiosasto oli vastuussa lakoista, koska sen edustajia oli osallistunut niihin. Työntekijäliitto oli tiennyt lakoista ja niihin liittyvistä erimielisyysasioista. Työnantajaliitto oli useaan kertaan kehottanut työntekijäliittoa palauttamaan työrauhan. Siihen nähden, että lakot olivat kestäneet yhteensä seitsemän työpäivää, työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Työntekijäliitto oli laiminlyönyt työehtosopimuslaissa säädetyn valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puusepänteollisuuden Liitto on vaatinut Puutyöväen Liiton ja Laukaan Puutyöntekijöiden tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Puutyöväen Liitto on myöntänyt kanteessa esitetyt tiedot työtaistelujen ajankohdista ja niihin osallistuneista työntekijöistä oikeiksi.

Lisäksi liitto on lausunut, että Laukaan Puu Oy oli yhteistoimintaneuvottelussa 31.8.1988 ilmoittanut, että eräs työnjohtaja ja varastonhoitaja siirrettäisiin työntekijöiksi 1.9.1988 alkaen. Pääluottamusmiehen ja työnantajan välisissä neuvotteluissa oli käynyt ilmi, että siirrettävien toimihenkilöiden palkkausta ei muutettaisi, vaan heille maksettaisiin edelleen kuukausipalkkaa. Työnjohtaja siirrettäisiin vastoin aikaisempaa käytäntöä varapääluottamusmiehen työpisteeseen, josta taas varapääluottamusmies tultaisiin siirtämään toiseen työpisteeseen. Työntekijät eivät olleet hyväksyneet siirrettävien työnjohtajan ja varastonhoitajan palkkausmuotoa, koska kaikki muut työntekijät tekivät työtä tuotantopalkkiopalkkauksella. Tuotantopalkkiopalkka oli huomattavasti alhaisempi kuin kuukausipalkka. Työntekijät eivät olleet hyväksyneet myöskään varapääluottamusmiehen siirtämistä toiseen työtehtävään. Kysymyksessä ei ollut ollut työnantajan työnjohto-oikeuteen puuttuminen.

Pääluottamusmies oli ottanut selvää työnantaja- ja työntekijäliittojen kannanotoista asiaan. Niiden pohjalta oli käyty vielä työnantajan kanssa neuvottelu pääsemättä asiasta yksimielisyyteen. Syyskuun 8 päivänä 1988 pidetyssä yhteistoimintakokouksessa oli ilmoitettu, että työnjohtaja ja varastonhoitaja siirtyisivät 15.9.1988 alkaen työntekijöiksi, mutta heidän palkkauksensa pysyisi edelleen kuukausipalkkana. Työnjohtajan tehtäväksi tulisi mallitöiden tekeminen ja varapääluottamusmies siirrettäisiin muihin töihin koneistamoon.

Alkujaan työnjohtaja olisi työnantajapuolen esityksen mukaan joutunut töihin koneistamoon, missä häntä olisi tarvittu, mutta työnantaja oli perääntynyt lupauksestaan. Työnantajan mukaan mallitöitä voitaisiin tehdä paremmalla palkalla kuin mitä varapääluottamusmies oli saanut samasta työstä. Tällaista menettelyä työntekijät eivät olleet voineet hyväksyä. Varapääluottamusmies oli työskennellyt tuntipalkkaan perustuvalla tuotantopalkkiopalkkauksella, kuten muutkin työntekijät. Työnantaja oli omalla menettelyllään aiheuttanut työnseisauksen.

Kun edellä mainitut seikat oli selvitetty työntekijöille, he olivat aloittaneet työnseisauksen 9.9.1988. Työnseisaus oli kestänyt kello 7:stä kello 10.45:een.

Puutyöväen Liiton Jyväskylän aluetoimitsijan käytyä tehtaalla työt olivat käynnistyneet. Aluetoimitsija oli ilmoittanut työntekijöille, että töiden oli jatkuttava erimielisyydestä huolimatta. Työnantaja oli luvannut neuvotella ja keskustella asiasta aluetoimitsijan kanssa. Toimitusjohtaja oli kuitenkin kieltänyt aluetoimitsijan tulon myöhempiin neuvotteluihin. Neuvottelussa, joka oli pidetty 14.9.1988, työnantaja oli pysynyt edelleen siinä kannassaan, että työnjohtajan ja varastonhoitajan palkkaus pidettäisiin edelleen kuukausipalkkana.

Syyskuun 15 päivänä 1988 aamulla pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olivat selvittäneet neuvottelun tapahtumia muille työntekijöille. Työntekijät eivät olleet hyväksyneet työnantajan kantaa, eivätkä he olleet aloittaneet työntekoa. Toimitusjohtaja oli tullut työntekijöiden luokse taukohuoneeseen ja vaatinut töiden aloittamista. Toimitusjohtaja oli sen jälkeen kutsunut pääluottamusmiehen huoneeseensa neuvottelemaan hänen kanssaan. Siellä toimitusjohtaja oli tiedustellut pääluottamusmieheltä, suostuisiko hän otttamaan lopputilin. Saatuaan kielteisen vastauksen toimitusjohtaja oli ilmoittanut purkavansa pääluottamusmiehen työsopimuksen. Samalla tavoin toimitusjohtaja oli purkanut myös varapääluottamusmiehen työsopimuksen. Myöhemmin oli ilmennyt, että purkamisilmoitukset olivat olleet valmiiksi laadittuja.

Kun luottamusmiesten työsopimukset oli purettu, heitä oli vaadittu poistumaan tehtaalta. Työntekijät olivat poistuneet myös työmaalta ja olivat olleet poissa työstä aina 16.9.1988 saakka. Työnantajan tarkoituksena oli ollut koko ajan painostaa työntekijät lakkoon.

Maanantaina 19.9.1988 työntekijät olivat kokoontuneet työmaalle ja tällöin pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olivat yrittäneet käynnistää neuvotteluja. Työnantaja oli ilmoittanut kuitenkin, että neuvotteluihin ei suostuttaisi, ja pyytänyt molempia luottamusmiehiä välittömästi poistumaan työtiloista. Työntekijäpuolella oli ollut jatkuvasti neuvotteluhalukkuutta työseisausten estämiseksi, mutta työnantaja oli estänyt neuvottelut. Tämän jälkeen työntekijät olivat poistuneet tehtaalta ja olivat olleet poissa työstä 21.9.1988 saakka. Työntekijät olivat olleet lakossa myös 23.9.1988.

Työntekijäliiton Jyväskylän aluetoimiston toimitsija oli käynyt yhtiön tehtaalla kieltämässä työtaistelut. Lisäksi työntekijäliiton työehtoasiainsihteeri oli ollut yhteydessä yhtiön työntekijöihin ja pyytänyt heitä välittömästi lopettamaan työnseisaukset.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Puutyöväen Liitto ja Laukaan Puutyöntekijät ovat vaatineet oikeudenkäyntikuluille 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVA

Laukaan Puutyöntekijät on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Laukaan Puu Oy on asiassa aikaisemmin käytyjen neuvottelujen jälkeen 8.9.1988 ilmoittanut erään työnjohtajan ja varastonhoitajan siirtämisestä taloudellisista syistä tehtaan tuotantoon työntekijätehtäviin 15.9.1988 alkaen. Tehtaan kaikki 26 työntekijää, mukaan luettuina myös luottamusmiehet, ovat olleet sen johdosta lakossa 9.9.1988 kello 7-10.50.

Työntekijöiden tarkoituksena on ollut saada työnantaja peruuttamaan suunnitellut toimenpiteet. Toisiin tehtäviin siirrettäviksi tarkoitettujen työnjohtajan ja varastonhoitajan palkkaus olisi pysynyt kuukausipalkkana. Työntekijöiden mielestä se aiheuttaisi epäoikeudenmukaisuutta, sillä muut työntekijät tehtaalla ovat tehneet työtä tuntipalkkoihin ja tuotantopalkkioihin perustuvalla palkkauksella. Työntekijäpuolen tyytymättömyyttä on lisännyt se, että työnjohtajan siirtäminen olisi aiheuttanut muutoksen varapääluottamusmiehen työtehtävissä.

Työnantaja on toistanut tehtäväsiirtoja koskevan ilmoituksen 14.9.1988 iltapäivällä pidetyssä yhteistoimintatoimikunnan kokouksessa. Sen jälkeen tehtaan kaikki työntekijät ovat 15.9.1988 aamulla ryhtyneet lakkoon, joka on päättynyt 21.9.1988. Lakot ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta määrätä työn johtamisesta.

Yhtiön toimitusjohtaja on lakon alettua 15.9.1988 aamulla purkanut pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen työsopimukset työstä kieltäytymisten johdosta. Kaikki tehtaan työntekijät ovat 23.9.1988 olleet työpäivän ajan lakossa saadakseen työnantajan peruuttamaan työsopimusten purkamiset.

Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä.

Samanaikaisesti esillä olleessa, tuomiolla n:o 168/1988 ratkaistussa asiassa työtuomioistuin on käsitellyt työsopimusten purkamisen johdosta ajettua, korvausta ynnä muuta koskevaa kannetta.

Työtaistelutoimenpiteisiin on kanteessa kerrotuin tavoin ottanut osaa ammattiosaston asettamia luottamusmiehiä, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa. Ammattiosaston olisi muutoinkin tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työtaisteluiden lopettamiseksi ja niiden uusiutumisen estämiseksi.

Puutyöväen Liiton aluetoimitsija, joka on ollut tehtaalla 9.9.1988 toimeenpannun lakon aikana, on toiminnallaan myötävaikuttanut työrauhan palauttamiseen, vaikka häntä on kehotettu yhtiön puolelta poistumaan tehtaalta. Liiton ei ole näytetty lyhyeen kestäneen lakon osalta laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Sen jälkeen 15.9.1988 alkaneen lakon osalta on ilmoitettu, että liiton työehtoasiain sihteeri on ollut yhteydessä työntekijöihin työrauhan palauttamiseksi. Liitto on myös lähettänyt kirjeen työpaikalle. Työtaistelutoimenpiteiden uusiutuessa ja niiden jatkuessa yhtäjaksoisesti varsin pitkään, liiton toimet eivät työtuomioistuimen mielestä ole olleet kuitenkaan kylliksi tehokkaita, jotta liiton olisi katsottava täyttäneen sille kuuluvan valvontavelvollisuuden. Liitto on vastuussa laiminlyönnistään.

Jutussa ei ole näytetty, että Puutyöväen Liitto olisi 23.9.1988 toimeenpannun työnseisauksen aikana laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Laukaan Puutyöntekijät työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Puusepänteollisuuden Liitolle 12 000 markkaa ja Puutyöväen Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 13 000 markkaa.

Puutyöväen Liitto ja Laukaan Puutyöntekijät velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Peltola, Virtanen, Kontio, Kuivanen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.