Employer fined for violating collective agreement and failing to consult union before part-time conversion.

Työnantaja, joka oli sopinut erään työntekijänsä kanssa kuukauden pituisesta lomautuksesta, ei ollut menetellyt tietensä vastoin yhteistoimintasopimusta, vaikka lomauttamisesta ei ollut neuvoteltu luottamusmiehen kanssa.

Sen sijaan työnantaja oli tietensä rikkonut yhteistoimintasopimusta tehtyään erään toisen työntekijän osa-aikaistamista koskevan päätöksen ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista neuvottelematta työntekijää edustaneen luottamusmiehen kanssa pyynnöstä huolimatta. Työnantaja oli osa-aikaistamisen suorittaessaan myös rikkonut irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen määräyksiä työvoiman vähentämisjärjestyksestä.

Kantaja Liikealan ammattiliitto r.y. Vastaajat Osuuskauppa Suur-Savo Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Liiketyönantajain Keskusliitto r.y:n ja eräiden muiden keskusliittojen välillä 30.9.1986 tehdyssä yhteistoimintasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMINEN

2 § Yhteistoiminta ja sen ajankohta

Ennen kuin työnantaja ratkaisee yt-lain 6 §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-asian, on käytävä yhteistoimintamenettely siten kuin siitä yhteistoimintalaissa tai tässä sopimuksessa määrätään. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2. momentin tarkoittamassa tilanteessa. Yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

Neuvottelumenettely aloitetaan joko työnantajan tai henkilöstön aloitteesta. Menettely aloitetaan asian sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.

Soveltamisohje: _______________

Keskusjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että yhteistoimintamenettelyn kannalta on edullisinta, että työnantaja ja henkilöstö ovat asiasta yksimielisiä.

Yhteistoimintamenettelyn kannalta on myös tarpeen, että osapuolten kesken todetaan, milloin yhteistoimintamenettely on päättynyt.

Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintalain 11 §:n 1 momentin mukaisesti. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota antamiensa tietojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, jotta niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

Liiketyönantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 5.6.1984 tehdyssä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

4 § Irtisanominen ja lomauttaminen taloudellisista tai tuotannollisista syistä

Työvoiman vähentämisjärjestys Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

KANNE

Kanteen perustelut

Liikealan ammattiliitto on Osuuskauppa SuurSavoa ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:ää vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Osuuskauppa SuurSavo oli 16.2.1987 ilmoittanut palveluksessaan olevalle myyjälle Tuula Hentuselle lomauttavansa hänet tuotannollisista ja taloudellisista syistä 1.31.3.1987 väliseksi ajaksi.

Kun Hentunen oli kuullut myymälänhoitajalta lomautuksesta, hän oli ottanut välittömästi yhteyttä luottamusmieheen ja pyytänyt asian selvittämistä. Sen jälkeen luottamusmies oli pyytänyt työnantajaa järjestämään asiassa yhteistoimintamenettelyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sekä antamaan asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työntekijöille ja luottamusmiehelle itselleen. Työnantaja oli kieltäytynyt kuitenkin suostumasta esitettyyn pyyntöön vedoten siihen, että lomautus kohdistui ainoastaan yhteen työntekijään.

Osuuskauppa Suur-Savo oli rikkonut yhteistoimintasopimuksen 2 §:ää lomauttaessaan Hentusen ilman, että asiasta oli käyty työntekijän ja luottamusmiehen pyynnöstä huolimatta yhteistoimintasopimuksen mukaista neuvottelua työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä. Työnantaja olisi ollut velvollinen neuvottelemaan luottamusmiehen kanssa myös sen vuoksi, että Hentusen lomautus oli vaikuttanut koko myymälän henkilöstöön työmuutoksina ja työaikajärjestelyinä.

Lisäksi Osuuskauppa Suur-Savo oli Hentusen lomautuksen yhteydessä jättänyt noudattamatta yhteistoimintasopimuksen määräystä, joka koski tietojen antamista asianomaisille työntekijöille ja henkilöstön edustajalle ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä.

Osuuskauppa Suur-Savo oli 28.7.1987 ilmoittanut palveluksessaan myyjänä olevalle Mirja Lustigille osa-aikaistavansa hänet siten, että hänen viikottainen työtuntimääränsä muuttuisi 40 tunnista 20 tuntiin. Saatuaan myymälänhoitajalta työsopimuksensa muuttamista koskevan asiakirjan allekirjoitettavakseen Lustig oli ottanut välittömästi yhteyttä luottamusmieheen ja kysynyt menettelytapaohjeita, sillä hän ei hyväksynyt osa-aikaistamista. Luottamusmies oli tämän jälkeen ottanut yhteyttä myymälänhoitajan esimieheen ja tiedustellut perusteita työnantajan menettelylle sekä ilmoittanut, ettei hän hyväksynyt toimenpiteitä. Esimies oli kertonut myymälänhoitajan saaneen häneltä ohjeen neuvotella luottamusmiehen kanssa Lustigin osa-aikaistamisesta ennen sen toteuttamista. Esimies oli sanonut, että näin tultaisiin menettelemään ja että ilmoitus osa-aikaistamisesta peruutettaisiin neuvottelujen ajaksi.

Luottamusmies oli tässä vaiheessa saanut toimipaikan tuloslaskelman tutkittavakseen. Samalla oli sovittu myös neuvottelupäivästä. Myymälänhoitaja ei kuitenkaan ollut saapunut neuvotteluun eikä ottanut luottamusmieheen asian johdosta yhteyttä. Lustigin osa-aikaistamista ei myöskään ollut peruutettu. Vasta 5.10.1987 oli pidetty esimiehen toimesta neuvottelu, johon myös työntekijät olivat osallistuneet. Neuvottelussa oli ensimmäisen kerran selvitelty perusteita Lustigia koskevaan, tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtuvaan osa-aikaistamiseen.

Osuuskauppa Suur-Savo oli rikkonut yhteistoimintasopimuksen 2 §:ää Lustigin osa-aikaistamisen yhteydessä, koska asiassa ei ollut pidetty yhteistoimintaneuvottelua luottamusmiehen kanssa työntekijän ja luottamusmiehen pyynnöstä huolimatta. Työnantaja oli myös jättänyt antamatta asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työntekijöille ja luottamusmiehelle. Myös Lustigin osa-aikaistamisessa henkilöstövaikutukset olivat ulottuneet koko työpaikkaan työmuutoksina ja työaikajärjestelyinä.

Lustig oli osa-aikaistettu, vaikka myymälässä oli ollut eräs työntekijä, jolla oli ollut viisi vuotta lyhyempi työsuhde eikä huoltovelvollisuuksia, kun taas Lustigilla oli kaksi alaikäistä lasta huollettavanaan. Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa oleva työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva määräys koski myös osa-aikaistamistilanteita, sillä osa-aikaistaessaan työntekijän työnantaja joutui irtisanomaan työsopimuksen irtisanomisaikaa noudattaen. Työnantaja oli siten Lustigin osa-aikaistaessaan toiminut vastoin irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä.

Kaupan Työnantajaliitto KTL oli rikkonut valvontavelvollisuutensa Lustigin osa-aikaistamisen yhteydessä. Liitto ei ollut antanut työnantajalle ohjetta peruuttaa Lustigin osa-aikaistamista, vaikka osa-aikaistamisen osalta työvoiman vähentämisjärjestys oli ollut ilmeisen virheellinen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Liikealan ammattiliitto on vaatinut Osuuskauppa SuurSavon tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta sen johdosta, että osuuskunta oli rikkonut tietensä yhteistoimintasopimuksen 2 §:n mukaista tiedottamis- ja yhteistoimintamenettelyvelvollisuutta sekä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä. Liitto on vaatinut myös Kaupan Työnantajaliitto KTL:n tuomitsemista hyvityssakkoon laiminlyönnistä valvoa työvoiman vähentämisjärjestyksen noudattamista Lustigin osa-aikaistamisen yhteydessä.

Liikealan ammattiliitto on asian esivalmistelussa luopunut vaatimuksestaan, joka koski Osuuskauppa Suur-Savon tuomitsemista hyvityssakkoon sen johdosta, että se oli laiminlyönyt antaa luottamusmiehelle irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa tarkoitetun ilmoituksen Hentusen lomauttamisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Osuuskauppa Suur-Savo ja Kaupan Työnantajaliitto KTL ovat lausuneet, että Osuuskauppa Suur-Savo oli ilmoittanut 9.2.1987 päivätyllä lomautusilmoituksella Hentuselle lomauttavansa hänet tuotannollisista ja taloudellisista syistä seuraavan maaliskuun ajaksi. Hentunen oli saanut lomautusilmoituksen tiedokseen 16.2.1987. Työnantaja ei ollut tehnyt lomautuksesta ilmoitusta luottamusmiehelle, koska lomautus oli koskenut vain yhtä työntekijää, joka oli neuvotteluissa ilmoittanut suostuvansa lomautukseen. Hentunen ei ollut vaatinut, että yhteistoimintalaissa tarkoitettu neuvottelu olisi pidettävä luottamusmiehen kanssa, eikä hän ollut ilmoittanut luottamusmiestä edustajakseen neuvotteluissa. Vasta lomautusilmoituksen jälkeen Hentunen oli itse ottanut yhteyttä luottamusmieheen.

Yhteistoimintasopimuksessa ei ollut asiaa koskevia menettelytapamääräyksiä. Asiasta oli sitä vastoin säädetty yhteistoimintalain 7 §:n 2 momentissa ja 8 §:ssä.

Työnantaja ei ollut rikkonut yhteistoimintasopimuksen eikä yhteistoimintalain mukaisia yhteistoimintavelvoitteita. Henkilöstövaikutukset olivat kohdistuneet vain yhteen työntekijään. Näin ollen työnantaja ei myöskään ollut jättänyt noudattamatta määräystä tietojen antamisesta henkilöstön edustajalle, koska luottamusmies ei ollut ollut yhteistoimintamenettelyn osapuolena.

Hentunen oli ennen lomautusilmoituksen antamista käydyissä neuvotteluissa itse ilmoittanut suostuvansa lomautukseen. Kysymyksessä oli työnantajan ja työntekijän välinen lomautusta koskeva sopimus. Siihen ei sovellettu irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa tarkoitettua ilmoitusmenettelyä. Kun Hentunen itse oli ottanut yhteyttä luottamusmieheen, ei ilmoituksia enää ollut tarpeen tehdä, sillä luottamusmies oli jo ollut tietoinen lomautuksesta.

Osuuskauppa Suur-Savo oli ilmoittanut Lustigille 28.7.1987 osa-aikaistavansa hänet taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Myymälänhoitaja oli ennen osa-aikaistamisilmoituksen antamista neuvotellut Lustigin kanssa osa-aikaistamisen perusteista. Lustig ei ollut tällöin vaatinut yhteistoimintalain tarkoittamaa neuvottelua luottamusmiehen kanssa. Vasta saatuaan osa-aikaistamisilmoituksen Lustig oli ottanut yhteyttä luottamusmieheen. Sen jälkeen työnantajan edustajat olivat neuvotelleet luottamusmiehen kanssa osa-aikaistamisen perusteista useaan otteeseen.

Yhteistoimintamenettelyn osalta liitto ja osuuskunta viittasivat siihen, mitä ne olivat lausuneet edellä Hentusen lomauttamisessa noudatetusta menettelystä. Osa-aikaistaminen oli koskenut vain Lustigia itseään, eikä se ollut liittynyt mitenkään Hentusen lomautukseen. Yhteistoimintasopimuksen ja yhteistoimintalain mukaan yhteistoimintamenettely asiasta, joka koskee vain yhtä työntekijää, toteutettiin ensisijaisesti työnantajan ja työntekijän välillä, jollei työntekijä vaatinut asian käsittelyä luottamusmiehen kanssa.

Henkilöstövaikutukset olivat kohdistuneet vain yhteen työntekijään. Neuvottelut osa-aikaistamista koskevan ilmoituksen jälkeen eivät olleet enää yhteistoimintamenettelyä, vaan erimielisyysneuvotteluja osa-aikaistamisen perusteista. Luottamusmiehen kanta oli erimielisyysmuistion mukaan ollut se, että työnantajalla oli ollut tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuen perusteltu tarve osa-aikaistaa yksi työntekijä. Myymälänhoitaja oli ilmoituksensa mukaan neuvotellut luottamusmiehen kanssa osa-aikaistamisen perusteista jo ennen osa-aikaistamisilmoituksen antamista.

Työntekijäliitto oli vielä väittänyt työnantajan rikkoneen irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen mukaista vähentämisjärjestystä osa-aikaistaessaan Lustigin työsuhteen. Osa-aikaistamisjärjestyksen oli kuitenkin ratkaissut työntekijöiden ammatillinen tärkeys.

Ristiinan myymälään oli siirretty eräs myyjä Mikkelin myymälästä jo tammi-helmikuussa 1986. Se oli tapahtunut noin puolitoista vuotta ennen Lustigin osa-aikaistamista. Myyjä oli nimitetty liha- ja kalapuolen vastuualueelle ja kauppiaan sijaiseksi. Vastuualueen täyttämiseen pystyvää myyjää ei tuolloin ollut ollut Ristiinan vanhan myymälän henkilökunnan joukossa.

Työnantaja ei siten ollut rikkonut irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen mukaista vähentämisjärjestystä osa-aikaistaessaan Lustigin työsuhteen. Liitto ei liioin ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Osuuskauppa Suur-Savo ja Kaupan Työnantajaliitto KTL ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

Perustelut

Ristiinassa toimiva Osuuskauppa Suur-Savo on 9.2.1987 päivätyllä lomautusilmoituksella ilmoittanut Hentuselle lomauttavansa hänet taloudellisista ja tuotannollisista syistä seuraavan maaliskuun ajaksi. Hentunen on 16.2.1987 saanut lomautusilmoituksen tiedokseen.

Yhteistoimintasopimuksen mukaan työnantajan on ennen yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun asian ratkaisemista käytävä yhteistoimintamenettely siten kuin laissa ja sopimuksessa määrätään. Yhteistoimintamenettelyn koskiessa yhtä työntekijää asia käsitellään yhteistoimintalain mukaan ensisijaisesti työnantajan ja työntekijän välillä. Mikäli jompikumpi asianosaisista sitä vaatii, tulee asiasta neuvotella myös työnantajan ja kyseistä työntekijää edustavan luottamusmiehen välillä.

Yhteistoimintamenettely on käytävä ajankohtana, jolloin on olemassa riittävän selkeät vaihtoehdot asian käsittelemiselle, jotta osapuolten välinen vuorovaikutus sekä asiaan vaikuttaminen voivat käytännössä toteutua.

Työnantajan neuvotteluvelvollisuus on katsottava täytetyksi, kun työnantaja on asiaa käsiteltäessä toisaalta tuonut ilmi suunnittelemansa toimenpiteen perusteet, vaikutukset ja mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot ja toisaalta antanut käsittelyyn osallistuneille työntekijöille ja heidän edustajilleen mahdollisuuden lausua käsityksensä.

Työtuomioistuimessa todistajana kuulusteltu osuuskunnan luottamusmies on kertonut Hentusen ottaneen häneen puhelimitse yhteyttä saatuaan tietää suullisesti myymälänhoitajana toimineelta esimieheltään, että puheena oleva lomautus koskisi häntä. Luottamusmies on ollut myös yhteydessä myymälänhoitajan esimieheen, joka on ilmoittanut Hentusen sopineen myymälänhoitajan kanssa asiasta. Esimiehen käsityksen mukaan näin on voitu menetellä, koska kysymys on ollut yhden työntekijän lomauttamisesta.

Myymälänhoitaja on todistajana kuulusteltuna kertonut, että lomautustarpeesta on keskusteltu vuoden 1987 alkupuolella. Tarve lomauttamiseen on johtunut siitä, että myymälän myynnin on arvioitu kevään kuluessa jäävän jälkeen myyntitavoitteista. Sen estämiseksi maaliskuuksi 1987 olisi pitänyt lomauttaa yksi työntekijöistä. Kaikki myymälän työntekijät ovat olleet mukana keskusteluissa lomautuksen syistä ja välttämättömyydestä.

Työtuomioistuin katsoo myymälänhoitajan kertomuksen perusteella selvitetyksi, että Hentunen on edellä mainittujen keskustelujen yhteydessä hyväksynyt lomautuksensa. Kun edellä selostetuin tavoin yhtä työntekijää koskevasta yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvasta asiasta on neuvoteltava luottamusmiehen kanssa vain työntekijän vaatimuksesta, eikä Hentusen ole näytetty ennen asian ratkaisemista vaatineen neuvottelun käymistä luottamusmiehen kanssa, voidaan pitää perusteltuna, ettei yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 11 §:n 1 momentin säännös tietojen antamisesta luottamusmiehelle henkilöstön edustajana myöskään koske tällaista tilannetta.

Asiassa on näin ollen jäänyt näyttämättä, että Osuuskauppa Suur-Savo olisi tietensä tai muutoin työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla rikkonut yhteistoimintasopimuksen määräyksiä Hentusen lomauttamisen yhteydessä.

Osuuskauppa Suur-Savo on 28.7.1987 ilmoittanut Ristiinan myymälässä myös myyjänä toimineelle Lustigille osa-aikaistavansa hänet taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Lustigin säännöllinen viikkotyöaika on muutettu 40:stä tunnista 20:een tuntiin.

Luottamusmies on kertonut Lustigin pyynnöstä ottaneensa samana päivänä yhteyttä myymälänhoitajan esimieheen, joka on ilmoittanut antaneensa myymälänhoitajalle ohjeet neuvotella luottamusmiehen kanssa ennen osa-aikaistamisen toteuttamista. Luottamusmies on saanut pyynnöstään nähtäväkseen toimipaikan tuloslaskelman seuraavana päivänä. Myymälänhoitaja on sopinut tulevansa 31.7.1987

neuvottelemaan luottamusmiehen työpaikalle, jonne hän ei kuitenkaan ole myymälän työtilanteen vuoksi saapunut.

Asiasta on seuraavan kerran järjestetty neuvottelu 5.10.1987, jolloin luottamusmies on myöntänyt, että kustannusten supistamiseksi on tarvetta esimerkiksi osa-aikaistaa joku työntekijöistä.

Jossakin määrin ristiriitaiseksi jäänyt selvitys osoittaa työtuomioistuimen mielestä kuitenkin, että osuuskunnan on katsottava tehneen Lustigin osa-aikaistamista koskevan päätöksen ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista. Työnantaja ei ole myöskään ryhtynyt neuvottelemaan työntekijää edustaneen luottamusmiehen kanssa pyynnöstä huolimatta. Tämän laiminlyödessään Osuuskauppa Suur-Savo on tietensä rikkonut yhteistoimintasopimuksen 2 §:n 1 ja 3 kohtaa.

Osuuskauppa Suur-Savon myymälä on avattu uusittuna helmikuussa 1986. Osuuskunnan mielestä myymälään on ollut tarvetta palkata myyntitehtäviin työntekijä, joka toimisi myös kauppiaan sijaisena ja vastaisi eräiden tuoteryhmien hoitamisesta. Osuuskauppa Suur-Savon Mikkelin myymälästä on uuteen tehtävään siirretty eräs myyjä.

Asianosaisliitot ovat yhtä mieltä siitä, että osa-aikaistamiseen on sovellettava irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa olevia työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä.

Lustig, jonka työsuhde Osuuskauppa Suur-Savon palveluksessa on alkanut vuonna 1974, on toiminut Ristiinan myymälässä pääasiassa lihamyyjänä. Hän on myös käynyt liha-alan erityiskurssin. Myyjän tehtävien lisäksi hän on toiminut eräiden elintarvikeryhmien vastaavana tilaajana. Myymälään siirretty myyjä, jonka työsuhde on alkanut vuonna 1979, on toiminut samoin lihamyyjänä. Hänen toimenkuvaansa on Ristiinan myymälässä myös kuulunut kauppiaan sijaisena toimiminen. Selvitystä siitä, missä määrin hän on hoitanut viimeksi mainittuja tehtäviä, ei ole esitetty.

Asiassa on selvitetty, että Lustigilla on ollut huollettavaan kaksi alaikäistä lasta. Myymälään siirretyllä myyjällä ei ole ollut huoltovelvollisuuksia.

Jutussa on jäänyt näyttämättä, että myymälään siirrettyä myyjää olisi ollut pidettävä yrityksen toiminnan kannalta Lustigia tärkeämpänä ammattityöntekijänä. Lustigin työsuhde on ollut huomattavasti toisen myyjän työsuhdetta pitempi ja huoltovelvollisuuden määrä on ollut myös suurempi. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että Osuuskauppa Suur-Savo on osa-aikaistaessaan Lustigin ennen myymälään siirrettyä työntekijää tietensä rikkonut irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen 4 §:n määräyksiä työvoiman vähentämisjärjestyksestä.

Asianosaisliittojen välillä on neuvoteltu asiasta tosin vasta huhti-toukokuussa 1988. Kaupan Työnantajaliitto KTL ei ole kuitenkaan ryhtynyt toimenpiteisiin irtisanomisjärjestykseen vaikuttavien seikkojen selvittämiseksi eikä huolehtinut siitä, että Osuuskauppa Suur-Savo noudattaisi asiassa työehtosopimuksen mukaista menettelyä. Tämän laiminlyödessään Kaupan Työnantajaliitto KTL on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta luovutuilta osin raukeaa.

Työtuomioistuin, huomioon ottaen keskusjärjestöjen välillä 5.6.1984 tehdyn hyvityssakkoja koskevan pöytäkirjan määräykset, tuomitsee Osuuskauppa Suur-Savon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla Lustigin osa-aikaistamisessa tehdystä yhteistoimintasopimuksen ja irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen määräysten tieten rikkomisesta maksamaan Liikealan ammattiliitolle hyvityssakkoa 4 000 markkaa ja työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kaupan Työnantajaliitto KTL:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan hyvityssakkoa Liikealan ammattiliitolle 12 000 markkaa.

Kanne hylätään enemmälti.

Osuuskauppa Suur-Savo ja Kaupan Työnantajaliitto KTL velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Liikealan ammattiliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Peltola, Kontio, Leino, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.