Labor court dismisses union leader's strike participation charge due to technical machine failures affecting piece-rate pricing.

Ammattiosasto vastasi puheenjohtajansa osallistumisesta lähinnä työehtosopimuksen urakkapalkkausta koskeviin määräyksiin työtaisteluna kohdistuneeseen lakkoon. Hyvityssakon määrään vaikuttavana tekijänä otettu huomioon työntekijöistä riippumattomat koneilla esiintyneet tekniset vaikeudet, jotka olivat ainakin osaksi pitkittäneet urakkahinnoittelusta sopimista.

Kantaja Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Vastaaja Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto KNL r.y. Kuultava Lieksan Kumityöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Työnantajain Yleisen Ryhmän sekä Kumi ja Nahkatyöväen Liiton välillä 12.5.1988 allekirjoitetussa kumiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

7 § Työpalkat

1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin työkohtaiset tuntipalkat eri töissä ovat seuraavat:

8 § Urakkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijöiden ansion kohottamiseksi työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi. Työt, jotka kumiteollisuudessa vakiintuneen tavan mukaan tai teknillisistä taikka tuotannon järjestelyn edellyttämistä syistä on järjestetty urakkatyöksi, suoritetaan urakkatyönä.

2. Urakkatyö on, mikäli mahdollista aikatutkimuksia hyväksikäyttäen, hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee alla sovittuun asianomaisen palkkaluokan urakkatyön hinnoittelupalkkaan ja että ansio työn suorituksen tai työtehon lisääntyessä kasvaa vähintään samassa suhteessa.

3. Urakkatyötä tehtäessä on ao. työn työkohtainen tuntipalkka taattu.

10 § Siirto toiseen työhön ja keskeytykset työssä

5. Jos jatkuvaa urakkatyötä suorittava työntekijä, joka pystyy normaaliin urakkasuoritukseen, siirretään suorittamaan tai hänelle annetaan suoritettavaksi toista urakkatyötä, jossa hän ei aluksi pysty normaaliin urakkasuoritukseen, maksetaan hänelle seuraavan työviikon loppuun saakka palkka, jonka suuruus on 90 % hänen keskituntiansiostaan, kuitenkin vähintään hänen uuden työnsä urakkatyön hinnoittelupalkka. Mikäli uuden työn edellyttämä kohtuullinen harjaantumisaika sitä edellyttää, voidaan edellisessä lauseessa sovittua määräaikaa pidentää.

12 § Aikatutkimuksen ja urakkahinnoittelun tarkistus

1. Jos urakkahinnoittelu ei ole 8 §:n 2. kohdan mukainen tai jos työ- ja tuotantomenetelmissä, työn järjestelyssä tai työvälineissä taikka raaka-aineen laadussa on tapahtunut tai tapahtuu muutoksia, määritellään työlle uusi urakkahinta.

Pöytäkirjamerkintä:

Urakkahinnan perustuessa voimassa olevaan työntutkimukseen tai suoritettuun hinnoitteluun ja sen muutoin vastatessa todellisia olosuhteita ja menetelmiä, pidetään urakkahinta ennallaan. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden muuttuessa korjataan hintaa muutosta vastaavasti. Hinnoittelu suoritetaan tällöin työehtosopimuksen 8 §:n 2. kohdan perusteita noudattaen ottaen samalla huomioon työssä saavutettu normaali suoritustaso.

Edellä tarkoitettujen muutosten tulee olla urakkahinnoitteluun vaikuttavia ja siten perusteltuja. Työn suorittamiseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä esiintyvät ns. hiipivät muutokset saattavat myös antaa aiheen hinnoittelun muuttamiseen. Näidenkin hinnoittelumuutosten tulee perustua selvästi todettaviin olosuhteiden muutoksiin. Ns. hiipivien muutosten toteamisen helpottamiseksi on pyrittävä tarkkoihin työnkuvauksiin työntutkimuksia suoritettaessa.

2. Uusista urakkahinnoista sovitaan ensisijaisesti ao. työtä suorittavan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa. Ellei työnantaja voi heti tarjota jatkuvasti tarkoitettua urakkahintaa suotetaan työ aluksi tilapäisellä urakkahinnalla, jonka tulee täyttää 8 §:n 2. kohdan määräys urakkatyön hinnoitteluperusteista.

3. Jos työntekijä katsoo, että jatkuvaksi tarkoitettu uusi urakkahinta on virheellinen, tulee hänen ilmoittaa tästä työnantajan edustajalle silmälläpitäen tarjotun urakkahinnan tarkistamista, mutta työtä ryhdytään kuitenkin suorittamaan tilapäiseksi katsottavalla tarjotulla urakkahinnalla. Jatkuvaksi tarkoitetun urakkahinnan määrittelemistä varten tarpeellisiin tutkimuksiin tai neuvotteluihin on ryhdyttävä ensi tilassa ja mikäli paikallisissa neuvotteluissa ei yksimielisyyttä saavuteta, alistetaan erimielisyys sopijaliittojen käsiteltäväksi. Mikäli urakkahinta tarkituksen perusteella muuttuu, sovelletaan tarkistettua urakkahintaa siitä päivästä alkaen, jolloin urakkahinnan tarkistusta oli pyydetty.

4. Jos työntekijä perustellusti esittää, että voimassaoleva urakkahinta ei ole työehtosopimuksen mukainen ja sen nojalla pyytää uutta aikatutkimusta tai uutta selvitystä urakkahinnoittelun perusteista, on tällaisen tutkimuksen tai selvityksen suorittamiseen ryhdyttävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Mikäli urakkahinta suoritetun tutkimuksen tai selvityksen perusteella todetaan virheelliseksi sovelletaan tarkistettua urakkahintaa siitä lukien kun tällaista tarkistusta tai selvitystä oli pyydetty.

5. Jos urakkahinnoittelun tarkistuksesta työpaikalla syntyy erimielisyyttä, jota ei siellä voida selvittää, voidaan kysymys alistaa sopijaliittojen käsiteltäväksi. Erimielisyyskysymystä ratkaistessaan tai antaessaan suosituksen sen selvittämisestä tulee liittojen huomioon ottaa ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet asian vireilläoloajan pituuteen ja niiden perusteella määrätä uuden urakkahinnoittelun vaoimaantuloajasta.

6. Mitä edellä tässä pykälässä on sovittu urakkahintojen sopimisesta ja tarkistamisesta, koskee vastaavasti myös palkkiourakkatyötä. Samaten noudatetaan tämän pykälän menettelytapoja käsiteltäessä palkkaustavan muuttamista työssä.

34 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

2. Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä tehdyssä yleissopimuksessa on sovittu.

3. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Turvautuminen työnseisaukseen (lakkoon tai työsulkuun) tai muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi riitakysymyksen yhteydessä on kielletty.

KANNE

Kanteen perustelut

Työnantajain Yleinen Ryhmä on lausunut, että sen jäsenyrityksen Nokia Renkaat Oy:n Lieksan tehtaalla oli vuoden 1988 aikana käyty neuvotteluja Herbert-kokoonpanokoneilla tehtävien töiden urakkahinnoittelusta. Asia oli ollut esillä paikallistason neuvotteluissa monta kertaa ja liittojen välillä 19.4., 3.6. ja 17.8.1988. Viimeksi tarkoitetussa neuvottelussa hinnoittelusta oli sovittu. Tämän neuvottelun jälkeen paikalliset osapuolet olivat vielä keskenään sopineet eräistä työnimikeryhmittelyistä. Tämä paikallinen sopimus oli kuitenkin tehty koeajaksi tarkoituksena varmistaa suoritustason nouseminen sovitulle tasolle. Asiaa oli käsitelty vielä useissa paikallisissa neuvotteluissa. Viimeksi asiasta oli neuvoteltu paikallisesti tiistaina 15.11.1988. Neuvottelussa työntekijäpuoli oli uudistanut tehdyistä sopimuksista huolimatta lähes kaikki aikaisemmat vaatimuksensa.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan vaatimuksiinsa oli 82 tehtaan 99:stä työntekijästä ryhtynyt lakkoon torstaina 17.11.1988 kello 6 ja 7 alkaen. Lakkoon oli osallistunut myös Lieksan Kumityöntekijäin puheenjohtaja. Lakko oli päättynyt sunnuntaina 20.11.1988. Ammattiosaston asettamien luottamusmiesten esitettyä työnantajalle palkkausta koskevia vaatimuksia ja ammattiosaston puheenjohtajan osallistuttua työtaisteluun oli ammattiosasto selvästi rikkonut työrauhavelvoitettaan ollen vastuussa työtaistelusta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Lieksan Kumityöntekijäin tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on lausunut, että Nokia Renkaat Oy:n Lieksan tehtaalla oli kuusi Herbert-kokoonpanokonetta, joista ainoastaan kaksi oli toiminut moitteettomasti, kun taas muissa koneissa oli ollut runsaasti häiriöitä. Tämä oli jatkuvasti aiheuttanut vaikeuksia urakkahinnoittelussa. Jo keväällä 1988 käydyssä neuvottelussa liittojen kesken oli sovittu työnumeroiden 630-632 urakkahinnoista, eikä työnantajapuoli ollut 17.8.1988 suostunut enää sopimaan näistä hinnoista poikkeavasti, vaikka vaikeuksia oli vielä esiintynyt. Neuvottelussa oli sovittu sen tähden vain harvinaisemmista työnumeroista 633-635.

Erityinen lakon syntymiseen vaikuttanut seikka oli ollut käyttöpäällikön totuutta vastaamaton ilmoitus siitä, että kaikki Herbert-kokoonpanokoneilla työskentelevät työntekijät olisivat työskennelleet urakkapalkalla. Oli nimittäin käynyt ilmi, että eräs koneelle siirretty työntekijä oli jatkuvasti työskennellyt noin 30 markan sopimuspalkalla ansaiten siten merkittävästi enemmän kuin urakalla työskentelevät työntekijät.

Vastaajan esittämät vaatimukset

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut, että työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitettuina tekijöinä otetaan huomioon ensinnäkin koneilla esiintyneet tekniset vaikeudet, toiseksi vaikeudet päästä urakan hinnoittelupalkkaan, kolmanneksi käyttöpäällikön perätön ilmoitus ja neljänneksi se, ettei lakkoon ollut osallistunut luottamusmiehiä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vastineen johdosta lausunut työmenetelmien muuttuneen siten, ettei esimerkiksi värillä enää ollut merkitystä. Vanha urakkahinta on perustunut sopimukseen ja olosuhteiden muututtua työ oli tutkittu. Uusi hinnoittelu perustui työmääriltään suoritettuun työntutkimukseen, jonka tuloksista ei ollut erimielisyyttä. Mitä tuli paikalliseen koeaikaan, työnantajapuoli olisi ollut valmis jatkamaan sitä kahdella viikolla yksinkertaisesti siitä syystä, ettei asiasta tarpeettomasti ollut haluttu riidellä. Mitä käyttöpäällikön lausumiin tuli, niin kaikki työntekijät suorittivat työtä urakalla. Niin sanottu sopimuspalkka yhdellä työntekijällä oli johtunut siitä, että kyseessä oli ollut tilapäinen siirto, jolloin työehtosopimuksen 10 §:n perusteella maksettiin palkkaa 90 prosenttia keskituntiansiosta. Tämä työntekijä oli ollut parisen kuukautta aika ajoin tekemässä tätä työtä. Hän oli myös päässyt työntutkimuksen osoittamiin urakkamääriin.

KUMI- JA NAHKATYÖVÄEN LIITON VASTASELITYS

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on todennut viimeksi tarkoitetun työntekijän pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan olleen kaksi kuukautta sopimuspalkalla, mikä oli herättänyt muissa työntekijöissä katkeruutta. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vielä lausunut, että työntekijät olivat kyllä ajoittain päässeet urakkaankin riippuen siitä, mikä artikkeli oli ollut kysymyksessä; jotkut niistä olivat helpompia ja jotkut taas vaikeampia. Työnumeroissa 630 ja 631 oli päästy paremmin urakkaan. Ryhmittely eri työnumeroihin näytti liian karkealta. Töiden eroja ei ollut otettu riittävästi huomioon, mikä oli aiheuttanut ongelmia.

KUULTAVAN LAUSUMA

Lieksan Kumityöntekijät on kuultavana yhtynyt vastaajaliiton vastineessa ja vastaselityksessä esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Nokia Renkaat Oy:n Lieksan tehtaalla on vuoden 1988 alkupuolelta käyty sekä paikallisten osapuolten kesken että liittojen välillä neuvotteluja Herbet-kokoonpanokoneilla suoritettavien töiden uudesta urakkahinnoittelusta. Liittojen välisissä neuvotteluissa on 17.8.1988 päästy sopimukseen tiettyjen töiden hinnoittelusta, mutta joidenkin työnimikeryhmittelyjen osalta asia on jäänyt paikallisesti sovittavaksi. Viimeksi asiasta on neuvoteltu 15.11.1988.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan urakkahinnoittelua koskeviin vaatimuksiinsa ja myös vastalauseena työnantajan ilmoitukselle, että kyseisillä kokoonpanokoneilla oli työskennelty vain urakkapalkalla, mitä ilmoitusta työntekijät ovat pitäneet totuuden vastaisena, tehtaan 82 työntekijää on ollut lakossa torstaista, 17.11.1988 kello 6 alkaen. Lakko on päättynyt sunnuntaina 20.11.1988 kello 22.

Lähinnä työehtosopimuksen urakkapalkkausta koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun on ottanut osaa muiden työntekijöiden joukossa Lieksan Kumityöntekijöiden puheenjohtaja, jonka työrauhavelvollisuuden vastaisesta menettelystä ammattiosasto vastaa.

Tehtaan kuudesta Herbert-kokoonpanokoneesta vain kaksi on vastineen mukaan toiminut moitteettomasti. Urakkahinnoittelusta sopimista ovat siten ainakin osaksi pitkittäneet työntekijöistä riippumattomat tekniset vaikeudet, mikä on otettu huomioon hyvityssakon määrään vaikuttavana tekijänä hyvityssakkoon tuomittaessa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Lieksan Kumityöntekijät r.y:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Työnantajain Yleiselle Ryhmälle 7 500 markkaa.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Kontio, Nouro, Kuivanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.