Labor court orders unions to pay fines for continuing strike action violating work peace obligations.

Kysymys saman ylityökiellon jatkamisesta, mitä tuomio n:o 146/1988 koski.

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1988 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella työrauhavelvollisuutta ja työpalkkoja koskevat määräykset, jotka on jäljennetty työtuomioistuimen samojen asianosaisten väliseen 29.11.1988 julistettuun tuomioon n:o 146/1988.

KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaan kaikki 470 työntekijää olivat toimeenpanneet tehtaalla ylityökiellon, joka oli alkanut 14.11.1988 ja jatkui edelleen.

Pääluottamusmies oli 10.11.1988 ilmoittanut työnantajalle ylityökiellosta. Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan työntekijät eivät olleet kokouksessaan hyväksyneet työnantajan esitystä työntekijöiden palkkojen nostamisesta loppuvuoden osalta. Ammattiosaston puheenjohtaja oli viimeksi 8.12.1988 kysyttäessä ilmoittanut työnantajalle, että ylityökielto jatkuisi aikaisemman päätöksen mukaisesti, kunnes työnantaja myöntyisi työntekijöiden vaatimuksiin palkankorotuskiistassa. Ylityökielto oli siten kohdistunut erityisesti työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työnantaja oli yrityksen taloudellisen tilanteen salliessa jakanut viime vuosina työntekijöille palkankorotuksia. Korotuksia ei ollut annettu kaikille, eikä siihen ollut pyrittykään. Esimerkiksi vuonna 1987 ilman korotusta oli jäänyt yli 30 työntekijää.

Työntekijät olivat lakkoilleet jo useaan otteeseen kuluneen syksyn aikana palkankorotusvaatimuksensa tueksi. Työtuomioistuin oli antanut näitä työtaisteluita koskevia tuomioita kolme, nimittäin tuomiot n:ot 136/1988, 141/1988 ja 146/1988. Tuomiossa n:o 136/1988 oli mainittu 24.8.1988 esitetty palkankorotusvaatimus. Tuomiossa n:o 146/1988 työntekijäliitto oli vastineessaan todennut, että tuossa tuomiossa käsiteltävät asiat olivat alkaneet 24.8.1988 esitetystä vaatimuksesta.

Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt työnantajan toistuvista kehotuksista huolimatta riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen työtaistelun estämiseksi ja sen lopettamiseksi. Erityisesti ammattiosaston vastuu korostui siinä, että työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia oli esittänyt muun muassa ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies ja että kaikki ammattiosaston työpaikalle asettamat 11 osaston luottamusmiestä, pääluottamusmies ja toimikunnan jäsenet olivat osallistuneet työtaisteluun.

Työnantajaliitto oli ollut lukuisia kertoja yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin olleet riittämättömiä. Toimenpiteiden riittämättömyyttä korosti erityisesti samasta syystä aiheutuneiden työtaisteluiden jatkuminen jo neljättä kuukautta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Metallityöväen Liitto ja Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto tuomitaan hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä. Lisäksi työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että syyt työntekijöiden käyttäytymiselle olivat samat kuin tuomioiden 141/1988 ja 146/1988 yhteydessä oli esitetty. Kanteessa esitetty väite, että työtuomioistuimen tuomio n:o 136/1988 koskisi näitä tapahtumia, oli virheellinen.

Väite, minkä mukaan palkankorotuksia ei olisi aikaisemmin annettu kaikille, eikä tällaiseen olisi pyrittykään, oli paikkansa pitämätön. Esimerkiksi vuonna 1987 korotus oli annettu kaikille työntekijöille ja vuonna 1986 kahta lukuunottamatta kaikille. Työnantaja oli kuluvan vuoden aikana muuttanut yksipuolisesti tätä käytäntöä. Seurauksena vain noin puolet tehtaan työntekijöistä oli saanut tämän vuoden aikana henkilökohtaisen palkankorotuksen. Käytäntö oli ollut niin vakiintunut, että sitä voitiin perustellusti pitää työntekijöiden työsuhteen ehtona, jota ei voinut yksipuolisesti ilman erittäin painavaa syytä muuttaa.

Työntekijät olivat kokouksessaan 10.11.1988 päättäneet muun muassa nyt puheena olevasta ylityökiellosta mielenosoituksena työnantajan menettelyä kohtaan. Ylityöstä pidättäytymisen osalta oli kuitenkin otettava huomioon, että ylityön teettäminen edellytti työntekijän suostumusta, joka annettiin kutakin ylityökertaa koskien erikseen. Työnantaja ei työnjohto-oikeutensa perusteella voinut määrätä tai edellyttää työntekijää jäämään ylityöhön. Asia ei myöskään kuulunut työehtosopimukseen osallisten säännöstämiskompetenssin piiriin.

Ammattiosasto ja luottamusmiehet olivat pyrkineet neuvottelemalla saamaan asiassa ratkaisun aikaan. Pääluottamusmies oli muun muassa 2.11.1988 esittänyt tuotantopäällikölle välitysehdotuksen, joka palkkakustannusten osalta olisi vastannut työnantajan ehdotusta ja korotusten jakautumisen osalta vakiintunutta käytäntöä. Pääluottamusmies eivätkä muutkaan ammattiosaston edustajat olleet esittäneet työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. He olivat vain tuoneet työnantajan edustajien tietoon työntekijöiden näkemykset.

Työntekijäliitto oli muun muassa 7.12.1988 saatuaan työnantajaliitolta tietää ylitöistä pidättäytymisistä lähettänyt pääluottamusmiehelle telesanoman, jossa oli vaadittu kollektiivisen ylityöstä pidättäytymisen lopettamista. Saman vaatimuksen oli edellä mainittuna päivänä esittänyt liiton toimitsija puhelimitse varapääluottamusmiehelle.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että kanne hylätään.

KUULTAVAN LAUSUMA

Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto on yhtynyt Metallityöväen Liiton vastaajana lausumaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuin on 29.11.1988 julistamallaan tuomiolla n:o 146/1988 Metalliteollisuuden Työnantajaliiton kanteesta tuominnut Kone- ja Siltatyöväen ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoihin. Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaalla on muutaman vuoden ajan ollut tapana antaa työntekijöille palkankorotuksia työehtosopimusten mukaisten korotusten lisäksi. Sen vuoksi Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto oli esittänyt työnantajalle 24.8.1988, että kaikille tehtaan työntekijöille annettaisiin henkilökohtainen palkankorotus. Työnantaja oli kuitenkin antanut korotuksen vain puolelle tehtaan työntekijöistä. Asiasta neuvoteltaessa työnantaja oli lisäksi luvannut korotuksen osalle muista työntekijöistä. Kokonaan ilman korotusta olisi jäänyt noin 50 henkilöä. Ammattiosaston koolle kutsuma työntekijöiden kokous oli 10.11.1988 hylännyt työnantajan ehdotuksen sekä päättänyt muun muassa ylityökiellon toimeenpanemisesta.

Työpaikalla oli ollut lisäksi työnseisauksia palkankorotusvaatimusten tueksi työntekijöiden 24.8.1988 tekemän esityksen jälkeen. Ammattiosasto ja työntekijäliitto oli tuomittu näiden työnseisausten johdosta työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoihin työtuomioistuimen tuomioilla 136/88 ja 141/88.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut työtuomioistuimeen 9.12.1988 saapuneessa haastehakemuksessa työntekijäliiton sekä Kone- ja Siltatyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon sillä perusteella, että liitto ja ammattiosasto eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työtuomioistuimen tuomion 146/88 julistamisen jälkeen lopettaakseen ylityökiellon.

Ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneet viimeksi mainitun tuomion julistamisen jälkeen mihinkään toimenpiteisiin ylityökiellon kumoamiseksi. Päinvastoin ammattiosaston puheenjohtaja on viimeksi 8.12.1988 ilmoittanut työnantajan edustajalle, että ylityökielto jatkuisi kunnes työnantaja myöntyy työntekijöiden esittämiin palkankorotusvaatimuksiin. Ylityökielto, joka on edelleen voimassa, on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto, joka vastaa myös pääluottamusmiehen, osaston 11 luottamusmiehen ja toimikunnan jäsenten osallistumisesta työtaisteluun, on rikkonut työrauhavelvollisuutta.

Metallityöväen Liitto on 7.12.1988 pääluottamusmiehelle osoittamassaan telesanomassa ja varapääluottamusmiehen kanssa käydyssä puhelinkeskustelussa vaatinut, että ylitöistä pidättäytymisestä luovutaan. Työntekijäliiton tiedossa on ollut työtuomioistuimen samoihin palkankorotusvaatimuksiin perustuvista työtaistelutoimenpiteistä antamat tuomiot. Liiton toimenpiteitä ei olosuhteet huomioon ottaen voida pitää riittävinä työrauhan turvaamiseksi. Metallityöväen Liitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Metallityöväen Liiton ja Kone- ja Siltatyöväen ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 23 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 18 000 markkaa. Metallityöväen Liitto ja Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tästä päivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Suhonen, Äimälä, Rautiainen, Hölttä ja Hynönen.

Tuomio oli yksimielinen.