Labor court orders union and union branch to pay fines for continuing strike actions after employer joined employer association.

Yrityksen liittyessä kesken sopimuskauden työnantajaliiton jäseneksi oli sen työntekijöitä ollut lakossa työnantajan painostamiseksi ottamaan takaisin palvelukseensa työntekijän, jonka työsuhde oli purettu. Ammattiosaston johtokunta oli julistanut yrityksen hakusaartoon siihen saakka kunnes sanotun työntekijän työsuhde palautetaan ja antanut täydet valtuudet työpaikoille tukitoimien järjestämiseen.

Siitä lähtien, kun yritys oli liittynyt työnantajaliiton jäseneksi ja tullut sidotuksi työehtosopimukseen, vielä tuomioistuin käsittelyn aikana jatkunut työtaistelu tukitoimineen kohdistui työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijöitä.

Ammattiosasto ja valvontavelvollisuutensa laiminlyönyt työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoihin.

Kantaja Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Vastaaja Liikealan ammattiliitto r.y. Kuultava Helsingin Varastotyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2. TYÖSUHDE

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.

8. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

24 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Seuraaamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä erikseen hyvityssakkojen korottamista koskevan lainmuutoksen varalta sovitaan.

Asiassa sovellettavassa keskusliittojen 26.1.1988 allekirjoittamassa hyvityssakkoja koskevassa pöytäkirjassa on sovittu seuraavaa:

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat työehtosopimuslaista poiketen 11 200 markkaa.

KANNE

Kanteen perustelut

Kaupan Työnantajaliitto on lausunut, että liiton jäseneksi 25.11.1988 liittyneen Oy Karl Lark Ab:n varaston seitsemän varastotyöntekijää ja kaksi autonkuljettajaa olivat aloittaneet lakon 7.11.1988. Lakon oli pannut toimeen Liikealan ammattiliiton jäsenyhdistys Helsingin Varastotyöntekijät. Se oli liittänyt työtaisteluun uhkaukset hakusaarrosta ja tukitoimenpiteistä keskusliikkeiden varastoissa.

Kaupan Työnantajaliiton jäsenyritysten Helsingin Keskustukku Oy:n, Kesko Oy:n, Tukkumanni Oy:n ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK:n varastotyöntekijät olivat 8.11.1988 alkaen tukeneet työtaistelua kieltäytymällä purkamasta Oy Karl Lark Ab:n lähetyksiä. Tukiessaan näin työriitalain vastaisena laitonta lakkoa mainitut työntekijät olivat menetelleet työrauhavelvollisuutensa vastaisesti. Kaupan Työnantajaliitto oli vaatinut kirjeitse 16.11.1988 Liikealan ammattiliittoa ryhtymään toimenpiteisiin työtaisteluiden lopettamiseksi.

Oy Karl Lark Ab:n liityttyä työnantajaliiton jäseneksi 25.11.1988 oli myös yrityksessä toimeenpantu lakko työrauhavelvoitteen vastainen. Tämän johdosta oli Kaupan Työnantajaliitto kirjeitse 25.11.1988 vaatinut Liikealan ammattiliittoa lopettamaan kaikki työrauhavelvoitteen vastaiset työtaistelutoimenpiteet. Lakko Oy Karl Lark Ab:n varastossa samoin kuin edellä todetut tukitoimenpiteet jatkuivat vielä jutun pääkäsittelypäivänä.

Työtaistelulla pyrittiin palauttamaan Oy Karl Lark Ab:n palveluksessa olleen varastotyöntekijän työsuhde. Työsuhde oli purettu 27.10.1988 sen vuoksi, että sanottu työntekijä oli 20.10.1988 käyttäytynyt väkivaltaisesti työtoveriaan kohtaan. Hän oli toiminut työpaikan luottamusmiehenä 25.10.1988 asti, jolloin varastotyöntekijät olivat valinneet uudeksi luottamusmiehekseen toisen henkilön. Tapahtumien taustoista Oy Karl Lark Ab:n johto oli toimittanut selvityksen Liikealan ammattiliiton puheenjohtajalle.

Liikealan ammattiliitto tai sen osasto eivät toistuvista vaatimuksista huolimatta olleet tehneet mitään työtaisteluiden lopettamiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto on vaatinut Liikealan ammattiliiton ja Helsingin Varastotyöntekijäin tuomitsemista työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Liikealan ammattiliitto, jonka lausumaan Helsingin Varastotyöntekijät osaltaan on yhtynyt, on myöntänyt yhdeksän Oy Karl Lark Ab:n varastolla työskentelevän Helsingin Varastotyöntekijäin jäsenen aloittaneen työtaistelun 7.11.1988 poistumalla aamupäivällä työpaikalta. Työtaistelu jatkui jutun pääkäsittelypäivänä. Työtaistelu ei kuitenkaan ollut ammattiosaston toimeenpanema, vaan työntekijät olivat tehneet päätökset työtaisteluun ryhtymisestä olematta yhteydessä ammattiosastoon tai Liikealan ammattiliittoon. Osasto ja liitto olivat kuulleet työtaistelun alkamisesta samana päivänä ja ammattiosaston johtokunta oli turvatakseen työtaistelun käymisen edellytykset tehnyt päätöksen hakusaarrosta. Eräillä varastoilla Helsingissä ja muualla olivat työntekijät lisäksi kieltäytyneet käsittelemästä Oy Karl Lark Ab:ltä tulleita lähetyksiä.

Tapahtumat olivat saaneet alkunsa Oy Karl Lark Ab:n luottamusmiehenä toimineen varastotyöntekijän työsuhteen purkamisesta 27.10.1988. Työnantaja oli ilmoittanut työsopimuksen purkamisen syyksi sanotun työntekijän työtoveriinsa 20.10.1988 kohdistaman väkivallan. Luottamusmies oli lyhyen sanaharkan jälkeen ja toisen työntekijän tartuttua keskustelun kuluessa hänen sormeensa tarttunut tätä kiinni niskalenkillä ja antanut tälle kaksi luunappia. Työnantajan edustajana yhtymän johtaja oli ensin luvannut Liikealan ammattiliiton toimitsijalle olla puuttumatta työsuhteisiin, mutta sitten kuitenkin purkanut työsopimuksen. Neuvotteluissa johtaja oli ilmoittanut, ettei purkamiselle ollut mitään muuta syytä ja että työnantajan tietojen mukaan luottamusmies ei aiemmin ollut käyttäytynyt väkivaltaisesti. Kysymyksessä oleva työntekijä oli 25.10.1988 luopunut luottamusmiehen tehtävästään, ja hänet oli valittu työpaikkaosaston puheenjohtajaksi.

Työntekijät olivat pitäneet työsopimuksen purkamista laittomana ja vaatineet työsuhteen palauttamista. Perjantaina 4.11.1988 käydyssä neuvottelussa johtaja oli todennut, että työsuhteen jatkamista voitiin harkita uudelleen, jos työntekijä todettaisiin syyttömäksi sanottuun tapaukseen. Samana päivänä olivat kysymyksessä olevat kaksi työntekijää sopineet keskenään asian. Sopimus ei kuitenkaan ollut johtanut työsuhteen palauttamiseen. Tästä kuultuaan työntekijät olivat päättäneet maanantaiaamuna 7.11.1988 aloittaa työtaistelun.

Asiasta myöhemmin käydyt neuvottelut eivät olleet johtaneet työtaistelun päättymiseen. Työnantajan ja Kaupan Työnantajaliiton edustajat olivat ilmoittaneet, ettei työsuhdetta palautettaisi, vaikka kysymyksessä oleva työntekijä todettaisiinkin syyttömäksi työsopimuksen purkamisen perusteeksi ilmoitettuun tekoon. Työntekijät olivat pitäneet työsopimuksen purkamista vakavana ammattiyhdistysoikeuksien loukkauksena ja kieltäytyneet palamasta työhön, mikäli purkamista ei peruutettaisi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset.

Liikealan ammattiliitto on pyytänyt hyvityssakkoja lieventävänä seikkana otettavaksi huomioon, että syynä työtaisteluun oli ollut työntekijöiden laittomana ja toimintaoikeuksiaan loukkaavana pitämä työsopimuksen purkaminen. Samoin Liikealan ammattiliitto on pyytänyt ottamaan lieventävänä asianhaarana huomioon sen, että työtaistelu oli alkanut, kun Oy Karl Lark Ab vielä oli järjestäytymätön. Tuolloinhan enempää ammattiosastolla kuin liitollakaan ei ollut ollut työehtosopimuslain nojalla velvollisuutta estää työtaistelun alkamista. Yrityksen liityttyä Kaupan Työnantajaliittoon Liikealan ammattiliitto oli pyrkinyt etsimään asiassa osapuolia tyydyttävää ratkaisua, jolla työtaistelu olisi saatu loppumaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Karl Lark Ab on 27.10.1988 purkanut palveluksessaan olleen ja aikaisemmin luottamusmiehenä toimineen henkilön työsuhteen toiseen työntekijään kohdistuneen väkivaltaisen käyttäytymisen perusteella. Painostaakseen työnantajaa ottamaan kyseisen työntekijän takaisin työhön Oy Karl Lark Ab:n varaston yhdeksän työntekijää, jotka kuuluvat jäsenenä Liikealan ammattiliiton jäsenyhdistykseen Helsingin Varastotyöntekijöihin, ovat 7.11.1988 aloittaneet lakon, joka jatkuu vielä jutun pääkäsittelypäivänä.

Helsingin Varastotyöntekijöiden johtokunta on 7.11.1988 pitämässään kokouksessa julistanut Oy Karl Lark Ab:n Pitäjänmäen varaston hakusaartoon siihen saakka kunnes sanotun työntekijän työsuhde palautetaan. Lisäksi johtokunta on päättänyt antaa täydet valtuudet työpaikoille tukitoimien järjestämiseen. Kanteessa kerrottujen muiden työpaikkojen varastotyöntekijät ovat tukeneet työtaistelua kieltäytymällä purkamasta Oy Karl Lark Ab:n lähetyksiä. Hakusaarto ja muut tukitoimenpiteet jatkuvat edelleen.

Oy Karl Lark Ab on liittynyt työnantajaliiton jäseneksi 25.11.1988 ja tullut tuolloin sidotuksi kaupanalan työehtosopimukseen. Tämän ajankohdan jälkeen on Oy Karl Lark Ab:n työntekijäin työtaistelutoimenpide samoin kuin edellä mainitut tukitoimenpiteet kohdistuneet sanotun työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijöitä.

Ammattiosasto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Myös edellä todettua hakusaartoa ja muita lakon tukitoimenpiteitä jatkaessaan ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.

Liikealan ammattiliitto ei liioin ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin edelleen jatkuvan työtaistelun lopettamiseksi. Näin liitto on laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla ja ottaen ammattiosaston osalta huomioon keskusjärjestöjen välillä tehdyn hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset Helsingin Varastotyöntekijät ja Liikealan ammattiliiton maksamaan Kaupan Työnantajaliitolle hyvityssakkoa, edellisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 7 000 markkaa ja jälkimmäisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 18 000 markkaa. Lisäksi sanotut yhdistykset velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kaupan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion julistamispäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, Rautiainen, Vertanen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.