Labor court dismisses union claim for damages regarding mass layoffs and strike-related conduct under Finnish labor law.

Sen jälkeen kun työnantaja oli julkistanut koko tehdasta koskevan miehityssuunnitelman, olivat työntekijät ryhtyneet lakkoon, jonka syyksi oli ilmoitettu työnantajan neuvotteluhaluttomuus miehitysasiassa. Lakon päätyttyä oli kahdeksan työntekijää ryhtynyt lakkoon vastalauseeksi sille, että työnantajan edustaja oli lakon aikana tehnyt lakon piiriin kuuluvaa työtä.

Ammattiosasto vastasi luottamusmiesten osallistumisesta näihin työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin.

Kun lakot ajallisesti ja syy-yhteytensä puolesta liittyivät toisiinsa, ammattiosasto tuomittu lakkojen johdosta yhteen hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Työntekijäliiton kanne, jossa oli vaadittu työnantajan tuomitsemista työrauhavelvollisuuden ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon miehityssuunnitelman mukaan toteutettavaksi ilmoitettujen työntekijöiden siirtojen johdosta, hylätty.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metsä-Serla Oy Kuultava Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.3.1988 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

5. Työnantajan joutuessa taloudellisista tai tuotannollisista syistä vähentämään työvoimaa tai siirtämään sitä toiseen työhön noudatetaan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 23 §:n mukaisia määräyksiä.

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

3. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

31 § ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta) 2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

Työehtosopimuksen 5 §:n 5. kohdassa tarkoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 23 §:ssä on seuraava määräys:

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

23 §. Työvoiman vähentämisjärjestys Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä 22.4.1988 tehdyssä pöytäkirjassa sanotaan muun muassa seuraavaa:

1 § Neuvottelujen kohteena oli Metsä-Serla Oy:n Tampereen aaltopahvitehtaan miehitys, työnjärjestelyt, palkkio ja palkankorotuskysymykset. Näistä sovittiin seuraavasti:

Varamiehet

Vanhat varamiessopimukset päättyvät.

Toimitaan nykyisellä tavalla nykyisten varamiehinä toimivien henkilöiden suhteen ja koulutetaan heitä laaja-alaisempaan käyttöä varten.

Nykyisille varamiehille, jotka saavat työskennellessään muualla kuin palkkion piirissä olevalla koneella ns. takuuportaan palkkion, siirretään tämä palkkio kausipalkkaan kiinteäksi jäljempänä olevan potin ulkopuolelta. Tämän jälkeen heihin ja uusiin varamiehiin sovelletaan työehtosopimuksen varamiessäännöksiä.

Paikallisesti käydään läpi liitteenä olevat tehtäväkuvaukset, sijoittelut vakansseille sekä käytännön työjärjestelyt.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON I KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välisellä sopimuksella oli 22.4.1988 sovittu aaltopahvitehtaan tuotantokoneiden vähennyksen johdosta tuotantopuolelle uusi vakanssimiehitys. Työnantaja oli sopimuksen mukaisesti 1.6.1988 esittänyt laatimansa miehityssuunnitelman työntekijäpuolen harkittavaksi. Työntekijät olivat esittäneet työnantajalle 9.6.1988 oman miehityssuunnitelmansa, joka oli poikennut työnantajan suunnitelmasta. Asiasta oli neuvoteltu paikallisesti 13.6. ja 15.6.1988 sopimukseen pääsemättä. Työnantaja oli 15.6.1988 tehnyt päätöksen miehityslistasta, mikä oli jaettu ilmoitustauluille heti neuvottelujen jälkeen.

Työtaisteluun olivat osallistuneet kaikki tehtaan noin 300 työntekijää, heidän joukossaan viisi ammattiosaston työpaikalle asettamaa osaston luottamusmiestä. Työtaistelusta oli aiheutunut noin 225 aaltopahvitonnin tuotannon menetys. Tuotannon menetyksen arvo myyntikatteen perusteella laskettuna oli ollut 332 000 markkaa.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun samoin kuin siitä, että pääluottamusmies ei ollut toiminut riittävän tehokkaasti alkaneen työtaistelun lopettamiseksi.

Kanteessa esitetty vaatimus

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että liittojen välillä 22.4.1988 tehdyssä sopimuksessa oli miehityskysymysten osalta todettu muun muassa, että

tehtaalla toimittiin nykyisellä tavalla nykyisten varamiehinä toimivien suhteen ja koulutettiin heitä laaja-alaisempaa käyttöä varten. Liittojen sopimuksen jälkeen tuli paikallisesti käydä läpi sopimuksen liitteenä olleet tehtävänkuvat, sijoittelut vakansseille ja käytännön työjärjestelyt.

Työnantaja oli 1.6.1988 käydyissä neuvotteluissa esittänyt oman esityksensä miehityssuunnitelmaksi. Työntekijät eivät olleet voineet hyväksyä tätä muun muassa siitä syystä, että siinä ei ollut otettu huomioon aaltopahvitehtaalla sovellettuja ylenemisperiaatteita, joista oli sovittu osastokohtaisesti myös kirjallisesti. Näiden sopimusten mukaista menettelyä oli aikaisemmin noudatettu siten, että yhteisesti hyväksyttynä käytäntönä oli nimityksissä ollut niin sanottu vanhemman miehen periaate.

Työnantaja oli miehityssuunnitelmassaan siirtänyt työntekijöitä pois vakansseilta ja sijoittanut liittojen välisen sopimuksen tarkoittamia varamiehiä näille vakansseille sekä rikkonut siirroissa myös työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissuojasopimuksen sisältämää irtisanomisjärjestystä. Työntekijät olivat tehneet oman miehitysehdotuksensa neuvotteluissa 9.6.1988. Työntekijöiden esitys oli ollut voimassa olevien sopimusten ja aikaisemmin noudatetun käytännön mukainen. Työnantaja oli tämän jälkeen 15.6.1988 tehnyt päätöksensä miehityslistasta aikaisemman esityksensä mukaisesti. Tämä työnantajan yksipuolinen menettely oli johtanut työnantajaliiton kanteessa selostettuihin tapahtumiin.

Pääluottamusmies oli pyrkinyt toimimaan siten, että työstä kieltäytymiset olisivat loppuneet mahdollisimman nopeasti. Pääluottamusmies olikin saanut työstä kieltäytymiset loppumaan jo seuraavan vuorokauden puolella yövuoron alkaessa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä, koska ammattiosasto oli tehnyt voitavansa velvollisuuksiensa täyttämiseksi. Mikäli ammattiosaston katsottaisiin laiminlyöneen velvollisuutensa, ei hyvityssakkoa kuitenkaan tulisi tuomita, koska työnantaja oli antanut huomattavasti aihetta kanteessa esitettyihin työstä kieltäytymisiin.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON II KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Tampereen aaltopahvitehtaan työntekijät olivat 16.6.1988 pääluottamusmiestä lukuun ottamatta olleet lakossa. Lakon syynä oli ollut mielenosoitus työnantajan laatimaa miehityssuunnitelmaa kohtaan. Iltapäivällä 16.6.1988 aaltopahvitehtaan kunnossapitopäällikkö oli lastannut trukilla viisi kuormalavaa aaltopahvia niitä noutamaan tulleeseen kuorma-autoon. Pääluottamusmies oli tuolloin yrittänyt estää lastauksen kieltämällä tekemästä lakonalaista työtä. Kunnossapitopäällikkö oli kuitenkin tehnyt lastaustyön loppuun. Pääluottamusmies oli tuolloin ilmaissut, että kyseisestä menettelystä olisi seurauksia odotettavissa.

Aaltopahvitehtaan työt olivat käynnistyneet normaalisti 17.6.1988 kello 6. Ammattiosaston asettama lähetyksen ja tuotevaraston luottamusmies oli samana päivänä kello 12 ilmoittanut työnantajan edustajalle lähetyksen ja tuotevaraston työntekijöiden ryhtyvän lakkoon samana päivänä kello 12-14. Lakossa olivat mainittuna aikana olleet Metsä-Serla Oy:n Tampereen aaltopahvitehtaan lähetyksen ja tuotevaraston kahdeksan työntekijää. Työtaisteluun oli ottanut osaa myös osaston luottamusmies. Työtaistelu oli ollut mielenosoitus sen johdosta, että kunnossapitopäällikkö oli lastannut kuorma-auton. Työtaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Kanteessa esitetty vaatimus

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Tampereen aaltopahvitehtaan miehityskysymyksistä syntyneiden erimielisyyksien johdosta tehtaalla oli 16.6.1988 alkanut työnseisaus, jonka johdosta Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli vaatinut ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon edellä selostetussa kanteessa. Mainitun työnseisauksen alettua tehtaan kunnossapitopäällikkö oli tullut lahetysvarastoon ja ryhtynyt lastaamaan kuormauslavoja. Pääluottamusmies oli tuolloin huomauttanut kunnossapitopäällikölle tämän tekevän erittäin poikkeuksellisesti työtä, joka oli työnseisauksen piirissä. Tämän jälkeen tapahtumat olivat edenneet kanteessa mainituin tavoin. Työnantaja ei ollut suostunut vastaamaan työntekijöiden esittämään kysymykseen, oliko kunnossapitopäälliköllä tehtaalla vaadittava ajolupa trukin kuljettamiseen. Tämäkin oli osaltaan kärjistänyt tilannetta.

Vastineessa esitetty vaatimus

Koska kanteessa selostettu työnseisaus on koskenut saman työnseisauksen jatkumista, jonka johdosta työnantajaliitto on esittänyt vaatimuksia jo toisessa kanteessa, Paperiliitto on lausunut, että nämä kanteet tulisi yhdistää.

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Metsä-Serla Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että liitot olivat 22.4.1988 tehdyssä Metsä-Serla Oy:n aaltopahvitehtaan miehitystä koskevassa sopimuksessa muun muassa todenneet, että vanhat varamiessopimukset päättyivät. Liitot olivat myös sopineet siitä, että tehtaalla toimittiin nykyisellä tavalla nykyisten varamiehinä toimivien henkilöiden suhteen ja koulutettiin heitä laaja-alaisempaa käyttöä varten. Liittojen välisestä sopimuksesta huolimatta työnantaja oli 15.6.1988 tekemässään miehityspäätöksessä siirtänyt vakansseille kaksi varamiestä, jolloin varamiestehtäviin ei heidän sijalleen ollut nimitetty ketään. Edelleen työnantaja oli siirtänyt neljä aaltopahvitehtaan lähetyksessä työskentelevää työntekijää sijoittamattomien työntekijöiden ryhmään. Myös vanteitusyksikön hoitaja oli siirretty vakanssille lähetykseen.

Edellä tarkoitettujen sijoittamattomien ryhmään siirrettyjen neljän työntekijän työsuhteet työnantajan palveluksessa olivat alkaneet aikaisemmin kuin heidän tilalleen siirrettyjen työntekijöiden työsuhteet. Sijoittamattomien työntekijöiden ryhmään siirretyistä työntekijöistä yhden työsuhde oli alkanut 1.10.1974, toisen 21.10.1974, kolmannen 15.10.1979 ja neljännen 4.3.1963. Pisimpään työsuhteessa olleen tilalle siirretyn työntekijän työsuhde oli alkanut 12.9.1980. Sijoittamattomien ryhmään siirretyistä työntekijöistä yksi oli kahden lapsen huoltaja ja yksi yhden lapsen huoltaja. Työntekijöiden ammattitaidossa ei ollut ollut eroja eikä tällaiseen ollut siirtojen yhteydessä edes vedottu.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton edustajat olivat 19.8.1988 käydyissä neuvotteluissa todenneet, että työnantaja ei ollut varamiesten siirtojen yhteydessä noudattanut liittojen välistä sopimusta.

Kun arviointiperusteet irtisanomissuojasopimuksen 23 §:n soveltamisen osalta olivat olleet ainakin sijoittamattomien työntekijöiden ryhmään siirrettyjen 4.3.1963, 21.10.1974 ja 15.10.1979 työsuhteeseen tulleiden työntekijöiden osalta erittäin selvät ja muidenkin osalta selvät, olisi työnantajan ollut mahdollista kiinnittää huomiota siirtojen yhteydessä työntekijöiden työsuhteen pituuteen ja työntekijöiden huoltovelvollisuuteen.

Työnantaja oli siten tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräystä, joka velvoitti työnantajan noudattamaan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 23 §:n mukaisia määräyksiä tämän joutuessa taloudellisista tai tuotannollisista syistä vähentämään työvoimaa tai siirtämään sitä toiseen työhön. Liitot olivat myös yhdessä todenneet, että työnantaja ei ollut noudattanut liittojen välisen sopimuksen varamiehiä koskevia määräyksiä.

Työnantaja oli liittojen välisen sopimuksen tulkinnasta syntyneestä erimielisyydestä huolimatta työnjohto-oikeuteensa vedoten määrännyt miehitysjärjestelyn tulemaan voimaan. Metsä-Serla Oy oli näin ollen rikkonut työrauhavelvollisuutta laajentamalla työnjohto-oikeuttaan siitä, mikä sille työehtosopimuksen mukaan kuului. Metsä-Serla Oy oli siten tietensä rikkonut tai sen oli ainakin perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen ja liittojen välillä 22.4.1988 tehdyn sopimuksen määräyksiä sekä työrauhavelvollisuuttaan.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut Metsä-Serla Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 ja 8 §:n nojalla hyvityssakkoon.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA METSÄ-SERLA OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Paperiliiton kanteessa väitetyt työehtosopimusrikkomukset olivat olleet esillä liittojen välillä 19.8.1988 käydyissä neuvotteluissa. Neuvotteluissa oli muun muassa todettu, että työntekijöiden esittämää niin sanottua vanhemman miehen periaatetta ei työntekijöiden siirtojen yhteydessä tarvinnut soveltaa. Liitot olivat neuvotteluissa myös todenneet, että Metsä-Serla Oy ei ollut varamiesten siirtoja tehdessään tulkinnut liittojen välistä sopimusta oikein.

Liittojen välillä 22.4.1988 tehdyn sopimuksen varamiehiä koskeva kohta oli kuitenkin sanamuodoltaan epätarkka. Työnantaja oli tulkinnut sopimusta siten, että varamiehiä voitiin käyttää vakanssimiehitykseen samalla tavoin kuin muita työntekijöitä ja että ne varamiehet, joita ei sijoitettu vakansseille, säilyivät sopimuksessa mainituin työ- ja palkkaehdoin edelleen varamiehinä. Se seikka, että liittojen välisissä neuvotteluissa sittemmin oli todettu työnantajan tulkinta virheelliseksi, ei osoittanut työnantajan tietensä rikkoneen liittojen välistä sopimusta.

Työnantajan menettelyä arvioitaessa oli otettava huomioon myös se, että työnantaja oli julkaissut miehityslistansa 15.6.1988 tarkoituksenaan panna se täytäntöön 22.8.1988. Työnantaja oli päätöstä tehdessään varautunut siihen, että asia voitaisiin ennen siirtojen toteuttamista käsitellä vielä liittojen välisissä neuvotteluissa. Kun työnantajan tulkinta liittojen välisissä neuvotteluissa oli todettu virheelliseksi, työnantaja oli oikaissut tilanteen riidatonta tulkintaa vastaavaksi. Liittojen välisen sopimuksen tulkinnanvaraisuuden ja työnantajan edellä selostetun menettelyn huomioon ottaen ei työnantajan voitu katsoa tietensä rikkoneen liittojen välillä 22.4.1988 tehtyä sopimusta.

Työnantajan miehityssuunnitelman mukaiset ratkaisut olivat perustuneet irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 23 §:ssä esitettyyn ensisijaiseen valintakriteeriin eli työntekijöiden käytettävyyteen. Sanalla käytettävyys ymmärrettiin tässä yhteydessä sitä, että kysymys oli yrityksen toiminnan kannalta tärkeistä ammattityöntekijöistä. Kun asia tältäkin osin oli ollut esillä liittojen välisissä neuvotteluissa 19.8.1988 ja työnantaja oli ymmärtänyt liittojen kannan sen mukaiseksi, että suunniteltu menettely ei vastannut liittojen näkemystä kysymykseen soveltuvan sopimusmääräyksen oikeasta tulkinnasta, työnantaja oli oikaissut menettelynsä miehityslistaa muuttamalla ennen kuin siirrot olivat edes toteutuneet.

Työnantaja oli pyrkinyt noudattamaan työehtosopimusta ja sitä täydentävää liittojen välistä sopimusta tunnontarkasti. Työnantajan menettelyn oikeellisuutta kuvasi se, että ammattiosasto oli riitauttanut työnantajan menettelyn 13 eri kohdassa, mutta liittojen välisessä neuvottelussa työnantajan tulkinta oli ainostaan kahdelta kohdalta voitu todeta osittain virheelliseksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Paperiliitto lisäksi oikeudenkäyntikuluille 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteiden johdosta kuultavana ollut Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 on yhtynyt Paperiliiton asiassa antamiin vastineisiin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteet

Työnantajan edustaja on lakon alkamisen jälkeen samana päivänä kehottanut pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun välittömäksi lopettamiseksi ja uudistanut kehotuksen seuraavana aamuna. Selvitystä pääluottamusmiehen toimista työnseisauksen lopettamiseksi ei ole esitetty. Edellä mainittuun lakkoon, joka on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin, ovat osallistuneet viisi ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä. Ammattiosasto vastaa näiden edustajiensa toiminnasta.

Aaltopahvitehtaan työntekijöiden lakon vuoksi on aaltopahvitehtaan kunnossapitopäällikkö 16.6.1988 lastanut trukilla aaltopahvia sitä noutamaan tulleeseen kuorma-autoon. Pääluottamusmies on huomauttanut kunnossapitopäällikölle lakonalaisen työn tekemisestä ja ilmaissut, että asia tulee aiheuttamaan jatkotoimenpiteitä. Aaltopahvitehtaan työntekijöiden lakon päätyttyä 17.6.1988 on ammattiosaston asettama lähetyksen ja tuotevaraston luottamusmies ilmoittanut työnantajan edustajalle lähetyksen ja tuotevaraston työntekijöiden ryhtyvän kaksi tuntia kestävään lakkoon samana päivänä kello 12. Lakko on toteutettu ilmoituksen mukaisesti ja se on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Lakkoon on osallistunut myös edellä mainittu osaston luottamusmies, jonka toiminnasta ammattiosasto vastaa.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteessa on vaadittu ammattiosaston tuomitsemista edellä mainittujen lakkojen johdosta kahteen eri hyvityssakkoon. Kun lakot ajallisesti ja syy-yhteytensä puolesta liittyvät toisiinsa, työtuomioistuin katsoo, että lakkoja on arvioitava yhtenä työtaisteluna.

Paperiliiton kanne

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä 22.4.1988 tehdyssä Metsä-Serla Oy:n Tampereen aaltopahvitehtaan miehitystä koskevassa pöytäkirjassa liitot ovat sopineet, että nykyisten varamiehinä toimivien henkilöiden suhteen toimitaan nykyisellä tavalla ja heitä koulutetaan laaja-alaisempaa käyttöä varten. Lisäksi pöytäkirjassa on sovittu varamiesten palkkaukseen liittyvistä seikoista ja todettu, että paikallisesti käydään läpi liitteessä olevat tehtäväkuvaukset, sijoittelut vakansseille sekä käytännön työjärjestelyt.

Yhtiön 15.6.1988 julkaiseman miehityslistan mukaan kaksi varamiestä on ollut tarkoitus siirtää vakansseille. Työntekijäpuoli on katsonut varamiesten vakansseille siirron liittojen välillä tehdyn sopimuksen vastaiseksi. Työtuomioistuimessa todistajana kuultu aaltopahvitehtaan henkilöstöpäällikkö, joka on ollut mukana liittojen välisissä neuvotteluissa, on kertonut ennen miehityssuunnitelman laatimista olleensa yhteydessä Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa neuvotteluissa edustaneeseen liiton apulaisjohtajaan ja tiedustelleensa tältä, kuinka varamiehiin tulee suhtautua nimitettäessä työntekijöitä vakansseille. Työnantajaliiton edustaja oli vastannut, että kaikki vakanssin työt hallitsevat työntekijät ovat samassa asemassa. Tämän todistaja on ymmärtänyt siten, että liittojen välillä tehty sopimus ei estänyt varamiesten sijoittamista vakansseille.

Yhtiön miehityslistan julkaisemisen jälkeen on asiasta laadittu paikallisesti erimielisyysmuistiot ja asia on ollut uudelleen liittojen välisissä neuvotteluissa käsiteltävänä 19.8.1988. Liitot ovat tuolloin yksimielisesti todenneet, että yhtiö ei ole varamiehiä vakansseille siirtäessään tulkinnut liittojen välistä sopimusta oikein. Tämän jälkeen yhtiö on peruuttanut toteutettaviksi aiotut siirrot. Kun yhtiö varamiehiä vakansseille siirtäessään on menetellyt työnantajaliiton edustajalta liiton tekemän sopimuksen tulkinnasta saamansa ohjeen perusteella ja sittemmin peruuttanut siirrot ennen niiden toteuttamista, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että yhtiö olisi tuolta osin tietensä rikkonut liittojen välistä sopimusta.

Yhtiön 15.6.1988 julkistaman miehityssuunnitelman mukaan tarkoituksena on ollut siirtää myös neljä aaltopahvitehtaan lähetyksen työntekijää sijoittamattomien työntekijöiden ryhmään ja vanteitusyksikön hoitaja vakanssille lähetykseen. Paperiliiton mukaan ainakin kolmen edellä tarkoitetun sijoittamattomien ryhmään siirrettäväksi aiotun kohdalla yhtiö on menetellyt työehtosopimuksen 5 § 5. kohdan vastaisesti, koska ilmoitettujen siirtojen kohdalla ei ole otettu huomioon irtisanomista ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 23 §:ssä mainittuja seikkoja. Kysymyksessä olevan kolmen työntekijän työsuhteet ovat olleet pidemmät kuin heidän tilalleen siirrettyjen työntekijöiden ja lisäksi kaksi heistä on ollut huoltovelvollisia.

Henkilöstöpäällikön kertoman mukaan kahta kysymyksessä olevista kolmesta työntekijöistä ei ole voitu sijoittaa lähetyksessä ja tuotevarastossa tarjolla olleeseen työhön, koska työ on ollut fyysisesti rasittavaa, minkä vuoksi työhön on ollut tarpeen sijoittaa miespuolisia työntekijöitä. Kolmannen työntekijän siirron osalta ei ole esitetty tarkempia perusteita. Edellä mainitun kolmen työntekijän tilalle siirrettyjen työntekijöiden ammattitaidosta ja muusta siirtoon vaikuttaneista seikoista ei työnantajapuolelta ole esitetty selvitystä.

Näyttämättä on jäänyt, että kyseisten kolmen työntekijän tilalle siirretyt työntekijät työn raskauden vuoksi tai muustakaan syystä olisivat olleet yrityksen kannalta tärkeämpiä työntekijöitä kuin edellä tarkoitetut työntekijät. Kun otetaan lisäksi huomioon siirrettäviksi määrättyjen työsuhteiden kesto ja heidän huoltovelvollisuutensa, työnantajan ilmoitus siirtää kyseiset henkilöt niin sanottujen sijoittamattomien työntekijöiden ryhmään on ollut irtisanomissuojasopimuksen 23 §:n vastainen.

Työntekijät ovat riitauttaneet miehityslistan julkaisemisen jälkeen 28.6.1988 laaditussa erimielisyysmuistiossa edellä todetut siirrot irtisanomissuojasopimuksen vastaisina. Myös liittojen välillä 19.8.1988 käydyissä neuvotteluissa on todettu, että työnantaja ei siirtoja toteuttaessaan ole kaikilta osin riittävästi ottanut huomioon irtisanomissuojasopimuksen 23 §:n mukaisia seikkoja. Yhtiö on liittojen neuvottelujen jälkeen ja ennen siirtojen toimeenpanoa peruuttanut edellä tarkoitetut siirrot. Edellä todettuun nähden ja huomioon ottaen myös siirtojen syistä esitetty selvitys on jäänyt näyttämättä, että yhtiö olisi asian yhteydessä tietensä rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Paperiliiton kanteessa on katsottu yhtiön myös syyllistyneen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, koska se liittojen välisen sopimuksen tulkinnasta aiheutuneesta erimielisyydestä huolimatta on määrännyt oman miehitysjärjestelmän tulemaan voimaan ja näin ollen laajentanut työehtosopimukseen perustuvaa työnjohto-oikeuttaan. Työnjohto-oikeuden käyttäminen edellä mainituin tavoin ei vielä sinänsä merkitse työrauhavelvollisuuden rikkomista, eikä tässä jutussa ole esitetty muutakaan perustetta sille, että yhtiön voitaisiin katsoa menettelyllään syyllistyneen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 13 000 markkaa. Lisäksi ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Paperiliiton kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saa Metsä-Serla Oy kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtajana, Tiitinen, Pohjanoksa, Nouro, Kuivanen ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen.