Labor court allows union strike damages but dismisses employer's claim for breach of external labor force notification duty.

Työnantaja oli rikkonut tietensä työehtosopimuksen määräystä ulkopuolisen työvoiman käytöstä jättäessään ilmoittamatta pääluottamusmiehelle etukäteen vappuseisokissa tarvitsemastaan ulkopuolisesta työvoimasta.

Paperitehtaan työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon, joka oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsä-Serla Oy Kuultava Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.3.1988 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §.

Soveltamisala

3. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia soveltamisohjeita.

SOV. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

10 §

TYÖPALKAT

11 §

AIKAPALKAT

12 §

URAKKA- JA PALKKIOTYÖ

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 §

SOPIMUKSEN TULKINTA

SOV. NEUVOTTELUJÄRJESTYS

Työtuomioistuinlain 11.2 §:n estämättä voidaan työrauhakanteeseen nostettu vastakanne viedä työtuomioistuimeen, vaikka asiasta ei osapuolten kesken ole neuvoteltu.

31 §

ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Äänekosken tehtaiden pääluottamusmies oli 15.3.1988 esittänyt työnantajalle neuvotteluja paperitehtaan avoimien asioiden hoitamiseksi, joita olivat muun muassa paperitehtaan tuotantopalkkiojärjestelmä, arkkaamon aikapalkkaus ja paperitehtaan miehitys.

Ammattiosaston ja työnantajan edustajat olivat sopineet, että paikalliset neuvottelut pyrittäisiin saamaan päätökseen toukokuun 1988 loppuun mennessä. Osapuolet olivat neuvotelleet asiasta kevään aikana yhteensä 12 kertaa. Neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina 1.6.1988 vastaisena yönä.

Välittömästi neuvottelujen päätyttyä paperitehtaan työntekijät olivat aloittaneet työtaistelun ja poistuneet työpaikalta noin kello 2.30. Samana päivänä aamuvuoron työntekijät eivät olleet tulleet työpaikalle. Työntekijät olivat ilmoittaneet työtaistelun syyksi paikallisten neuvottelujen epäonnistumisen.

Työt olivat käynnistyneet 3.6.1988 kello 6. Lakkoon oli osallistunut kaikkiaan 264 työntekijää, joista keskeytymättömässä kolmivuorotyössä oli 174 työntekijää ja päivätyössä sekä muissa työaikamuodoissa 90 työntekijää. Lakkoon oli osallistunut myös paperitehtaan luottamusmies.

Työtaistelu oli aiheuttanut 510 paperitonnin tuotannon menetyksen. Tuotannon myyntiarvo oli 2 340 000 markkaa.

Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto oli vastuussa työtaistelusta, koska sen asettama paperitehtaan luottamusmies oli osallistunut lakkoon.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Iltapäivällä 1.6.1988 paperitehtaan työntekijät olivat pitäneet yleisen kokouksen, jossa pääluottamusmies oli kehottanut käynnistämään työt välittömästi. Ammattiosaston toimikunnan kokous oli voitu pitää vasta 2.6.1988, jolloin osaston puheenjohtaja oli ryhtynyt sairastumisensa jälkeen jälleen hoitamaan tehtäviään. Toimikunta oli päättänyt kokouksessaan, että tilanne paperitehtaalla tuli normalisoida niin pian kuin se oli teknisesti mahdollista ja erimielisyyksien selvittelyä tuli jatkaa neuvotellen mahdollisesti liittojen avustuksella. Työstäkieltäytymiset olivat päättyneet 3.6.1988 kello 6.

Esitetyt luvut oletetuista tuotannon menetyksistä ja myyntiarvoista eivät selvitä työstäkieltäymisten aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Kanteessa ei siten ollut näytetty, mikä taloudellisten menetysten määrä oli ollut.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Koska työnantaja on itse huomattavasti antanut aihetta työstäkieltäytymisiin, on vaatimus ammattiosaston tuomitsemisesta hyvityssakkoon perusteeton. Mikäli työtuomioistuimen mielestä työehtosopimusta on kuitenkin rikottu, olisi hyvityssakko joka tapauksessa jätettävä tuomitsematta. Paperiliitto on vielä vastustanut oikeudenkäyntikulujen tuomitsemista työnantajaliitolle.

PAPERILIITON KANNE

Vappuseisokin aikaan työnantaja oli tilannut samoilta siivousyrityksiltä yhteensä noin 40 työntekijää suorittamaan päällystyskoneen, paperikoneen ja superkalantereiden siivouksen ilmoittamatta asiasta työehtosopimuksen edellyttämässä järjestyksessä. Kun pääluottamusmies oli 3.5.1988 esittänyt vastalauseen työnantajalle asiasta, työnantajan edustajat olivat esittäneet ulkopuolisen työvoiman käytön perusteeksi sen, että kyseiset koneet olivat öljyisiä ja epäsiistejä. Tämä ei voinut olla perustelu sille, etteivätkö omat työntekijät olisi voineet suorittaa siivoustyötä. Asiaa ei ollut edes kysytty paperitehtaan työntekijöiltä. Pääluottamusmies oli kyseisessä tilaisuudessa todennut työnantajalle selvästi, että työnantaja oli menetellyt asiassa työehtosopimuksen määräysten vastaisesti.

Paperiteollisuuden voimassa oleva työehtosopimus sisältää selkeän ohjeen ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja siitä ilmoittamisesta. Työehtosopimuksen selvän sanamuodon vastainen menettely merkitsi sitä, että työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimusta käyttämällä paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalla kevättalvella 1988 toistuvasti ulkopuolista työvoimaa työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan soveltamisohjeen 2 kohdan vastaisesti sekä käyttämällä vappuseisokissa 1988 ulkopuolista työvoimaa tehtävissä, jotka selvästi kuuluivat paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalle tekemättä minkäänlaista ilmoitusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut Metsä-Serla Oy:n tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen 1 §:n määräyksen tietensä rikkomisesta.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että asianosaisliittojen välillä oli 21.3.1988 allekirjoitettu uusi työehtosopimus. Ulkopuolisen työvoiman käytön ilmoittamista koskevat määräykset oli muutettu sopimuksessa kokonaan verrattuna vanhaan sopimukseen.

Uuden työehtosopimuksen mukaan työnantajan tuli antaa pääluottamusmiehelle kuukausittain yksityiskohtainen selvitys tiedossa olevista ulkopuolisista työntekijöistä sekä neljännesvuosittain selvitys todellisuudessa käytetystä ulkopuolisesta työvoimasta. Lisäksi työehtosopimus velvoitti työnantajaa tiedottamaan kuukausiselvitykseen tulevista poikkeuksista niiden ilmaannuttua.

Kun vireillä olleiden muiden paikallisten neuvottelujen johdosta työnantajalla ei ollut ollut mahdollisuutta käydä neuvotteluja ammattiosaston kanssa uuden työehtosopimuksen määräyksen edellyttämistä menettelytavoista, työnantaja oli ryhtynyt noudattamaan työehtosopimusta sellaisenaan. Tässä tarkoituksessa ensimmäinen uuden työehtosopimuksen mukainen kuukausiselvitystilaisuus oli järjestetty 29.4.1988. Tilaisuudessa oli käyty läpi ulkopuolisen työvoiman kuukausi-ilmoitukset. Samalla oli sovittu paikallisesti vastaisuudessa noudatettavasta ilmoitusmenettelystä. Kun kokouksen jälkeisenä päivänä oli ilmennyt, että paperitehtaalla tarvittiin vappuseisokin aikana siivoustyössä ulkopuolista työvoimaa, työnantajalta oli jäänyt ilmoittamatta asiasta luottamusmiehelle ennen ulkopuolisen työvoiman saapumista. Ilmoitus oli tehty vasta vappuseisokin jälkeen.

Ottaen huomioon sen, että työehtosopimuksen määräys oli uusi, paikallinen menettely ei ollut vielä selkiytynyt ja että työnantaja oli ilmoittanut yhtä käyttökertaa lukuunottamatta asianmukaisella tavalla kaikesta työehtosopimuksen tarkoittamasta ulkopuolisesta työvoimasta, ei työnantajan voida katsoa tietensä rikkoneen ulkopuolisen työvoiman ilmoittamista koskevia määräyksiä.

Paperiliiton kanne oli ulkopuolisen työvoiman työehtosopimuksen vastaisen käytön osalta yksilöimätön ja jäänyt näyttämättä toteen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON VASTASELITYS

Paperiliitto on vielä lausunut, että työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat määräykset olivat olleet asiallisesti saman sisältöiset jo 20.3.1981 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa, jonka määräyksiä oli noudatettu paikallisen sopimuksen laatimisajankohtana. Pääsääntö silloisissa samoin kuin voimassa olevissa määräyksissä oli se, että ulkopuolisen työvoiman käytöstä oli ilmoitettava. Tätä velvollisuutta työnantajaliitto ei ollut edes pyrkinyt kiistämään. Kunnes uusien työehtosopimuksen määräysten edellyttämistä käytännön järjestelyistä oli sovittu, olisi työnantajan tullut menetellä vähintään vanhojen sopimusten mukaisesti.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton esittämään vastineeseen työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaisliitot ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Paperiliiton kanne

Metsä-Serla Oy:n Äänekosken tehtailla vuoden 1987 puolella aloitettujen rakennusprojektien yhteydessä ovat urakoitsijat, alihankkijat sekä kone- ja laitetoimittajat käyttäneet rakennustöissä omaa työvoimaansa, muun muassa siivoojia.

Paperiliiton kanteen ja asiassa esitetyn selvityksen mukaan tehtaalla on toistuvasti kevättalvella 1988 käytetty ulkopuolista siivoustyövoimaa erilaisten rakennusprojektien jälkisiivouksessa. Paperiliiton mukaan työnantaja on vähitellen ryhtynyt käyttämään ulkopuolista työvoimaa kevättalvella ja keväällä 1988 myös normaaleihin tuotantotehtäviin liittyvissä siivoustöissä. Esimerkkeinä liitto on esittänyt paperitehtaan konesalin ja pastakeittiön puolella kolmen ulkopuolisen yrityksen toimesta tapahtuneen siivouksen.

Asianosaisliittojen kesken on 16.6.1988 tehty paperitehtaan miehitystä ja palkkausjärjestelyjä koskeva sopimus, jonka mukaan ulkopuolisten siivoojien on sovittu poistuvan 27.6.1988 mennessä urakoitsijoiden käyttämistä tehtaiden tuotantotiloista.

Paperiliitto ei ole esittänyt jutussa edellä kerrotun lisäksi tarkempaa selvitystä siitä, miten ja missä työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa töissä Metsä-Serla Oy olisi käyttänyt ulkopuolista siivoustyövoimaa työehtosopimuksen vastaisesti. Vaikka edellä todetusta sopimuksesta on pääteltävissä, että tuotantotiloissakin on käytetty ulkopuolisia siivoojia, ei esitetty selvitys riittävästi osoita, että ulkopuolista työvoimaa kanteessa tarkoitettuna aikana olisi käytetty työehtosopimuksen vastaisesti. Kanne on sen vuoksi tältä osin hylättävä toteennäyttämättömänä.

Tehtailla on vuoden 1988 maaliskuusta elokuun loppupuolelle käyty työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken neuvotteluja ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, jota koskevia määräyksiä on muutettu 21.3.1988 uuden työehtosopimuksen tultua voimaan. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoittaminen on tehtailla aiemmin perustunut vuoden 1983 tammikuussa tehtyyn paikalliseen sopimukseen. Sopimuksessa ei muun muassa ole edellytetty pöytäkirjan laatimista tilaisuuksista, joissa pääluottamumiehelle on annettu etukäteen kirjallinen selvitys ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

Uuden työehtosopimuksen mukaan pääluottamusmiehelle on annettava kuukausittain etukäteen selvitys tehtaalle tulevista aliurakoitsijoista ja työntekijämääristä sekä neljännesvuosittain selvitys toteutuneesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Tilaisuudesta on laadittava pöytäkirja. Kerrotusta menettelytavasta voidaan poiketa paikallisin sopimuksin. Poikkeuksista etukäteen annettuun kuukausiselvitykseen on työehtosopimuksen mukaan tullut tiedottaa pääluottamusmiehelle heti niiden ilmaannuttua. Tehtaalla on kevättalven 1988 aikana tehty pääluottamusmiehelle kuukausittain 50 - 60 ilmoitusta ulkopuolisesta työvoimasta.

Huhtikuun 30 päivänä 1988 työnantaja on tilannut kolmelta ulkopuoliselta siivousyritykseltä noin 40 siivoustyöntekijää suorittamaan vappuseisokin ajaksi päällystyskoneen, paperikoneen ja superkalantereiden siivousta. Pääluottamusmiehelle on annettu edellisenä päivänä kuukausi-ilmoitus toukokuussa 1988 käytettävästä ulkopuolisesta työvoimasta, mutta työtuomioistuimessa todistajana kuullun henkilöstöpäällikön mukaan ilmoitusta ei ole tehty mainitusta siivoustyövoimasta, koska sen käyttötarve on selvinnyt vasta samana iltana tiedotustilaisuuden jälkeen. Pääluottamusmies on vasta vappuseisokin jälkeen saanut suullisen ilmoituksen käytetystä siivoustyövoimasta.

Kun työnantajan olisi tullut ilmoittaa ulkopuolisesta siivoustyövoimasta pääluottamusmiehelle heti käyttötarpeen ilmaannuttua, eikä ilmoittamisen laiminlyömisen ole osoitettu johtuneen hyväksyttävästä syystä, Metsä-Serla Oy on tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräystä ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoittamisesta.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanne

Tehtaiden pääluottamusmies on 15.3.1988 esittänyt työnantajalle neuvotteluja paperitehtaan avoimien asioiden ratkaisemiseksi. Tällaisia asioita ovat olleet muun muassa paperitehtaan tuotantopalkkiojärjestelmä, arkkaamon aikapalkkaus ja paperitehtaan miehitys.

Ammattiosaston ja työnantajan edustajat ovat sopineet, että paikalliset neuvottelut pyrittäisiin saamaan päätökseen 31.5.1988 mennessä. Osapuolet ovat neuvotelleet kevään aikana kaikkiaan 12 kertaa. Neuvottelut ovat päättyneet tuloksettomina 1.6.1988 vastaisena yönä.

Neuvottelujen päätyttyä paperitehtaan 264 työntekijää on aloittanut työtaistelun ja poistunut työpaikalta noin kello 2.30. Työtaistelun, johon on osallistunut myös paperitehtaan luottamusmies, syyksi on ilmoitettu paikallisten neuvottelujen epäonnistuminen.

Iltapäivällä 1.6.1988 työntekijät ovat pitäneet yleisen kokouksen, jossa pääluottamusmies on kehottanut aloittamaan työt välittömästi. Ammattiosaston toimikunta on kokoontunut seuraavana päivänä, ja työntekijät ovat toimikunnan päätöksen mukaisesti palanneet työhön 3.6.1988 kello 6.

Lakko, jonka aikana on jäänyt tuottamatta 510 tonnia paperia, on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13:n toimenpiteet työrauhan säilyttämiseksi eivät ole ollut riittäviä. Ammattiosasto vastaa myös asettamansa luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 16 000 markkaa ja Metsä-Serla Oy:n työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Paperiliitolle 6 000 markkaa.

Muilta osin Paperiliiton kanne hylätään.

Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla ja yhtiö puolestaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Peltola, Loukola, Nouro, Kuivanen ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.