Labor court dismisses union appeal for failing to prove collective agreement terms legally binding on government.

Näyttämättä oli jäänyt, että valtakunnansovittelijan sovintoehdotus olisi tullut voimaan osana virkaehtosopimusta. Liioin ei ollut näytetty, että puolustusvoimien korjaamoiden työaikajärjestelyä koskevassa sovintoehdotuksen kohdassa olisi virkaehtosopimuksen oikeusvaikutuksin sovittu virastotyöajan pituisen työajan käyttöön ottamisesta lennoston seitsemän siviilivirkamiehen kohdalla.

Valtiovarainministeriö ei näin ollen myöskään ollut rikkonut tai laiminlyönyt sille virkaehtosopimuksesta johtuvia velvollisuuksia.

Kysymys myös neuvottelumenettelystä.

Kantajat TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y.

Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y.

Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä 20.11.1984 allekirjoitetussa pääsopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

Neuvottelumenettely tulkinta- ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi.

5 §. Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään valtion neuvotteluviranomaisen ja asianomaisen sopimukseen osallisen keskusjärjestön kesken.

Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

6 §. Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

7 §. Paikallisneuvottelut on aloitettava kahden viikon ja keskusneuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on jätetty kirjallinen vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asiat on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pidemmästä määräajasta.

8 §. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, tai kun jokin neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.

Paikallis- ja keskusneuvottelut tulee saattaa päätökseen ilman aiheetonta viivytystä.

Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla ilman aiheetonta viivytystä.

Valtion työmarkkinalaitoksen ja Virkamiesliitto r.y:n välillä 17.5.1986 tehdyssä sopimuksessa liiton 2.4.1986 aloittamien ja 16.4.1986 laajentamien lakkojen lopettamisesta on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Todettiin, että valtion työmarkkinalaitos omasta ja edustamiensa virastojen ja laitosten puolesta sekä Virkamiesliitto r.y. omasta ja jäsenliittojensa puolesta olivat hyväksyneet valtakunnansovittelijan 16.5.1986 tekemän sovintoehdotuksen.

Osapuolet ovat tällä sopimuksella, valtion työmarkkinalaitos omasta ja edustamiensa virastojen ja laitosten puolesta sekä Virkamiesliitto r.y. omasta ja jäsenliittojensa puolesta, sopineet edellä mainittujen lakkojen lopettamisesta seuraavaa.

Sopimuksessa tarkoitetussa valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksessa on muun ohella seuraava kohta:

3. Eräät työaikajärjestelyt

c) Virastotyöaika puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa

Vuoden 1987 alusta otetaan, työaikasopimuksien mukaisia korvausperusteita muuttamatta, hallinnonalakohtaisin ohjein käyttöön virastotyöajan pituinen työaika puolustusvoimissa joukko-osastojen esikunnissa, varuskuntasairaaloiden, korjaamojen ja rakennustoimistojen toimistoissa sekä YK-koulutuskeskuksessa palvelevien, puolustusvoimien virkamiesten työaikasopimuksen tai työaikalain alaisten valtion virkamiesten työaikasopimuksen alaisten toimistotyötä tekevien siviilivirkamiesten ja ei-sotilaallisten värvättyjen sekä vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta sekä rajavartiolaitoksessa rajakoulussa ja merivartiokoulussa ja vartiostojen esikuntajoukkueiden korjaamoissa ja varastoissa palvelevien, rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikasopimuksen alaisten toimistotyötä tekevien siviilivirkamiesten sekä vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta. Aikaisemmat virastotyöaikajärjestelyt eivät tämän johdosta kumoudu.

KANNE

Kanteen perustelut

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK ovat lausuneet, että työtuomioistuimen tuomion n:o 47/1977 mukaan valtakunnansovittelijan sovintoehdotukseen sisältynyt sovinto sitoi asianosaisia työehtosopimuksena. Sama periaate oli vahvistettu myös työtuomioistuimen tuomiossa n:o 66/1981.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V oli 20.5.1986 yhtynyt muiden osallisten suostumuksella 17.4.1986 allekirjoitettuun valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamista koskevaan virkaehtosopimukseen. Yhtymispöytäkirjassa oli todettu muun ohessa seuraavaa:

1 §

Todettiin, että valtiovarainministeriö sekä toisaalta valtion virkamiehiä edustavien virkamiesyhdistysten keskusjärjestöt Akava r.y., Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. ja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. ovat tehneet 17 päivänä huhtikuuta 1986 virkaehtosopimuksen valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta.

2 §

Todettiin, että 1 §:ssä mainittuun sopimukseen sisältyy TVK-V r.y:n kanssa käydyissä neuvotteluissa saavutettu neuvottelutulos.

3 §

Todettiin, että tällä pöytäkirjalla TVK-V r.y. yhtyy valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti edellä 1 §:ssä mainittuun virkaehtosopimukseen.

Pöytäkirjan sisällöstä sinänsä johtui, että lakonlopettamissopimuksesta ja siihen liittyvästä valtakunnansovittelijan pöytäkirjasta oli tullut virkaehtosopimuksen osa. Valtioneuvosto oli hyväksynyt virkaehtosopimuksen 22.5.1986 ja eduskunnan palkkavaltuuskunta 10.6.1986.

Sovintoehdotukseen sisältyi määräys siitä, että puolustusvoimien tietyissä työpisteissä otettaisiin käyttöön virastotyöajan pituinen työaika. Huolimatta sovintoehdotuksen määräyksestä Satakunnan lennoston korjaamossa toimistotyötä tekevän seitsemän siviilivirkamiehen kohdalla ei ollut ryhdytty noudattamaan virastotyöaikaa. Määräystä oli sovellettu ainoastaan kahteen korjaamon toimistossa toimistotyötä tekevään toimistoapulaiseen. Lakonlopettamissopimuksen määräys tarkoitti sitä, että virastotyöajan pituinen työaika oli ulotettava kaikkiin sopimuksessa tarkoitetuissa yksiköissä toimistotyötä tekeviin. Pitempää työaikaa tehneille henkilöille oli annettava taannehtivasti vuoden 1987 alusta lukien korvauksena vastaava palkka. Sillä seikalla, millä nimellä korjaamoissa toimiston työhuoneita nimitettiin, ei ollut merkitystä. Kaikki korjaamolla toimistotyötä tekevät henkilöt kuuluivat määräyksen piiriin.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V oli ymmärtänyt, että sen yhtymistä virkaehtosopimukseen koskevassa pöytäkirjassa oli tarkoitettu valtiovarainministeriön hyväksymällä neuvottelutuloksella valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen pohjalta laadittua lakon lopettamista koskevaa sopimusta, jonka syntymiseen ja sisältöön osaltaan valtiovarainministeriö ja sen virkamiehet olivat vaikuttaneet. Kun valtioneuvosto oli kerrotuin tavoin tämän jälkeen hyväksynyt virkaehtosopimuksen, oli virastotyöajan pituista työaikaa koskevat lakonlopettamissopimuksen määräykset samalla otettu virkaehtosopimuksen osaksi.

Lakonlopettamissopimus oli merkinnyt muun muassa Satakunnan lennostossa toimistotöissä noudatettavan työajan muuttamista. Virastotyöajan käyttöön ottaminen oli sovittu teknisesti toteutettavaksi hallinnonalakohtaisin ohjein, joilla oli nimenomaan tarkoitettu muuttaa virkaehtosopimuksen tulkintaa.

Kanne koski sellaista kysymystä, joka kuului pääsopimuksen 3-8 §:ssä tarkoitetun, virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden ratkaisemista varten sovitun neuvottelumenettelyn piiriin.

Aloite riidanalaisen määräyksen aikaansaamisesta oli ollut lähtöisin Puolustusvoimain Henkilökuntaliitosta, joka oli asiallisesti neuvotellut sopimusluonnoksesta puolustusministeriön kanssa. Neuvotteluissa oli tarkoitettu sopia määräyksen sisällöksi virastotyöajan ulottaminen kaikkiin puolustusvoimien korjaamoissa toimistotyötä tekeviin.

Valtiovarainministeriö oli rikkonut tietoisesti virkaehtosopimusta jättäessään noudattamatta lakonlopettamissopimuksen määräyksiä virastotyöajan noudattamisesta.

Valtiovarainministeriön olisi tullut käydä asiassa kantajien pyynnöstä pääsopimuksen 5 §:n mukaiset keskusneuvottelut virkaehtosopimuksen tulkinnasta. Keskusneuvotteluja oli pyydetty jo 5.8.1987. Neuvotteluja oli käyty syyskuussa 1987, mutta valtiovarainministeriö ei ollut hyväksynyt niitä keskusneuvotteluiksi. Valtiovarainministeriön laatima pöytäkirja neuvotteluista oli saatu useiden kiirehtimispyyntöjen jälkeen vasta maaliskuussa 1988.

Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK käytti pääsopimuksen sopijapuolena työtuomioistuimessa kantajan puhevaltaa pääsopimusta koskevassa asiassa. Koska pääsopimuksesta oli valtion virkaehtosopimuslain 3 §:n 2 momentin mukaan voimassa, mitä virkaehtosopimuksesta oli voimassa, valtiovarainministeriö kieltäytyessään käymästä keskusneuvotteluja esillä olevasta asiasta tai ainakin viivyttämällä neuvottelujen käymistä oli tietensä tai tuottamuksellisesti syyllistynyt pääsopimuksen vastaiseen menettelyyn.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että edellä tarkoitettu 17.5.1986 tehty lakonlopettamissopimus valtakunnansovittelijan pöytäkirjoineen oli osa laajempaa asianmukaisesti hyväksyttyä ja vahvistettua virkaehtosopimusta, johon TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V oli yhtynyt 20.5.1986.

Lisäksi TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että sovintoehdotuksen mukaan virastotyöajan pituinen työaika tuli ulottaa kaikkiin Satakunnan lennoston korjaamossa toimistotyötä tekeviin työntekijöihin.

Edelleen TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut valtiovarainministeriön tuomitsemista hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tietoisesta tai ainakin tuottamuksellisesta rikkomisesta valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n 1 momentin nojalla.

Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK on vaatinut valtiovarainministeriön tuomitsemista hyvityssakkoon valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n 1 momentin nojalla pääsopimuksen 7 §:n tietoisesta tai ainakin tuottamuksellisesta rikkomisesta.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on jutun käsittelyn aikana luopunut haastehakemuksessa esittämistään vaatimuksista, jotka koskivat sovintoehdotuksen sisällön vahvistamista yleisessä muodossa, virastotyöaikaa pitempää työaikaa tehneiden seitsemän virkamiehen oikeutta saada taannehtivasti 1.1.1987 lukien korvauksena työaikojen erotusta vastaava palkka ja sen seikan vahvistamista, että valtiovarainministeriön olisi tullut käydä pääsopimuksen mukaiset keskusneuvottelut virkaehtosopimuksen tulkinnasta.

Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK on jutun käsittelyn aikana vaatinut valtiovarainministeriön tuomitsemista hyvityssakkoon myös sen johdosta, että ministeriö on toimittanut pöytäkirjan neuvotteluista kerrotuin tavoin vasta maaliskuussa 1988. Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK on luopunut haastehakemuksessa esittämästään vaatimuksesta, joka koski valtiovarainministeriön velvoittamista virkaehtosopimuksen tekemiseen.

Työtuomioistuimen presidentti on esivalmistelussa 18.8.1988 tekemällään päätöksellä jättänyt sillensä Virkamiesliiton vireille paneman kanteen, josta liitto oli esivalmistelussa luopunut.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että valtion virkaehtosopimus sopimuskaudeksi 1986 - 1988 oli solmittu 17.4.1986 valtiovarainministeriön ja toiselta puolen Akavan, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n ja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n välillä. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V oli yhtynyt siihen 20.5.1986 tehdyllä pöytäkirjalla.

Virastotyöajan pituisen työajan käyttöön ottamista eräissä puolustusvoimien yksiköissä koskeva määräys oli sisältynyt alun perin valtakunnansovittelijan 29.4.1986 tekemään sovintoehdotukseen ja viittauksen kautta myös lopulliseen 16.5.1986 tehtyyn sovintoehdotukseen. Sen olivat 17.5.1986 hyväksyneet valtiovarainministeriö ja Virkamiesliitto. Lakon lopettamispäivänä oli allekirjoitettu lisäksi valtion työmarkkinalaitoksen ja Virkamiesliiton välillä pöytäkirja eräistä lisäehdoista sekä lakonlopettamissopimus.

Käsiteltävänä olevassa asiassa olosuhteet muistuttivat kanteessa mainitussa työtuomioistuimen tuomiossa n:o 66/1981 ja sitä edeltäneessä tuomiossa n:o 137/1980 kysymyksessä olleita tilanteita, mutta ne eivät olleet kuitenkaan täysin samanlaiset. Nyt esillä olevassa asiassa sovintoasiakirjojen ei voitu katsoa saaneen sellaista vaikutusta, että ne olisivat velvoittaneet valtiovarainministeriön, jos valtioneuvosto ja eduskunnan palkkavaltuuskunta olisivat ne hyväksyneet, saattamaan sovinnon ehdot voimaan virkaehtosopimuksen oikeusvaikutuksin. Valtion virkaehtosopimuslain mukaan virkaehtosopimus oli tullakseen voimaan valtioneuvoston hyväksyttävä. Valtioneuvosto ei ollut hyväksynyt kysymyksessä olevaa sovintoehdotusta. Se oli ainoastaan hyväksynyt 17.4.1986 tehdyn virkaehtosopimuksen, johon kysymyksessä olevat määräykset virastotyöajan pituisesta työajasta eivät sisältyneet.

Sovintoehdotuksessa todettiin, että kysymyksessä olevat määräykset toteutettiin hallinnonalakohtaisin ohjein. Tämä tarkoitti sitä, että määräykset asiasta tuli ottaa puolustusministeriön ohjekirjeeseen, johon oli jo aikaisemmin sisällytetty määräyksiä virastotyöajan pituisen työajan käyttöönotosta eräissä muissa puolustushallinnon yksiköissä. Tällainen ohje, johon sovintoehdotuksen määräys oli sanatarkasti sisällytetty, oli annettu. Alun pitäenkään ei ollut ollut tarkoitus, että asiasta syntyisi tältä osin virkaehtosopimus taikka virkaehtosopimuksen oikeusvaikutuksin voimassa oleva sopimus. Sovintoehdotuksen kohta ei ollut voimassa virkaehtosopimuksen oikeusvaikutuksin.

Riidassa sellaisena, kun se oli ollut esillä keskusneuvotteluvaiheessa, ei ollut voinut olla kysymys pääsopimuksen 3-8 §:n mukaisen neuvottelumenettelyn piiriin kuuluvasta asiasta. Sen vuoksi neuvotteluja ei ollut käyty. Kanteen tutkimiselle siltä osin kuin oli kysymys virkaehtosopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta ei ollut edellytyksiä.

Mitä itse asiaan tuli, niin sovintoehdotuksen mukaan virastotyöajan pituinen työaika otettiin käyttöön puolustusvoimissa muun ohella korjaamojen toimistoissa. Rajavartiolaitoksessa ei sitä edellytystä, että työ tehtäisiin toimistoissa, ollut esimerkiksi esikuntajoukkueiden korjaamojen osalta erikseen lausuttu, koska tuollaista edellytystä ei ollut tarkoitettu asettaa. Sanamuodon mukainen tulkinta osoitti TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n käsityksen asiasta virheelliseksi.

Varuskuntasairaaloiden, rakennustoimistojen ja korjaamojen osalta oli organisaatioyksikkönä osoitettavissa erikseen toimisto. Vain toimistossa työskentelevät toimistotyötä tekevät oli tarkoitettu virastotyöajan pituisen työajan piiriin.

Valtioneuvosto ja eduskunnan palkkavaltuuskunta olivat hyväksyneet 17.4.1986 tehdyn virkaehtosopimuksen, johon TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V oli yhtynyt 20.5.1986, mutta kumpikaan niistä ei ollut hyväksynyt valtakunnansovittelijan toimesta laadittua pöytäkirjaa Virkamiesliiton työtaisteluasiassa. Mitään selvitystä siitä, että valtakunnansovittelijan pöytäkirja olisi tullut kysymyksessä olevan virkaehtosopimuksen osaksi, ei ollut esitetty. Valtioneuvostolle ja eduskunnan palkkavaltuuskunnalle oli luonnollisesti annettu selvitystä Virkamiesliiton lakon lopettamisesta ja sen ehdoista. Se ei kuitenkaan merkinnyt, että valtakunnansovittelijan pöytäkirjasta olisi tullut virkaehtosopimuksen osa, taikka sitä, että valtioneuvosto tai eduskunnan palkkavaltuuskunta olisivat hyväksyneet valtakunnansovittelijan pöytäkirjan virkaehtosopimukseksi.

Huhtikuun 17 päivänä 1986 tehty virkaehtosopimus ei ollut muuttunut lainkaan lakon lopettamisen johdosta, vaan se oli hyväksytty täsmälleen alkuperäisessä muodossa. Tästäkin johtui, ettei kysymyksessä voinut olla virkaehtosopimuksen tieten tai tuottamuksellisesti tapahtunut rikkominen.

Valtiovarainministeriö ei ollut rikkonut pääsopimusta eikä muutakaan virkaehtosopimusta. Mitä väitettyyn pääsopimuksen 7 §:n rikkomiseen tuli, niin valtiovarainministeriön sekä toiselta puolen TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n ja Virkamiesliiton väliset 9.9. ja 25.9.1987 käydyt neuvottelut oli aloitettu yhteisesti sovitussa määräajassa.

Vasta esivalmistelussa esitetty vaatimus, joka koski pöytäkirjan saapumista maaliskuussa 1988, merkitsi kanteen kiellettyä laajentamista. Neuvottelutilaisuus oli joka tapauksessa pidetty ja siitä oli pöytäkirjaan merkitty osapuolten kannat, vaikkei keskusneuvotteluja ollutkaan käyty. Tällaisessa tapauksessa ei voinut olla kysymys sopimuksen rikkomisesta. Huomioon oli otettava työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukainen mahdollisuus saattaa asia työtuomioistuimen käsiteltäväksi neuvottelujen käymättä jäämisen estämättä.

Kysymyksessä ei ollut asia, josta keskusneuvottelut oli käytävä, joten pääsopimuksen keskusneuvottelujen käymistä koskevat määräykset eivät koskeneet tätä tapausta.

Näin ollen Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n vaatimus olisi jätettävä tutkimatta tai hylättävä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä siltä osin kuin sitä edellä esitetyn nojalla ei olisi jätettävä tutkimatta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ei ole yhdessä muiden sopijapuolten kanssa allekirjoittanut valtiovarainministeriön ja valtion virkamiehiä edustavien keskusjärjestöjen Akavan, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n ja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n 17.4.1986 tekemää valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen takistamista koskevaa virkaehtosopimusta. Vasta Virkamiesliiton toimeenpaneman lakon jälkeen TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V valtiovarainmisteriön kanssa käymiensä neuvottelujen tuloksena on 20.5.1986 allekirjoitetulla pöytäkirjalla yhtynyt edellä mainittuun virkaehtosopimukseen. Yhtymisen ovat kirjallisesti hyväksyneet ministeriön ohella muut sopimusosapuolet.

Pöytäkirjaan on toteamuksena merkitty, että virkaehtosopimukseen sisältyy TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kanssa käydyissä neuvotteluissa saavutettu neuvottelutulos. Asiassa ei ole tarkemmin selvitetty, onko saavutetulla neuvottelutuloksella tarkoitettu muuta kuin TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n yhtymistä aikaisemmin tehtyyn virkaehtosopimukseen. Yhtymistä koskevan pöytäkirjan tekemisen yhteydessä ei virkaehtosopimuksen määräyksiä ole muutettu eikä täydennetty.

Valtioneuvosto on 22.5.1986 pitämässään yleisistunnossa hyväksynyt puheena olevan virkaehtosopimuksen ja päättänyt samalla alistaa sen eduskunnan palkkavaltuuskunnan hyväksyttäväksi. Yleisistunnon pöytäkirjassa on todettu TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n yhtyneen 20.5.1986 virkaehtosopimukseen sen jälkeen, kun Virkamiesliitto oli hyväksynyt valtakunnansovittelijan 16.5.1986 lakon lopettamiseksi tehdyn sovintoehdotuksen. Pöytäkirjan liiteenä on ollut mainittu sovintoehdotus. Eduskunnan palkkavaltuuskunta on sittemmin 10.6.1986 hyväksynyt osaltaan virkaehtosopimuksen.

Valtion virkaehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin mukaan, sellaisena kuin säännös on ollut voimassa vuoden 1987 loppuun, virkaehtosopimus tullakseen voimaan on valtioneuvoston hyväksyttävä. Siinä tapauksessa, että sopimuksesta aiheutuu valtiolle sellaisia lisämenoja, joiden hyväksymiseen tarvitaan eduskunnan päätös, on valtioneuvoston alistettava virkaehtosopimus tältä osin eduskunnan palkkavaltuuskunnan hyväksyttäväksi.

Työtuomioistuin katsoo, että sen toimivaltaan kuuluu ratkaista kysymys siitä, onko puheena oleva sovintoehdotus ja siihen sisältyvä työajan järjestelyjä koskeva kohta voimassa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kanteessa vahvistettavaksi vaaditulla tavalla virkaehtosopimuksen oikeusvaikutuksin vai ei.

Enempää valtakunnansovittelijan johdolla käydyissä lakon lopettamista koskevissa neuvotteluissa kuin edellä mainitun sovintoehdotuksen hyväksymisen jälkeen valtion työmarkkinalaitoksen ja Virkamiesliiton välillä 17.5.1986 käydyssä neuvottelutilaisuudessa siitä laaditun pöytäkirjan mukaan ei ole selvitetty olleen esillä kysymys siitä, onko tarkoituksena ollut saattaa sovintoehdotuksen sisältö voimaan virkaehtosopimuksena saati sitten, että keskustelua olisi käyty siitä, miltä osin tai millä tavoin sovintoehdotuksen sisältö saatettaisiin virkaehtosopimuksen oikeusvaikutuksin noudatettavaksi. Asiassa ei ole myöskään näytetty, että näistä seikoista olisi sovittu TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n tai muiden virkaehtosopimusosapuolten ja valtiovarainministeriön kesken.

Valtakunnansovittelijan sovintoehdotukseen sisältyy määräyksiä 17.4.1986 allekirjoitetun virkaehtosopimuksen 5 ja 8 §:n mukaisten järjestelyvaraerien ja myös sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 §:ssä tarkoitetun selvityksen edellyttämistä tarkistuksista. Sovintoehdotuksen mukaan näitä järjestelyjä koskevat kohdat on tarkoitettu saattaa voimaan virkaehtosopimuksen puitteissa ilmeisesti virkaehtosopimukseen ja sen allekirjoituspöytäkirjaan otettujen määräysten sisältöä muuttamatta. Näin on sittemmin selvityksen mukaan tapahtunut. Sovintoehdotukseen sisältyy ehto, jonka mukaan sopijapuolet hyväksyvät muilta osin 17.4.1986 tehdyn virkaehtosopimuksen.

Sovintoehdotuksessa on myös sellaisia virkajärjestelyjä koskevia kohtia, joista ei virkaehtosopimuslain mukaan voida virkaehtosopimuksella sopia. Eräiltä kohdin sovintoehdotukset koskevat työehtosopimuksilla sovittavia asioita.

Sovintoehdotuksessa on määräys, jonka mukaan vuoden 1987 alusta otetaan hallinnonalakohtaisiin ohjein käyttöön virastotyöajan pituinen työaika muun muassa puolustusvoimissa korjaamoiden ja rakennustoimistojen toimistoissa. Työaikajärjestelyt on sovintoehdotuksen mukaan selvästi tarkoitettu toteuttaviksi viranomaisten yksipuolisilla päätöksillä, eikä virkaehtosopimuksen määräyksillä. Selvityksen mukaan puheena olevissa toimistoissa, joita sovintoehdotus koskee, noudatettavasta työajasta on annettu 11.12.1986 puolustusministeriön tarkistettu soveltamisohje.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n asiassa ajaman kanteen osalta on siis jäänyt näyttämättä, että valtakunnansovittelijan sovintoehdotus olisi väitetyin tavoin sellaisenaan tullut voimaan osana virkaehtosopimusta. Työtuomioistuimen mielestä asiassa ei ole liioin näytetty, että valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen puolustusvoimien korjaamoiden työaikajärjestelyä koskevassa kohdassa olisi virkaehtosopimuksen oikeusvaikutuksin sovittu Satakunnan lennoston virkamiesten työajasta kanteessa vaaditulla tavalla. Valtiovarainministeriö ei näin ollen myöskään ole rikkonut tai laiminlyönyt sille virkaehtosopimuksesta johtuvia velvollisuuksia.

Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ajama kanne koskee pääsopimuksen vastaista menettelyä, jollaisena se on valtion virkaehtosopimuslain mukaan työtuomioistuimen tutkittava. Se seikka, että vasta esivalmistelussa on väitetty valtiovarainministeriön rikkoneen tieten pääsopimuksen määräyksiä myös viivyttelemällä pöytäkirjan toimittamista, ei merkitse kanteen muuttamista oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:ssä kielletyllä tavalla.

Asian käsittelyssä on käynyt selville, että Satakunnan lennoston virkamiesten työaikajärjestelyä koskevaa kysymystä on 8.5.1987 käsitelty paikallisissa neuvotteluissa Puolustusvoimien Henkilökuntaliiton ja pääesikunnan välillä.

Sen jälkeen on valtiovarainministeriön sekä toiselta puolen TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n ja Virkamiesliiton välillä käyty neuvotteluja asiasta 9. ja 25.9.1987. Asiassa laaditun pöytäkirjan mukaan neuvotteluissa, joissa osapuolet ovat jääneet erimielisiksi riidan kohteena olleiden työaikajärjestelyiden toteuttamisen asianmukaisuudesta, valtiovarainministeriön edustajat ovat olleet sitä mieltä, ettei erimielisyyden kohteena olevassa asiassa ole ollut lainkaan kysymys virkaehtosopimuksen tulkinnasta. Omaksumaansa käsitystä valtiovarainministeriön neuvotteluedustajat ovat perustelleet sillä, ettei Virkamiesliiton lakon lopettamista koskeneen sovintoehdotuksen hyväksymistä koskenut sopimus, johon vaatimus puheena olevien virkamiesten työajan järjestelemisestä on perustunut, ole tullut voimaan virkaehtosopimuksen oikeusvaikutuksin.

Työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan keskusneuvottelujen pitämättä jääminen ei estä kanteen tutkimista, jollei kantaja itse ole syypää siihen. Tähän nähden ja kun erimielisyyden kohteena olevasta asiasta on ryhdytty käymään neuvotteluja, ei valtiovarainministeriö, jolla on ollut neuvotteluissa perusteltu syy pitää riita-asiaa neuvotteluvelvollisuuden ulkopuolelle jäävänä asiana, ole neuvotteluissa menettelyllään valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla rikkonut pääsopimuksen määräyksiä.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta ja oikeudenkäyntiväitteistä raukeaa siltä osin kuin niistä on luovuttu tai väite on koskenut sitä osaa kannetta, jonka ajamisesta on käsittelyn aikana luovuttu.

Jutun tutkimista vastaan tehdyt väitteet muutoin hylätään.

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saa valtiovarainministeriö kärsiä kulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Juurinen, Pohja ja Koivistoinen.

Tuomio oli yksimielinen.