Labor court dismisses union strike for violating work peace obligations regarding disciplinary measures.

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon ja vähentäneet täytteiden ottojen määrää vastalauseena sille, että työnantaja oli määrännyt eräälle työntekijälle järjestysrangaistuksen, joka työntekijöiden mielestä oli ollut liian ankara ja noudatetun käytännön vastainen. Työtaistelytoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Sunilan osasto n:o 48 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.3.1988 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

3 §. YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 §. SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimusosapuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

3. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi. 4. Työehtosopimuksen tulkinnasta johtuvat erimielisyydet voidaan saattaa työtuomioistuimen sijasta liittojen välillä allekirjoitetun välityssopimuksen mukaisesti välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

Muist. 1. Jos syntyy erimielisyyttä järjestysrangaistuksena annetuista lomautuksista, varoituksista tai järjestysrangaistuksena toimeenpannusta työsuhteen päättämisestä, ammattiosastolla on oikeus saattaa kysymys liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitot pääse asiassa yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

31 §. ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta)

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä tehdyssä välimiesmenettelyä koskevassa pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Allekirjoittaneet liitot sopivat, että työehtosopimuksen tulkinnasta johtuvat erimielisyydet voidaan saattaa työtuomioistuimen sijasta välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

Muist. 1. Jos syntyy erimielisyyttä järjestysrangaistuksena annetusta lomautuksesta, varoituksesta tai järjestysrangaistuksena toimeenpannusta työsuhteen päättämisestä, ammattiosastolla on oikeus saattaa kysymys liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitot pääse asiassa yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että eräs Sunila Oy:n palveluksessa ollut työkoneenkuljettaja oli 7.8.1988 tullut iltavuoroon kello 14 työtuntijärjestelmänsä mukaisesti. Kello 17.30 hänet oli kuitenkin lähetetty kotiinsa. Syynä oli ollut alkoholin nauttiminen työmaalla. Sunila Oy:n ja paikallisten ammattiosastojen välillä oli vuonna 1978 tehty sopimus päihdeongelmien käsittelystä Sunilan tehtaalla. Sopimuksen mukaan työntekijälle, joka oli nauttinut päihteitä työpaikalla, annettiin kahden viikon palkaton loma varoitukseksi. Työnantaja oli menetellyt edellä mainitun työntekijän kohdalla sopimuksen mukaisesti, kun 9.8.1988 työntekijälle oli määrätty kahden viikon palkaton loma rangaistukseksi alkoholin nauttimisesta työpaikalla.

Puunkäsittelyosastolla työssä olleet 14 työntekijää olivat poistuneet työpaikalta 9.8.1988 kello 11 saatuaan kuulla edellä mainitusta järjestysrangaistuksesta. Myös puunkäsittelyosaston varaluottamusmies oli poistunut työpaikalta. Työnantajan edustajalle hän oli ilmoittanut poistumisen syyksi edellä mainitulle työntekijälle annetun liian kovan rangaistuksen.

Työsuhdepäällikkö oli tämän jälkeen ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ja ilmoittanut työntekijöiden poistumisen olevan vastoin työrauhavelvoitetta sekä pyytänyt pääluottamusmiestä välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Työsuhdepäällikkö oli kehottanut pääluottamusmiestä huolehtimaan erityisesti siitä, että työrauha palautuisi viimeistään kello 14, jolloin iltavuoron työ puunkäsittelyosastolla alkoi.

Tuotantopäällikkö oli ilmoittanut pääluottamusmiehelle kello 12.24, että keitto-osaston luottamusmies, joka myös oli ammattiosaston sihteeri, oli ilmoittanut tehtaan alasajosta. Tämän jälkeen työnantajan edustaja oli ottanut yhteyttä työnantajaliittoon, joka oli kehottanut Paperiliittoa ryhtymään välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin lakon laajenemisen estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.

Tehtaan alasajo oli alkanut keittämöllä kello 12.24 luottamusmiehen ilmoituksen mukaisesti. Puunkäsittelyosastolle iltavuoroon kello 14 saapuneet 15 työntekijää eivät olleet aloittaneet työntekoa, vaan he olivat poistuneet työmaalta välittömästi. Työntekijöiden joukossa oli ollut myös puunkäsittelyosaston luottamusmies.

Lakon alkamisen jälkeen työnantajan edustajat olivat vielä kello 15.30 keskustelleet pääluottamusmiehen kanssa asian ratkaisemisesta. Keskustelussa oli uudelleen korostettu työrauhan säilyttämistä ja esitetty pääluottamusmiehelle erimielisyysmuistion laatimista. Pääluottamusmies oli kuitenkin torjunut esityksen, koska hänen mukaansa se ei kannattanut, sillä tulos oli jo etukäteen tiedossa. Pääluottamusmies oli ilmoittanut tämän jälkeen työnantajan edustajalle, että työtekijät pitäisivät kokouksen kello 16 alkaen. Kokouksen päätyttyä kello 19.51 pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajan edustajalle, että tehtaan käynti tultaisiin aloittamaan.

Keittämöllä, jossa niin sanottu täyttöjen ottaminen oli lopetettu kello 12.24, oli kello 20:een mennessä otettu vain neljä täyttöä. Normaalilla vauhdilla täyttöjä olisi otettu 20. Tilanne keittämöllä oli palautunut normaaliksi pääluottamusmieheltä saadun ilmoituksen jälkeen välittömästi. Puunkäsittelyosaston työntekijät olivat olleet lakossa kello 22:een asti, jolloin yövuoro oli aloittanut työnsä.

Työtaistelun johdosta oli tuotantoa menetetty 150 tonnia. Mikäli säiliöt olisivat lakon alkaessa olleet vajaita, olisi tuotannon menetys ollut huomattavasti suurempi. Keittämön jarrutuksen johdosta menetetyn tuotannon arvo oli noin 180 000 markkaa. Keittotoiminnan pysähtyminen lähes kahdeksaksi tunniksi oli aiheuttanut ylimääräistä apupolttoaineiden kulutusta ja menetyksiä sähkönkehityksessä. Energiamenetyksen arvo oli yhteensä yli 50 000 markkaa. Puunkäsittelyosaston lakon ja keittämön jarrutuksen aiheuttamat tappiot olivat yhteensä yli 230 000 markkaa.

Puunkäsittelyosaston ja keittämön työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja neuvottelujärjestystä sekä välimiesmenettelyä koskeviin määräyksiin. Työtaistelulla oli rikottu myös työrauhavelvoitetta. Ammattiosasto vastasi lisäksi puunkäsittelyosaston luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen sekä keitto-osaston luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Sunilan osasto n:o 48:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kun Sunila Oy:n puunkäsittelyosaston työntekijät olivat 9.8.1988 saaneet tiedon siitä, että työnantaja oli vastoin noudatettua käytäntöä määrännyt kanteessa tarkoitetun työntekijän suoraan kahden viikon palkattomalle lomalle, olivat mielialat työntekijöiden keskuudessa kärjistyneet voimakkaasti. Kysymyksessä olevan työntekijän työsuhde oli kestänyt yli kymmenen vuotta, eikä hänelle aikaisemmin ollut annettu varoituksia.

Kun pääluottamusmies oli saanut tiedon rangaistuksesta, hän oli ryhtynyt käymään neuvotteluja työnantajan edustajien kanssa. Nämä neuvottelut olivat kuitenkin päättyneet tuloksettomina. Koska asiassa ei ollut päästy neuvotteluteitse eteenpäin, olivat myös muiden työntekijöiden mielialat kärjistyneet ja työtaistelu oli laajentunut.

Ammattiosaston toimikunta ja luottamusmiehet oli kutsuttu pikaisesti koolle 9.8.1988 kello 16 alkaen. Toimikunta oli kokouksessa tehnyt päätöksen, jonka mukaan ammattiosaston työntekijöitä kehotettiin saattamaan tehtaan ajotilanne normaaliksi. Edelleen toimikunta oli todennut, että se ei hyväksynyt alkoholin käyttöä työmaalla ja toivoi jäsenistönsä pidättyvän alkoholin käytöstä työmaalla. Toimikunnan kokouksen päättymisen jälkeen oli tehtaan tuotantoa ryhdytty palauttamaan normaaliksi.

Kanteessa esitetyt tiedot syntyneistä vahingoista olivat ylimitoitettuja. Vahinkomääriä esittäessään työnantaja ei ollut lainkaan ottanut huomioon varastotilannetta eikä tilauskantaa.

Työtaistelutoimenpiteet eivät olleet kohdistuneet työehtosopimuksen neuvottelujärjestysmääräyksiin, vaikka niillä ehkä oli rikottu näitä määräyksiä. Työtaistelutoimenpide ei ollut myöskään kohdistunut välimiesmenettelyä koskeviin määräyksiin. Mitään velvollisuutta saattaa riita-asia välimiesoikeuden ratkaistavaksi ei ollut, jos Paperiliitto katsoi, että jutun ajamiselle ei ollut perusteita. Välimiesmenettely oli vaihtoehtoinen tapa ratkaista muun muassa työsopimuksen purkamistapauksia. Välimiesmenettely ei kuitenkaan ollut työehtosopimuksen mukaisen neuvottelujärjestyksen toteuttamisen kannalta välttämätön toimenpide. Työtaistelutoimenpiteet eivät siten olleet kohdistuneet ainakaan välimiesmenettelyä koskeviin määräyksiin, eikä työtaistelutoimenpiteillä ollut niitä rikottu.

Ammattiosasto oli toiminut asiassa riittävän nopeasti, koska sen toimikunta oli kutsuttu koolle jo samana päivänä kello 16. Välittömästi toimikunnan kokouksen jälkeen tuotantotoimintaa oli ryhdytty saattamaan normaaliksi.

Paperiliiton Sunilan osasto n:o 48:n jäsenmäärä oli noin 500.

Vastineessa esitetty vaatimus

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut oikeudenkäyntikuluille 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Sunilan osasto n:o 48 on yhtynyt Paperiliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanteessa kerrotuin tavoin Sunila Oy:n puunkäsittelyosaston työntekijät ovat 9.8.1988 kello 11 - 22 olleet lakossa ja keittämön työntekijät samana päivänä tahallisesti vähentäneet täytteiden ottojen määrää. Muiden työntekijöiden ohella näihin työtaistelutoimenpiteisiin ovat ottaneet osaa myös puunkäsittelyosaston ja keitto-osaston luottamusmies. Työtaistelutoimenpiteiden syyksi työntekijäpuolen edustajat ovat ilmoittaneet työnantajalle, että eräälle työntekijälle annettu järjestysrangaistus on ollut liian ankara ja noudatetun käytännön vastainen. Työnantajapuolen ilmoituksen mukaan työntekijälle alkoholin käyttämisestä työpaikalla määrätty kahden viikon palkaton loma on ollut työnantajan ja paikallisten ammattiosastojen välillä vuonna 1978 tehdyn päihdeongelmien käsittelyä koskevan sopimuksen mukainen.

Siitä riippumatta, onko työntekijälle järjestysrangaistuksena määrätty palkaton loma mahdollisesti ollut työpaikalla noudatetun käytännön vastainen, ovat sen johdosta toimeenpannut puunkäsittelyosaston ja keittämön työtaistelutoimenpiteet kohdistuneet työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Näyttämättä on sen sijaan jäänyt, että työtaistelutoimenpiteet olisivat kohdistuneet kanteessa mainittuihin muihin työehtosopimuksen määräyksiin.

Ammattiosaston toimikunnan ja luottamusmiesten 9.8.1988 kello 16 alkaen pidetyssä kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti toimikunta on päättänyt kehottaa työntekijöitä saattamaan tehtaan ajotilanteen normaaliksi. Työt ovatkin tämän jälkeen saman illan aikana käynnistyneet normaalisti. Ammattiosasto vastaa kuitenkin edellä mainittujen luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että ammattiosasto vastaisi myös puunkäsittelyosaston varaluottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Sunilan osasto n:o 48:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 10 000 markkaa, minkä lisäksi ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtajana, Iirola, Kontio, Nouro, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.