Labor court orders unions to pay fines for violating strike bans and failing to enforce peace obligations.

Työntekijöiden toimeenpanemat lakko ja ylityökielto olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, joka vastasi myös luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenten osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1988 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaan kaikki 470 työntekijää olivat olleet lakossa 10.11.1988 kello

11.45 - 15.45 ja 11.11.1988 kello 7 - 15.45. Pääluottamusmies oli 10.11.1988 ilmoittanut työnantajalle lakon syyksi huonosti hoidetun palkkapolitiikan. Pääluottamusmiehen mukaan työntekijät eivät lakkoa edeltäneessä kokouksessaan olleet hyväksyneet työnantajan palkkausta koskevaa esitystä. Samalla pääluottamusmies oli ilmoittanut, että tehtaalla oli voimassa ylityökielto toistaiseksi. Työtaisteluihin olivat osallistuneet ammattiosaston työpaikalle asettamat pääluottamusmies, 11 luottamusmiestä ja toimikunnan jäsenet.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa korottamaan kaikkien työntekijöiden palkkoja työntekijäpuolen esittämällä tavalla. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet erityisesti työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto oli omalta osaltaan edesauttanut tilanteen kärjistymistä työpaikalla. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt työnantajan toistuvista kehotuksista huolimatta riittäviin toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Erityisesti ammattiosaston vastuu korostui siinä, että työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia oli esittänyt muun muassa pääluottamusmies ja että osastojen luottamusmiehet olivat osallistuneet työtaisteluihin.

Palkankorotusvaatimuksensa tueksi työntekijät olivat lakkoilleet jo useaan otteeseen kuluvan syksyn aikana. Näitä työtaisteluita oli työtuomioistuimessa käsitelty 5.10.1988 ja 9.11.1988 pidetyissä pääkäsittelyissä ja niitä koskevat kanteet oli ratkaistu tuomioilla n:ot 136/1988 ja 141/1988. Tapahtumat työpaikalla osoittivat, että ammattiosaston edustajat olivat suhtautuneet piittaamattomasti työehtosopimuslaissa ja työehtosopimuksessa oleviin määräyksiin työrauhasta ja sen ylläpitämisestä.

Työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen työantajaliitto oli ollut lukuisia kertoja yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin olleet riittämättömiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Kone- ja Siltatyöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon. Lisäksi työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät paikkansa.

Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaalla oli useiden vuosien ajan ollut käytäntönä antaa jokaiselle tuotannollisessa työssä olevalle työntekijälle vuosittain vähintään yksi henkilökohtainen palkankorotus työehtosopimuksen mukaisten korotusten lisäksi. Käytäntö oli ollut niin vakiintunut, että sitä voitiin perustellusti pitää työntekijöiden työsuhteen ehtona. Tämän käytännön mukaisesti ammattiosasto oli esittänyt 24.8.1988 työnantajalle, että kaikille työntekijöille annettaisiin henkilökohtainen palkankorotus. Työnantaja oli kuitenkin ilmoittanut, että yleiskorotustyyppinen palkankorotustapa ei tulisi enää jatkumaan, vaan työnantaja toteuttaisi palkkojen korotukset työntekijäkohtaisesti. Tästä oli ollut seurauksena, että vain puolet tehtaan työntekijöistä oli saanut palkkaansa korotuksen.

Työnantaja oli asiasta neuvoteltaessa ehdottanut, että henkilökohtaista palkankorotusta vaille jääneistä 250 työntekijästä vain 5-10 saisi heti palkankorotuksen. Osalle muista työntekijöistä olisi mahdollisesti annettu myöhemmin palkankorotus. Kokonaan ilman korotusta olisi ilmeisesti jäänyt noin 50 työntekijää.

Työntekijät olivat käsitelleet työnantajan tarjousta 2.11.1988 luottamusmieskokouksessa, jossa oli ollut läsnä myös tarjouksen tehnyt tuotantopäällikkö. Työntekijöiden edustajat olivat ilmoittaneet, ettei ehdotuksella ollut mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi työntekijöiden yleisessä kokouksessa. Työntekijät olivat kuitenkin luvanneet ottaa ehdotuksen esille ammattiosaston toimikunnan kokouksessa, joka oli pidetty 7.11.1988. Tuossa kokouksessa oli käsitelty myös työntekijäpuolen tekemää ehdotusta, joka ei puolestaan ollut kelvannut työnantajalle.

Ammattiosaston toimikunta oli kutsunut koolle työntekijöiden kokouksen, joka oli pidetty 10.11.1988. Kokouksessa työnantajan ehdotus oli hylätty. Kokouksessa oli päätetty myös kahden päivän työnseisauksesta sekä ylityökiellosta mielenosoituksina työnantajan menettelyä kohtaan.

Ammattiosasto oli pyrkinyt tarmokkaasti neuvotteluratkaisuun palkkaerimielisyysasiassa. Työnantajan poikkeaminen vuosia jatkuneesta käytännöstä oli kuitenkin kärjistänyt mielialoja siinä määrin, ettei työnseisauksia ollut voitu estää.

Työntekijäliitto oli lähettänyt 11.11.1988 pääluottamusmiehelle telesanoman, jossa liitto oli kehottanut työntekijöitä aloittamaan välittömästi työt ja noudattamaan neuvottelujärjestystä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUMA

Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto on ollut asiassa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaalla on muutaman vuoden ajan ollut tapana antaa työntekijöille palkankorotuksia työehtosopimuksen mukaisten korotusten lisäksi. Sen vuoksi Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto on esittänyt työnantajalle 24.8.1988, että kaikille tehtaan työntekijöille annettaisiin henkilökohtainen palkankorotus. Työnantaja on kuitenkin antanut korotuksen vain puolelle tehtaan työntekijöistä. Lisäksi työnantaja on asiasta neuvoteltaessa luvannut korotuksen 5 - 10 työntekijälle sekä mahdollisesti myöhemmin myös muille työntekijöille. Ilman palkankorotusta olisi ehdotuksen mukaan kuitenkin jäänyt noin 50 työntekijää.

Ammattiosaston koolle kutsuma työntekijöiden kokous on 10.11.1988 hylännyt työnantajan ehdotuksen sekä päättänyt työnseisaukseen ryhtymisestä ja ylityökiellon toimeenpanemisesta. Tehtaan kaikki 470 työntekijää, heidän mukanaan ammattiosaston työpaikalle asettamat 11 luottamusmiestä, pääluottamusmies ja toimikunnan jäsenet ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 10. - 11.11.1988. Ylityökielto on jatkunut vielä jutun pääkäsittelypäivänä.

Lakolla ja ylityökiellolla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan kaikille työntekijöille annettavaan palkankorotukseen. Lakko ja ylityökielto ovat siten työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työpaikalla on ollut työnseisauksia palkankorotusvaatimusten takia työntekijöiden 24.8.1988 tekemän esityksen jälkeen. Ammattiosasto ja työntekijäliitto on tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoihin työtuomioistuimen tuomioilla n:o 136/1988 ja n:o 141/1988 ratkaistuissa asioissa.

Ammattiosasto, joka vastaa myös luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenten osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin, ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin kanteessa tarkoitettujen työtaisteluiden estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Työntekijäliitto on lähettänyt 11.11.1988 pääluottamusmiehelle telesanoman, jossa liitto on kehottanut työntekijöitä aloittamaan välittömästi työt ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Tässä tilanteessa liiton toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä työrauhan turvaamiseksi. Metallityöväen Liitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Metallityöväen Liiton ja Kone- ja Siltatyöväen ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 18 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 13 000 markkaa. Metallityöväen Liitto ja Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Kontio, Nouro, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.