Labor court dismisses strike claim as tax rules cannot be modified by collective agreement terms.

Komennusmiesten lakoilla oli pyritty vaikuttamaan ainoastaan komennustöissä maksettavien päivärahojen ja matka- ja ateriakustannusten korvausten verottamiseen. Lakot eivät sen vuoksi kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin matkatyöstä maksettaviin korvauksiin eikä työnantajan työnjohtamisoikeuteen. Kanne hylätty. (Ään.)

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1988 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

V ERINÄISET KORVAUKSET

16 §

Työskentely tehdasalueen ulkopuolella

Mom. 1. Yleisiä määräyksiä

Mom. 2. Työ tehdään komennuspaikkakunnalla, jolta työntekijä ei voi saapua yöksi kotiinsa

Kor- Työntekijälle maksetaan korvaus matkakustannukvaukset sista ja korvausta työvuorokautena matkustamiseen käytetyltä ajalta sekä korvausta komennuspaikkakunnalla syntyvistä ylimääräisistä kustannuksista siten kuin jäljempänä tässä momentissa sanotaan.

a) Matkakustannukset

Kaikki komennuspaikkakunnalle tai sieltä takaisin tai toiselle komennuspaikkakunnalle matkustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustannukset korvaa työnantaja. Tarpeellisiksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym:den matkalippujen hinnat toisessa luokassa, matkatavarakustannukset sekä, jos matkustetaan yöllä, makuupaikkalippujen hinnat toisessa luokassa.

b) Matka-ajan korvaus

Työntekijälle maksetaan matkatunneilta matkaajan korvausta enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimäärän rajoissa tehdyt työtunnit.

Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus.

Vapaapäivänä tapahtuvalta matkalta maksetaan enintään 8 tunnin matka-ajalta keskituntiansion mukainen korvaus.

Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään 8 tunnilta, maksetaan korvaus, jonka suuruus on 85 % keskituntiansiosta.

c) Päiväraha ja yöpymiskustannukset

Päivä- Päivärahaa maksetaan kultakin matkan alkamisesta raha laskettavalta vuorokaudelta, jonka työntekijä on ollut matkalla tai komennuspaikkakunnalla.

Päiväraha on määrältään sama kuin valtion virkaehtosopimuksen mukainen kulloinkin voimassa oleva kotimaan päiväraha.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä tarkoitettu päiväraha tulee maksettavaksi 139 markan suuruisena työehtosopimuksen allekirjoituspäivästä lukien.

Jos työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka, työntekijälle maksetaan 1/3 päivärahasta.

Vajaa Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vavuoro- jaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään 3 ja kausi enintään 6 tuntia, maksetaan 62 markkaa.

Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset maksamalla joko majoittumiskustannukset tai yömatkaraha seuraavasti:

Majoit- Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittutumis- mismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomenkustan- nuksen aikaiset majoittumiskustannukset nukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti. Korvaus on 1-5 matkavuorokaudelta enintään kaksi kertaa ja sen jälkeisiltä matkavuorokausilta enintään puolitoista kertaa tämän kohdan toisessa kappaleessa mainittu päiväraha.

Yö- Yömatkaraha 25 markkaa maksetaan sellaiselta matka- päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, raha jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoitusmahdollisuuden.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraava määräys:

10 §

Matkatyötä koskevien määräysten (TES 16 §) selkiyttäminen ja kehittäminen

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on vuoden 1988 loppuun mennessä selvittää, miten matkatyötä koskevia määräyksiä (TES 16 §) voidaan nykyisestään selkiyttää ja kehittää nykyistä paremmin käytännön tarpeita vastaaviksi. Työryhmän tulee selvityksessään huomioida mm. matkustamista, asunnontasoa ja ateriakorvauksia koskevat määräykset. Työhön kuuluu myös mahdollisesti muuttuvan verotuksen huomioonottaminen.

Asianosaisliittojen välillä 10.11.1988 allekirjoitetussa sopimuksessa talous- ja tulopoliittisen yhdistelmäratkaisun toteuttamisesta metalliteollisuudessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Yleistä

Liitot ovat tällä pöytäkirjalla sopineet 23.9.1988 allekirjoitetun talous- ja tulopoliittisen yhdistelmäratkaisun toteuttamisesta metalliteollisuuden ja malmikaivosten työehtosopimusten soveltamisaloilla. Tämä sopimus on mainitun ratkaisun mukainen ja kumoaa samalla vuoden 1989 palkkoja koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 19 §:n (malmikaivosten työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 18 §:n) määräyksen.

5 §

Kotimaan päiväraha

Kotimaan päiväraha on 167 markkaa.

Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään 3 ja enintään 6 tuntia, maksetaan 62 markkaa.

Edellä mainitut määrät ovat voimassa vuoden 1989.

Päivärahan verollista osaa ei pidetä tehdyn työajan palkkana.

KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että liiton jäsenyritysten Valmet Paperikoneet Oy:n, AP:n Konepaja Oy:n, Grönroosin Konepaja Oy:n, Instrumentointi Oy:n, Kalmeri Oy:n, Oy Huber Ab:n, YITYhtymä Oy:n ja Uudenmaan Asennus Oy:n palveluksessa olevat työntekijät, jotka olivat Metallityöväen Liittoon kuuluvien ammattiosastojen jäseniä, olivat lakkoilleet 6.9.1988 alkaen seuraavasti:

Valmet Paperikoneet Oy:n Pansion tehtaan työntekijöistä oli ollut lakossa Kymmene Oy:n työkohteissa Kuusankoskella 28 ja Kaukaalla 14 sekä eräällä työmaalla Rengossa neljä työntekijää 10.10. kello 7 14.10. kello 16 ja 41 työntekijää ensiksi mainituissa työkohteissa 2.11. kello 8 alkaen. Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaan 26 työntekijää oli ollut lakossa Kymmene Oy:n työkohteissa Kuusankoskella ja Kaukaalla sekä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:ssä Jämsänkoskella 10.10. kello 7 14.10. kello 15.45. Edelleen Kymmene Oy:n työkohteessa Kaukaalla oli ollut 22 työntekijää lakossa 2.11. kello 8:sta alkaen ja viisi työntekijää Kymmene Oy:n työkohteessa Kuusankoskella 2.11. kello 12:sta alkaen.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on asiassa toimitetussa esivalmistelussa ilmoittanut, että Järvenpään tehtaan lakko oli päättynyt 14.11. kello 15.45. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on pääkäsittelyssä vielä ilmoittanut, että Valmet Paperikoneet Oy:n Pansion tehtaan työntekijöiden lakko oli päättynyt 21.11. kello 16.

Valmet Paperikoneet Oy:n Pansion tehtaan työkohteiden lakkoihin osallistuneet työntekijät olivat kuuluneet Turun Metallityöväen ammattiosastoon. Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaan työkohteiden lakkoihin osallistuneet työntekijät olivat kuuluneet Kone- ja siltatyöväen ammattiosastoon. Osaston luottamusmies oli osallistunut Kymmene Oy:ssä Kaukaalla järjestettyihin lakkoihin.

AP:n Konepaja Oy:n yhdeksän työntekijää olivat olleet työkohteissaan Neste Oy:ssä Sköldvikissä lakossa 1.11. kello 7 alkaen. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on esivalmistelussa ilmoittanut, että Sköldvikissä lakko oli päättynyt 14.11. kello 7. Osa työntekijöistä oli komennuksella Kuusanniemessä, jossa kahdeksan työntekijää oli ollut lakossa myös 1.11. kello 7:stä alkaen. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on pääkäsittelyssä ilmoittanut, että AP:n Konepaja Oy:n Neste Oy:n Sköldvikin työkohteen lakko oli alkanut uudestaan 16.11. kello 12 ja siihen oli osallistunut kahdeksan työntekijää.

AP:n Konepaja Oy:n lakossa olleet työntekijät olivat kuuluneet Imatran Metallityöväen ammattiosastoon, Hangon Metallityöväen ammattiosastoon, Raahen Metallityöväen ammattiosastoon, Kouvolan Metallityöväen ammattiosastoon, Valkomin Metallityöväen ammattiosastoon, Tampereen Matka-asentajien ammattiosastoon ja Helsingin seudun teollisuusasentajiin.

Grönroosin Konepaja Oy:n yhteensä 187 työntekijää oli osallistunut seuraaviin lakkoihin: Yhtiön työntekijöitä oli ollut lakossa Metsä-Serla Oy:ssä Äänekoskella, Porin Osuuspankin työkohteessa Porissa, Neste Oy:ssä Naantalissa, Raision tehtaat Oy:ssä Mietoisissa, Neste Oy:ssä Porvoossa, Laivateollisuus Oy:ssä Turussa, Dow Chemicals Oy:ssä Haminassa, Enso-Gutzeit Oy:ssä Uimaharjussa, Enso-Gutzeit Oy:ssä Kaukopäässä, Yhtyneet Paperitehtaat Oy:ssä Kaipolassa, Metsä-Botniassa Kaskisissa ja Visko Oy:ssä Hangossa 6.9. kello 7 - 7.9. kello 16, 20.9. kello 7 - 21.9. kello 16 ja 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16. Lisäksi 90 Laivateollisuus Oy:n konepajan työntekijää oli ollut tukilakossa 6.9. kello 12 - 7.9. kello 16. Grönroosin Konepaja Oy:n 20 komennusmiestä oli 31.10. kello 7 aloittaneet lakon Neste Oy:n Porvoossa ja Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjussa ja Kaukopäässä sijaitsevissa työkohteissa.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on esivalmistelussa ilmoittanut, että viimeksi mainittu Grönroosin Konepaja Oy:n komennusmiesten lakko oli päättynyt 4.11. kello 16, mutta jatkunut vielä 8.11. kello 7 - 11.11. kello 16. Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopäässä sijaitsevassa työkohteessa seitsemän työntekijää oli ollut lakossa 14.11. kello 12:sta alkaen. Dow Chemicals Oy:n työkohteessa seitsemän työntekijää oli ollut lakossa 2.11. kello 7 - 4.11. kello 16 ja 8.11. kello 7 - 11.11. kello 16.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on pääkäsittelyssä ilmoittanut, että Grönroosin Konepaja Oy:n komennusmiehet olivat toimeenpanneet lakkoja Neste Oy:n Naantalissa ja Porvoossa sijaitsevissa työkohteissa, Laivateollisuus Oy:n Turussa sijaitsevassa työkohteessa, Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjussa ja Kaukopäässä sijaitsevissa työkohteissa sekä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Kaipolan työkohteessa 14.11. kello 7:stä lähtien sekä Dow Chemicals Oy:n työkohteessa Haminassa 21.11. kello 7:stä lähtien.

Grönroosin Konepaja Oy:n lakkoihin osallistuneista työntekijöistä 156 oli ollut Turun Metallityöväen ammattiosaston jäseniä. Muut työntekijät olivat kuuluneet jäseninä Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosastoon, Porin metallityöväen ammattiosastoon, Rauman metallityöväen ammattiosastoon, Kemin metallityöväen ammattiosastoon, Tornion Metallityöväen ammattiosastoon, Hangon metallityöväen ammattiosastoon, Toijalan metallityöväen ammattiosastoon, Pieksämäen Metallityöväen ammattiosastoon, Helsingin seudun teollisuusasentajiin, Loviisan Voimalaitostyöntekijäin ammattiosastoon ja Lapin Tl metallityöväen ammattiosastoon. Turun metallityöväen ammattiosaston työpaikalle nimeämä pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat osallistuneet Laivateollisuus Oy:n Turussa sijaitsevalla konepajalla lakkoon 7.9. kello 7-16.

Instrumentointi Oy:n työkohteiden lakkoihin osallistuneet työntekijät olivat kuuluneet jäseninä Tampereen Metallityöväen Ammattiosastoon, Uuden-Värtsilän metallityöväen ammattiosastoon, Jyväskylän metallityöväen ammattiosastoon, Turun metallityöväen ammattiosastoon, Imatran Metallityöväen Ammattiosastoon, Salon metallityöväen ammattiosastoon, Kokkolan metallityöväen ammattiosastoon, Oulun Kaapelityöväen Ammattiosastoon, Porvoon metallityöväen ammattiosastoon, Kouvolan Metallityöväen ammattiosastoon, Suolahden metallityöväen ammattiosastoon, Keuruun metallityöväen ammattiosastoon, Tampereen Metallialan Työntekijäin Ammattiosastoon, Vilppulan metallityöväen ammattiosastoon, Helsingin seudun teollisuusasentajiin, Virtain metallityöntekijöihin, Nivalan Metallityöväen ammattiosastoon ja Pulkkilan Metallityöväen ammattiosastoon.

Kalmeri Oy:n Lappeenrannan aluekonttorin työkohteissa 25 työntekijää oli toimeenpannut lakkoja Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtailla, Kymmene Oy:ssä Kaukaalla ja Ovako-Steel Oy:ssä Imatralla 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16 sekä 28 työntekijää samoissa työkohteissa 1.11. kello 7:stä alkaen. Yhtiön 24 työntekijää oli ollut lakossa Kouvolan ja Porin aluekonttorin työkohteissa Kymmene Oy:ssä Kuusankoskella 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16 sekä 28 työntekijää 1.11. kello 7:stä alkaen ja 11 työntekijää J.W. Suomisen yrityksessä Nakkilassa 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16. Yhtiön kahdeksan työntekijää oli ollut lakossa Kainuun Voima Oy:ssä Kajaanissa 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16 ja seitsemän työntekijää 2.11. kello 7:stä alkaen. Kalmeri Oy:n Jorvaksen aluekonttorin työkohteissa seitsemän työntekijää oli ollut lakossa Metsä-Serla Oy:ssä Lohjalla ja Suomen Sokeri Oy:ssä Kantvikissa 11.10. kello 7 - 14.10. kello 16, 13.10. kello 7 - 14.10. kello 16 ja 7.11. kello 7.stä alkaen.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on esivalmistelussa ilmoittanut, että Kalmeri Oy:n Lappeenrannan aluekonttorin työkohteissa työntekijät olivat olleet lakossa Enso-Gutzeit Oy:ssä Kaukopäässä ja Ovako-Steel Oy:ssä Imatralla 11.11. kello 16:een asti ja 14.11. kello 11:stä alkaen edelleen. Yhtiön Kouvolan aluekonttorin työkohteessa Kymmene Oy:ssä Kuusankoskella oli ollut työntekijöitä lakossa 1.11. kello 7:stä alkaen. Viimeksi mainitun lakon aikana yhden työntekijän työsuhde oli päättynyt ja kolme työntekijää oli siirretty toiseen työkohteeseen. Kalmeri Oy:n seitsemän työntekijää oli ollut lakossa Kainuun Voima Oy:ssä Kajaanissa 2.11. kello 7 - 4.11. kello 16 ja kahdeksan työntekijää 8.11. kello 7:stä alkaen.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on pääkäsittelyssä ilmoittanut vielä, että Ovako-Steel Oy:ssä Imatralla lakko oli päättynyt 18.11. kello 16. Yhtiön Kouvolan ja Porin aluekonttorin työkohteessa Kymmene Oy:ssä Kuusankoskella 1.11. kello 7:stä alkaen lakossa olleiden työntekijöiden määrä oli 26. Yhtiön työkohteessa Kainuun Voima Oy:ssä Kajaanissa oli kahdeksan työntekijää ollut lakossa 8.11. kello 7:stä alkaen.

Kalmeri Oy:n työntekijöiden lakkoihin osallistuneet työntekijät olivat kuuluneet Lappeenrannan metallityöväen ammattiosastoon, Helsingin Seudun Valimotyöläisten ammattiosastoon, Imatran Metallityöväen Ammattiosastoon, Mikkelin metallityöväen ammattiosastoon, Kemin metallityöväen ammattiosastoon, Helsingin seudun teollisuusasentajiin, Varkauden Metallityöväen Ammattiosastoon, Haminan metallityöväen ammattiosastoon, Kouvolan Metallityöväen ammattiosastoon, Tampereen Matka-asentajien ammattiosastoon, Teljän Metallityöväen ammattiosastoon, Oulun metallityöväen ammattiosastoon, Kajaanin metallityöväen ammattiosastoon, Kuhmon Metallityöväen ammattiosastoon, Oulun seudun Metallityöväen ammattiosastoon ja Tampereen Metallityöväen Ammattiosastoon.

Helsingin seudun teollisuusasentajien Lappeenrannan aluekonttoriin nimeämä luottamusmies oli osallistunut lakkoon 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16 ja 1.11. kello 7 - 11.11. kello 16. Kouvolan Metallityöväen ammattiosaston Kouvolan aluekonttorin luottamusmies ja Helsingin seudun teollisuusasentajien pääluottamusmies olivat osallistuneet Kymmene Oy:ssä Kuusankoskella lakkoon 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16. Helsingin seudun teollisuusasentajien Porin aluekonttoriin nimeämä luottamusmies oli osallistunut lakkoon 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16. Kouvolan metallityöväen ammattiosaston luottamusmies oli osallistunut 1.11. kello 7 alkaneeseen lakkoon.

Oy Huber Ab:n yhteensä 40 työntekijää oli ollut lakossa Dow Chemicals Oy:ssä Haminassa ja Veitsiluoto Oy:ssä Oulussa 20. ja 21.9., 6. ja 7.10. ja 10. - 14.10 sekä 2.11. alkaen. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on esivalmistelussa ilmoittanut, että yhtiön 30 työntekijää oli ollut lakossa Dow Chemicals Oy:ssä Haminassa 2.11. kello 7 - 11.11. kello 16 ja 14.11. kello 12:sta lukien sekä 18 työntekijää Veitsiluoto Oy:ssä Oulussa 2.11. alkaen. Työnantajaliitto on pääkäsittelyssä vielä ilmoittanut, että Veitsiluoto Oy:ssä Oulussa 2.11. alkanut työtaistelu oli päättynyt 4.11. ja alkanut uudelleen 8.11. kello 7.

Oy Huber Ab:n työntekijöiden lakkoon osallistuneet työntekijät olivat kuuluneet jäseninä Karhulan Metallityöväen ammattiosastoon, Varkauden Metallityöväen ammattiosastoon, Raahen metallityöväen ammattiosastoon, Oulun metallityöväen ammattiosastoon, Kemin metallityöväen ammattiosastoon, Järvenpään metallityöväen ammattiosastoon, Oulun seudun Metallityöväen ammattiosastoon ja Helsingin seudun teollisuusasentajiin.

YIT-Yhtymä Oy:n PPTH-teollisuusryhmän 16 työntekijää oli ollut lakossa Neste Oy:ssä Sköldvikissä 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16, 1.11. kello 7 - 4.11. kello 16 ja 7.11. kello 7:stä alkaen. Yhtiön 38 työntekijää oli ollut lakossa Wärtsilän Meriteollisuus Oy:n Pernon telakalla 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16 ja 3.11. kello 12 - 16. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on esivalmistelussa ilmoittanut, että lakko Neste Oy:ssä Sköldvikissä oli päättynyt 11.11. kello 16 ja että 34 yhtiön työntekijää oli ollut lakossa Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Pernon telakalla 4.11. kello 12 - 16 ja 8.11. kello 7:stä alkaen. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on pääkäsittelyssä ilmoittanut vielä, että 45 yhtiön työntekijää oli ollut lakossa Neste Oy:ssä Sköldvikissä 16.11. kello 12:sta alkaen ja yhtiön työntekijöitä oli ollut lakossa Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Pernon telakalla 8.11. kello 7 - 11.11. kello 16 ja 15.11. kello 7 - 21.11. kello 7.

Uudenmaan Asennus Oy:n yhteensä 35 työntekijää oli ollut lakossa Neste Oy:ssä Sköldvikissä, yhtiön omalla konepajalla Kulloossa, Sanoma Oy:ssä Varkaudessa ja Sanoma Oy:ssä Vantaalla 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16. Yhtiön yhteensä 30 työntekijää oli ollut lakossa Neste Oy:ssä Sköldvikissä ja yhtiön omalla konepajalla Kulloossa 1.11. kello 7 - 4.11. kello 16 sekä 7.11. kello 12:sta alkaen. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on esivalmistelussa ilmoittanut, että Uudenmaan Asennus Oy:n työntekijöitä oli ollut lakossa Neste Oy:ssä Sköldvikissä ja omassa yhtiössä 11.11. kello 16:een saakka. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on pääkäsittelyssä ilmoittanut vielä, että yhtiön 28 työntekijää oli ollut lakossa Neste Oy:ssä Sköldvikissä ja omassa yhtiössä 16.11. kello 11:sta alkaen.

Uudenmaan Asennus Oy:n lakkoihin osallistuneet työntekijät olivat kuuluneet jäseninä Helsingin metallityöväen ammattiosastoon, Lahden metallityöväen ammattiosastoon, Imatran metallityöväen ammattiosastoon, Porvoon metallityöväen ammattiosastoon ja Helsingin seudun teollisuusasentajiin. Neste Oy:n Sköldvikin lakkoon oli osallistunut Helsingin seudun teollisuusasentajien luottamusmies.

Päätöksen lakkoihin ryhtymisestä olivat tehneet luottamusmiehet ja niihin oli osallistunut ammattiosaston edustajia. Lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa muun muassa työnantajia matkakustannusten korvausta koskevien voimassa olevien sopimusmääräysten muuttamiseksi.

Metalliteollisuuden työehtosopimuksen 16 § sisälsi määräyksiä matkakustannusten korvauksista. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 10 § koski matkatyötä koskevien määräysten selkiyttämistä ja kehittämistä. Sitä varten asetettavaksi sovitun työryhmän tehtäviin kuului myös mahdollisesti muuttuvan verotuksen huomioon ottaminen.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Metallityöväen Liitto olivat 10.11.1988 sopineet talous- ja tulopoliittisen yhdistelmäratkaisun toteuttamisesta metalliteollisuudessa. Sitä koskevan sopimuksen 5 §:ssä oli kotimaan päivärahaa koskeva määräys.

Työtaistelutoimenpiteet kohdistuivat erityisesti työehtosopimuksen matkakustannusten korvausta ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin sekä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 10 §:ään ja talous- ja tulopoliittisen yhdistelmäratkaisun toteuttamista metalliteollisuudessa koskevan sopimuksen 5 §:ään.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, etteivät kanteen tiedot lakoista pitäneet kaikilta osilta paikkaansa. Niinpä esimerkiksi Valmet Paperikoneet Oy:n työntekijöiden lakkoon 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16 Kymmene Oy:ssä Kuusankoskella oli osallistunut 14 työntekijää kanteessa mainittujen 28 sijasta, Kymmene Oy:ssä Kaukaalla seitsemän työntekijää kanteessa mainittujen 14 sijasta ja eräässä yhtiössä Rengossa kaksi työntekijää kanteessa mainittujen neljän sijasta. Työntekijät olivat kuuluneet jäseninä Turun Metallityöväen ammattiosastoon.

Komennusmiesten työtaistelu ei ollut miltään osin kohdistunut työehtosopimukseen. Ammattiosastoilla ei ollut asiassa valvontavelvollisuutta. Kysymyksessä oli puhdas poliittinen työtaistelutoimenpide, joka ei ollut työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden vastainen.

Riippumatta siitä, että kanteessa mainitut työtaistelut työehtosopimuslain mukaan olivat sallittuja, olivat Metallityöväen Liitto samoin kuin työtaisteluista tienneet ammattiosastot muusta syystä pyrkineet toimimaan työtaistelujen ehkäisemiseksi.

Ammattiosastot olivat katsoneet, että koska työtaistelut olivat poliittisia, ei ammattiosastoilla sen vuoksi ollut ollut asiassa valvontavelvollisuutta. Ammattiosastot olivat siitä huolimatta pyrkineet, sikäli kuin ne olivat saaneet tiedon niiden jäsenten osallistumisesta työtaisteluihin, toimimaan niin, että työt jatkuisivat. Ammattiosastot olivat kehottaneet työntekijöitä etsimään muita keinoja vaikuttaakseen poliittisiin päätöksentekijöihin.

Metallityöväen Liiton sopimusalalla työskenteli komennusmiehiä, joihin sovellettiin työehtosopimuksen 16 §:n määräyksiä. Komennusmiehet suorittivat metalli- ja prosessiteollisuudessa putkistojen, koneiden ja laitteiden uudisrakennus-, kunnossapito- ja huoltotyötä muualla kuin vakinaisen työpaikan sijaintipaikkakunnalla tai työntekijän kotipaikkakunnalla. Työntekijöille maksettiin korvausta muiden muassa matkakustannuksista ja päivärahaa. Komennusmiehet kuuluivat lukuisiin eri ammattiosastoihin, muiden muassa kanteessa mainittuihin osastoihin.

Työtaistelut liittyivät yksinomaan hallituksen valmistelemaan verouudistukseen, jonka kaavailujen mukaan muun muassa päivärahat, ateriakorvaukset ja kilometrikorvaukset tulisivat osittain veronalaisiksi. Huoli etujen menetyksestä oli saanut aikaan sen, että jo lokakuussa 1987 pääosin matka-asentajista koostuvan Helsingin seudun teollisuusasentajien lähetystö oli esittänyt mielipiteensä päivärahojen verotuksen epäkohdista eduskuntaryhmien edustajille, toiselle valtiovarainministerille ja verohallitukselle.

Merkittävimpien matka-asennustöitä tekevien yritysten henkilöstön edustajat olivat kesäkuussa 1988 käyneet esittämässä näkemyksensä valtiovarainministerille. Komennusmiesten toimintaan merkittävästi vaikuttavassa kysymyksessä oli tapahtunut yhteydenottoja valtiovarainministerin ohella muihin hallituksen ministereihin, valtiovarainministeriöön, poliittisiin puolueisiin sekä niiden eduskuntaryhmiin, Metallityöväen Liittoon, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:hon ja tiedotusvälineisiin. Eduskunnassa komennusmiesten lähetystö oli käynyt 11.10. ja 26.10.1988.

Komennusmiesten päätökset oli tehty ja toiminta tapahtunut heidän omasta aloitteestaan Metallityöväen Liiton ja kanteessa tarkoitettujen ammattiosastojen ulkopuolella siten, että ilmeisesti suurimpien komennustyötä suorittavien yritysten työntekijät ja luottamusmiehet olivat pitäneet keskinäistä yhteyttä. Yhteydenotoillaan ja työtaisteluillaan komennusmiehet olivat pyrkineet vaikuttamaan poliittisiin päätöksentekijöihin, hallitukseen ja eduskuntaan niin, että verouudistuksessa luovuttaisiin suunnitelluista muutoksista matkavähennysten ja päivärahojen verotuskohteluun.

Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa poliittisena työtaisteluna oli pidetty painostustoimia, joissa vaikuttamisen tarkoitus kohdistui johonkin poliittiseen elimeen, kuten esimerkiksi eduskuntaan. Tässä asiassa luonteeltaan poliittinen painostus oli kohdistunut yksinomaan poliittisia päätöksentekijöitä, hallitusta ja eduskuntaa kohtaan. Tämä oli itse asiassa myönnettykin jo Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n taholta työtuomioistuimen tuomiossa n:o 125/1988.

Työnseisausten yhteydessä ei missään vaiheessa ollut esitetty vaatimuksia, jotka olisivat kohdistuneet työnantajaan tai työehtosopimukseen. Esimerkiksi sisällön tai tulkinnan muuttamista ei ollut vaadittu työehtosopimuksen 16 §:n määräyksen osalta, joka koski päivärahoja ja kilometrikorvauksia. Tämä oli luonnollista sen takia, että päivärahojen ja kilometrikorvausten verotuskohtelusta päättäminen kuului työehtosopimuksen sitovuuspiirin ulkopuolella oleville viranomaisille ja toimielimille. Näistä asioista päättäminen ei edes kuulunut säännöstämiskompetenssin piiriin. Työtaistelun tavoitteilla toteutuessaankaan ei olisi ollut vaikutusta työehtosopimuksen määräyksiin. Näin ollen työtaisteluihin ei ollut sisältynyt työtaistelutoimen käsitteeseen olennaisesti kuuluvaa painostusta työnantajaa kohtaan.

Työtaistelut eivät kohdistuneet työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Työtuomioistuimen käytännön mukaan se seikka, että työtaistelu tosiasiallisesti esti työnantajaa tilapäisesti käyttämästä työnjohto-oikeutta, ei merkinnyt, että työtaistelu kohdistuisi työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto ja ammattiosastot ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KUULTAVIEN LAUSUNNOT

Kanteessa mainitut ammattiosastot ovat asiassa kuultuina yhtyneet Metallityöväen Liiton jutussa esittämään.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ilmoittamien tietojen mukaan, joihin Metallityöväen Liitto on asian käsittelyssä tehnyt eräitä täsmennyksiä, Metallityöväen Liiton ammattiosastoihin kuuluvat niin sanotut komennusmiehet ovat toimeenpanneet 6.9.1988 alkaen lakkoja pääkäsittelyistuntoon 23.11.1988 mennessä seuraavasti:

Valmet Paperikoneet Oy:n Pansion tehtaan työntekijät ovat olleet lakossa Kymmene Oy:n työkohteissa Kuusankoskella ja Kaukaalla 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16 ja 2.11. kello 8 - 21.11. kello 16 sekä erään yhtiön työkohteessa Rengossa 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16 ja Järvenpään tehtaan työntekijät puolestaan Kymmene Oy:n työkohteissa Kuusankoskella ja Kaukaalla 10.10. kello 7 - 14.10. kello 15.45 ja edelleen Kaukaalla 2.11. kello 8:sta ja Kuusankoskella kello 12:sta 14.11. kello 15.45:een sekä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:ssä Jämsänkoskella 10.10. kello 7 - 14.10. kello 15.45.

Valmet Paperikoneet Oy:n Pansion tehtaan työkohteiden lakkoihin on osallistunut Turun metallityöväen ammattiosastoon kuuluvia komennusmiehiä. Kone- ja siltatyöväen ammattiosaston jäseninä olevia komennusmiehiä on osallistunut Järvenpään tehtaan työkohteiden lakkoihin. Osaston luottamusmies on ollut mukana Kymmene Oy:ssä Kaukaalla järjestetyissä lakoissa.

Lakkoja ovat toimeenpanneet AP:n Konepaja Oy:n työntekijät työkohteissaan Neste Oy:ssä Sköldvikissä 1.11. kello 7 - 14.11. kello 7 ja 16.11. kello 12:sta alkaen ja Kuusanniemessä 1.11. kello 7:stä lähtien. Lakossa olleet työntekijät ovat kuuluneet Imatran Metallityöväen ammattiosastoon, Hangon metallityöväen ammattiosastoon, Raahen metallityöväen ammattiosastoon, Kouvolan Metallityöväen ammattiosastoon, Valkomin Metallityöväen ammattiosastoon, Tampereen Matka-asentajien ammattiosastoon ja Helsingin seudun teollisuusasentajiin.

Grönroosin Konepaja Oy:n lakkoihin osallistuneista työntekijöistä ainakin yli 150 on ollut Turun metallityöväen ammattiosaston jäseniä. Muut ovat kuuluneet jäseninä Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosastoon, Porin metallityöväen ammattiosastoon, Rauman metallityöväen ammattiosastoon, Kemin metallityöväen ammattiosastoon, Tornion Metallityöväen ammattiosastoon, Hangon metallityöväen ammattiosastoon, Toijalan metallityöväen ammattiosastoon, Pieksämäen Metallityöväen ammattiosastoon, Helsingin seudun teollisuusasentajiin, Loviisan Voimalaitostyöntekijäin ammattiosastoon ja Lapin Tl metallityöväen ammattiosastoon. Laivateollisuus Oy:n konepajalla syntyneeseen lakkoon on osallistunut Turun metallityöväen ammattiosaston työpaikalle asettamat pääluottamusmies ja osaston luottamusmies 7.9. kello 7-16.

Instrumentointi Oy:n komennusmiehiä on ollut lakossa eri työkohteissa seuraavasti: Kymmene Oy:ssä Kuusankoskella, Enso-Gutzeit Oy:ssä Kaukopäässä, Veitsiluoto Oy:ssä Oulussa, Neste Oy:ssä Porvoossa, Oy Tampella Ab:ssa Heinolassa, Oy Schauman Ab:ssa Pietarsaaressa ja Metsä-Serla Oy:ssä Äänekoskella 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16 sekä Kymmene Oy:ssä Kuusankoskella 1.11. kello 7:stä alkaen, Enso-Gutzeit Oy:ssä Kaukopäässä 1.11. kello 7 - 11.11. kello 16 ja 14.11. kello 11:stä alkaen, Veitsiluoto Oy:ssä Oulussa 1.11. kello 7 alkaen ja sen jälkeen uudestaan 7.11. kello 15:sta alkaen, Neste Oy:ssä Porvoossa 1.11. kello 7 - 11.11. kello 16 ja 16.11. kello 12 lähtien ja Metsä-Serla Oy:ssä Äänekoskella 2.11. kello 12 - 11.11. kello 16 ja 16.11. kello 14 - 18.11. kello 16.

Instrumentointi Oy:n työkohteiden lakkoihin osallistuneet työntekijät ovat kuuluneet jäseninä Tampereen Metallityöväen Ammattiosastoon, Uuden-Värtsilän metallityöväen ammattiosastoon, Jyväskylän metallityöväen ammattiosastoon, Turun metallityöväen ammattiosastoon, Imatran Metallityöväen Ammattiosastoon, Salon metallityöväen ammattiosastoon, Kokkolan metallityöväen ammattiosastoon, Oulun Kaapelityöväen Ammattiosastoon, Porvoon metallityöväen ammattiosastoon, Kouvolan Metallityöväen ammattiosastoon, Suolahden metallityöväen ammattiosastoon, Keuruun metallityöväen ammattiosastoon, Tampereen Metallialan Työntekijäin Ammattiosastoon, Vilppulan metallityöväen ammattiosastoon, Helsingin seudun teollisuusasentajiin, Virtain metallityöntekijöihin, Nivalan Metallityöväen ammattiosastoon ja Pulkkilan Metallityöväen ammattiosastoon.

Kalmeri Oy:n työntekijöiden lakkoihin osallistuneet työntekijät ovat kuuluneet Lappeenrannan metallityöväen ammattiosastoon, Helsingin Seudun Valimotyöläisten ammattiosastoon, Imatran Metallityöväen Ammattiosastoon, Mikkelin metallityöväen ammattiosastoon, Kemin metallityöväen ammattiosastoon, Helsingin seudun teollisuusasentajiin, Varkauden Metallityöväen Ammattiosastoon, Haminan metallityöväen ammattiosastoon, Kouvolan Metallityöväen ammattiosastoon, Tampereen Matka-asentajien ammattiosastoon, Teljän Metallityöväen ammattiosastoon, Oulun metallityöväen ammattiosastoon, Kajaanin metallityöväen ammattiosastoon, Kuhmon Metallityöväen ammattiosastoon, Oulun seudun Metallityöväen ammattiosastoon ja Tampereen Metallityöväen Ammattiosastoon.

Helsingin seudun teollisuusasentajien Lappeenrannan aluekonttoriin nimeämä luottamusmies on osallistunut lakkoon 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16 ja 1.11. kello 7 - 11.11. kello 16. Kouvolan Metallityöväen ammattiosaston Kouvolan aluekonttorin luottamusmies ja Helsingin seudun teollisuusasentajien pääluottamusmies ovat osallistuneet Kymmene Oy:ssä Kuusankoskella lakkoon 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16. Helsingin seudun teollisuusasentajien Porin aluekonttoriin nimeämä luottamusmies on osallistunut lakkoon 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16. Kouvolan metallityöväen ammattiosaston luottamusmies on osallistunut 1.11. kello 7 alkaneeseen lakkoon.

Oy Huber Ab:n palveluksessa olevia komennusmiehiä on ollut lakossa Dow Chemicals Oy:ssä Haminassa ja Veitsiluoto Oy:ssä Oulussa 20. - 21.9., 6. - 7.10. ja 10. - 14.10. Ensiksi mainitussa työkohteessa lakko on jatkunut 2.11 kello 7 - 11.11. kello 16 ja 14.11. kello

12:sta alkaen. Veitsiluoto Oy:n työkohteessa lakko on jatkunut 2.11. - 4.11. ja 8.11. kello 7 alkaen.

Oy Huber Ab:n komennusmiesten lakkoon osallistuneet työntekijät ovat kuuluneet jäseninä Karhulan Metallityöväen ammattiosastoon, Varkauden Metallityöväen ammattiosastoon, Raahen metallityöväen ammattiosastoon, Oulun metallityöväen ammattiosastoon, Kemin metallityöväen ammattiosastoon, Järvenpään metallityöväen ammattiosastoon, Oulun seudun Metallityöväen ammattiosastoon ja Helsingin seudun teollisuusasentajiin.

YIT-Yhtymä Oy:n PPTH-teollisuusryhmän työkohteissa on ollut lakkoja seuraavasti: Neste Oy:ssä Sköldvikissä 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16, 1.11. kello 7 - 4.11. kello 16, 7.11. kello 7 - 11.11. kello 16 ja 16.11. kello 12 lähtien sekä Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Pernon telakalla 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16, 3.11. kello 12 - 16, 4.11. kello 12 - 16, 8.11. kello 7 - 11.11. kello 16 ja 15.11. kello 7 - 21.11. kello 7.

Uudenmaan Asennus Oy:n työkohteissa ovat yhtiön komennusmiehet toimeenpanneet lakkoja seuraavasti: Neste Oy:ssä Sköldvikissä 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16, 1.11. kello 7 - 4.11. kello 16, 7.11. kello 12 - 11.11. kello 16 ja 16.11. kello 11 lähtien, Uudenmaan Asennus Oy:n omalla konepajalla Kulloossa 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16 ja 7.11. kello 12 - 11.11. kello 16 sekä Sanoma Oy:ssä Varkaudessa ja Vantaalla 10.10. kello 7 - 14.10. kello 16.

Uudenmaan Asennus Oy:n työkohteissa toimeenpannuissa lakoissa olleiden työntekijöiden joukkoon on kuulunut jäseniä Helsingin metallityöväen ammattiosastosta, Lahden metallityöväen ammattiosastosta, Imatran metallityöväen ammattiosastosta, Porvoon metallityöväen ammattiosastosta ja Helsingin seudun teollisasentajista. Neste Oy:n Sköldvikin lakkoon on osallistunut Helsingin seudun teollisuusasentajien luottamusmies.

Kanteen mukaan lakoilla on ollut tarkoitus painostaa muun muassa työnantajia matkakustannusten korvauksia koskevien metalliteollisuuden työehtosopimuksen määräysten muuttamiseksi. Metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on määräyksiä komennustyöpaikkakunnalla suoritettavan työn ajalta maksettavista päivärahoista, matkakustannusten korvauksista, ateriakorvauksista ja ruoasta maksettavista korvauksista. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 10 §:ssä on sovittu työryhmän asettamisesta selvittämään matkatyötä koskevien määräysten selkiyttämistä ja kehittämistä muun muassa niin, että työryhmän työhön kuuluu mahdollisesti muuttuvan verotuksen huomioon ottaminen.

Keskusjärjestöjen 23.8.1988 tekemässä tulo- ja talouspoliittisessa yhdistelmäratkaisussa inflaation katkaisemiseksi, joka sisältää työmarkkinaosapuolten suosituksen työ-, toimi- ja virkaehtosopimusten uudistamisesta, on sovittu siitä, että päivärahojen verotusta koskevien säännösten muuttuessa sopimusosapuolet neuvottelevat tarvittavista toimenpiteistä. Ennen yhdistelmäratkaisun hyväksymisestä tehdyn sopimuksen 23.9.1988 tapahtunutta allekirjoittamista on käynyt aikaisempia käsityksiä selvemmin ilmi, että hallituksen tarkoituksena on esittää eduskunnalle 100 markkaa ylittävän kotimaan päivärahan osan pitämistä veronalaisena tulona vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa.

Kun sisällöltään tuollaisen hallituksen esityksen hyväksyminen merkitsisi työntekijälle itselleen päivärahoista rahana jäävän osan pienentymistä, yhdistelmäratkaisun hyväksymistä koskevaan sopimukseen sisältyvässä liitteessä on sovittu muun muassa kotimaan päivärahan korottamisesta 139 markasta 167 markkaan ja puolipäivärahan määräksi 62 markkaa. Lisäksi liitteessä on määräys siitä, että korotetut päivärahat ovat voimassa vuoden 1989 ja että päivärahan verollinen osa, jota ei pidetä tehdyn työajan palkkana, maksetaan palkanmaksukausittain palkanmaksun yhteydessä.

Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 125/1988 todennut, etteivät tulo- ja talouspoliittinen yhdistelmäratkaisu ja sen hyväksymistä koskeva sopimus siihen sisältyvine liitteineen ole voimassa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä työehtosopimuksen oikeusvaikutuksin.

Asianosaisliitot ovat 10.11.1988 allekirjoittamallaan sopimuksella sopineet tulo- ja talouspoliittisen yhdistelmäratkaisun toteuttamisesta metalliteollisuuden ja malmikaivosten työehtosopimusten soveltamisaloilla. Sopimuksessa on kotimaan päivärahoja koskeva kohta, joka vastaa sisällöltään edellä selostettuja yhdistelmäratkaisuun sisältyvän liitteen ehtoja.

Metalliteollisuuden Työnantajaliiton puolelta ei ole asian käsittelyssä tarkemmin selitetty, missä tilaisuuksissa ja millä tavoin lakoissa olleet työntekijät tai kanteessa tarkoitetut ammattiosastot olisivat vaatineet työehtosopimuksen muuttamista, eikä sitäkään, minkä sisältöisistä muutoksista esityksissä on ollut kysymys.

Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työtaistelutoimenpiteen - ollakseen lainkohdan mukaan kielletty - tulee kohdistua työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen. Verotusmenettelystä, joka perustuu sitä koskevaan lainsäädäntöön ja viranomaisten päätöksiin ja toimenpiteisiin, ei voida sopia työehtosopimuksella. Asianosaisliittojen tekemässä sopimuksessa tulo- ja talouspoliittisen yhdistelmäratkaisun toteuttamisesta oleva maininta, jonka mukaan päivärahan verollista osaa ei pidetä tehdyn työajan palkkana, tarkoittaa vain työpalkan käsitteen määrittämistä. Määräystä ei ole mahdollista käsittää siten, että päivärahojen verotuksen määräytymistä koskevat lainsäännökset olisi tarkoitettu tai voineet tulla osaksi metalliteollisuuden työehtosopimusta.