Labor court partially allows union claim for winter holiday portion of annual leave under collective agreement rules.

Yhtiö, joka muuttaessaan talvilomien antamisessa noudattamaansa menettelyä, oli jättänyt antamatta eräälle työntekijälle talviloman, oli rikkonut tietensä vuosilomien antamista koskevaa työehtosopimuksen määräystä.

Kantaja Liikealan ammattiliitto r.y. Vastaajat Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Ruotsalainen Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kaupan Työnantajaliiton ja silloisen Liiketyöntekijäin Liitto r.y:n välillä 3.5.1984 allekirjoitetussa myyjien ja varastotyöntekijäin työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

19 §

Vuosiloma

1. Vuosiloman pituus

Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Asianosaisliittojen välillä 31.3.1987 allekirjoitetussa alan työehtosopimuksessa on samanlainen määräys.

KANNE

Kanteen perustelut

Liikealan ammattiliitto on lausunut, että Kaupan Työnantajaliiton jäsenyrityksessä Ruotsalainen Oy:ssä oli syntynyt erimielisyyttä vuosilomien antamisesta. Liikealan ammattiliiton jäsenet Raimo Väänänen, Tauno Heikkinen, Veijo Hiltunen, Pertti Laakkonen, Kauko Puustinen ja Antero Ronkainen olivat työskennelleet yhtiön palveluksessa yli yhden vuoden 31.3.1986 mennessä. Heille oli lomanmääräytymisvuotena 1.4.1985 - 31.3.1986 kertynyt kullekin 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta, mutta he olivat saaneet hyväkseen 30 arkipäivää käsittävän loman asemesta vain 24 arkipäivän mittaisen vuosiloman.

Yhtiö oli kieltäytynyt antamasta mainituille työntekijöille kuuden arkipäivän mittaista vuosiloman niin sanottua talvilomaosuutta sillä perusteella, että työntekijät olivat vuosina 1978-1980 saaneet ylimääräistä talvilomaa. Väite ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa. Paikallisen työtaistarkastajan 9.12.1987

suorittamassa työsuojelutarkastuksessa ei ylimääräistä talvilomaa ollut myöskään voitu todeta annetuksi.

Asiasta oli neuvoteltu asianosaisliittojen välillä. Viimeisessä 30.9.1987 pidetyssä neuvottelussa liitot olivat sopineet riita-asiasta siten, että työnantaja antaisi vielä pitämättä olevat talvilomat vastaavana vapaa-aikana tai suorittamalla korvauksen niistä rahassa, mutta sitä ei kuitenkaan ollut tehty. Kaupan Työnantajaliitto ei ollut pyrkinyt valvomaan työehtosopimuksen noudattamista yhtiössä.

Liittotason neuvotteluratkaisun jälkeen yhtiö oli edelleen kieltäytynyt antamasta työntekijöilleen lomanmääräytymisvuonna 1.4.1985 - 31.3.1986 ansaittua vuosilomaa kokonaisuudessaan. Työnantajan ilmoittaman käsityksen mukaan asiaa eivät ratkaisseet liitot, vaan asiasta päätti yhtiö itse. Yhtiö oli tosin kerran määrännyt pitämättä olevat talvilomat vietettäviksi keväällä 1987, mutta peruuttanut lomalistoihin merkityt lomat viime hetkessä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Liikealan ammattiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Väänäsellä, Heikkisellä, Hiltusella, Laakkosella, Puustisella ja Ronkaisella oli oikeus saada lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1985 - 31.3.1986 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.

Liikealan ammattiliitto on vaatinut, että Ruotsalainen Oy tuomittaisiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Kaupan Työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Liikealan ammattiliitto on asiaa käsiteltäessä luopunut esittämästään vahvistusvaatimuksesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kaupan Työnantajaliitto ja Ruotsalainen Oy ovat lausuneet, että kanteessa tarkoitetut työntekijät olivat jo lomanmääräytymisvuodesta 1.4.1979 - 31.3.1980 alkaen saaneet 30 arkipäivän pituisen vuosiloman. Aikanaan oli yhtiön työntekijöiden suostumuksella sovittu, että 24 arkipäivän ylittävä lomanosuus, niin sanottu talviloma annettaisiin vuosilomalain 4 §:n 3 momentin mukaisesti jo ennen lomaan oikeuttavan lomanmääräytymisvuoden päättymistä. Yhtiössä oli ollut koko ajan käytäntönä, että kuuden arkipäivän pituinen vuosiloman osa oli pidetty ennakolta.

Noudatetun käytännön mukaisesti kanteessa tarkoitetut työntekijät olivat pitäneet lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1985 - 31.3.1986 ansaitsemansa vuosiloman talvilomaosuuden ennen lomakauden alkua. Työntekijöistä kukin oli pitänyt täysimääräisen 30 arkipäivän pituisen vuosiloman.

Tämän jälkeen yhtiössä oli muutettu käytäntöä niin, että vuosiloman talvilomaosuus oli annettu vuosilomalain 4 §:n 1 momentin mukaisesti lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua. Kanteessa tarkoitetut työntekijät olivat pitäneet lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1986 - 31.3.1987 ansaitsemansa vuosiloman siten, että he olivat saaneet vuosiloman talvilomaosuuden lomakauden päättymisen jälkeen vuoden 1988 alussa. Näin ollen työntekijät olivat vuoden 1987 aikana pitäneet 24 arkipäivää vuosilomaa. Tämä oli kuitenkin johtunut siitä, että talviloma oli annettu tavanomaisena talviloman antamisaikana. Jokainen työntekijä oli joka tapauksessa saanut 30 arkipäivää vuosilomaa.

Yhtiö ei ollut rikkonut työehtosopimusta tietensä eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto ja Ruotsalainen Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Heikkinen oli ensimmäisen kerran ansainnut talvilomaa kuusi päivää lomanmääräytymisvuodelta 1.4.197831.3.1979. Loma oli pitänyt antaa lomakautena 1.10.1979-30.4.1980, kuten oli tapahtunutkin. Heikkinen oli pitänyt ensimmäisen kerran talvilomaa kuusi päivää 1.2. - 16.2.1980.

Yhtiö oli vuosittain antanut työntekijöilleen talviloman lomanmääräytymisvuoteen 1.4.1985 - 31.4.1986 saakka ennen lomakauden alkua. Väänäsen, Hiltusen, Laakkosen, Puustisen ja Ronkaisen kohdalla oli kysymys siitä, että he olivat saaneet ylimääräisen lomaedun. Heikkinen oli puolestaan saanut joka vuosi talviloman lomakauden jälkeen, lukuunottamatta 31.4.1986 päättynyttä lomanmääräytymisvuotta, jolta hän ei ollut saanut lainkaan talvilomaa.

Työntekijät eivät olleet sopineet työnantajan kanssa vuosilomalain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla siitä, että 24 arkipäivän ylittävä lomanosuus, niin sanottu talviloma annettaisiin jo ennen lomaan oikeuttavan lomanmääräytymisvuoden päättymistä.

Yhtiö oli jättäessään antamatta mainituille työntekijöille lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1985 - 31.3.1986 ansaitun vuosiloman talvilomaosuuden 1.10.1986-30.4.1987 välisenä aikana tietensä rikkonut työehtosopimusta. Kaupan Työnantajaliitto ei ollut asianmukaisesti valvonut työehtosopimuksen noudattamista yhtiössä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Ruotsalainen Oy:ssä ovat 1970-luvulla työntekijät saaneet vuosilomasta yhden viikon pituisen osan puolella pitennettynä, jos se osa lomaa on pidetty ennen lomakauden alkua alkutalvesta. Käytäntöä on jatkettu sellaisenaan aina vuoteen 1978 saakka. Huhtikuun alusta 1978 voimaan tulleen vuosilomalain muuttamisesta annetun lain (233/1978) 4 §:n 1 momentin mukaisesti yhtiössä on ryhdytty antamaan se osa lomasta, joka ylittää 24 päivää, niin sanottuna talvilomana. Ne työntekijät, jotka ovat olleet vuosilomalain mukaan oikeutettuja 24 päivää pitempään lomaan, eivät saavutettuaan tuollaisen lomaoikeuden vuosilomalain mukaan ole enää saaneet yhtiössä käytössä ollutta viikon lomaa puolella pitennettynä talviaikaan. Aikaisempaan käytäntöön perustuva järjestelmä on ollut käytössä ainakin jonkin aikaa rinnan 24 lomapäivää pitemmän loman osan antamisessa vuosilomalain mukaan noudatettavan menettelyn kanssa.

Vuosilomalain 4 §:n 1 momentin mukainen 24 lomapäivää ylittävä osa vuosilomasta on annettu Ruotsalainen Oy:ssä ennen lomakauden alkua alkutalvesta. Näin on yhtiössä menetelty lomanmääräytymisvuoteen 1.4.1985 - 31.3.1986 saakka. Yhtiö on tällöin siirtynyt sellaiseen järjestelmään, että niin sanottu talviloman osuus, toisin sanoen se osa lomasta, joka on ylittänyt 24 lomapäivää, on annettu vuosilomalain 4 §:n 1 momentin mukaisesti vasta lomakauden päätyttyä seuranneen vuoden alussa.

Siirtymäaikana vuosien 1986 ja 1987 vaihteessa on käynyt niin, että sellaiset työntekijät, jotka aikaisemmin ovat saaneet talviloman ennen lomakauden alkua, eivät ole saaneet vuosilomastaan talviloman osuutta alkuvuonna 1987, kun he ovat sen jo etukäteen pitäneet edellisen vuoden alussa. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1986 - 31.4.1987 työntekijät ovat saaneet talvilomaosuutensa lomakauden päättymisen jälkeen alkuvuonna 1988.

Kanteessa tarkoitetuista työntekijöistä Väänänen, Hiltunen, Laakkonen, Puustinen ja Ronkainen ovat saaneet vuosiloman talvilomaosuuden kerrotulla tavalla. Heidän kohdaltaan on kysymys siitä, onko heille annettu talviloma vuosilomalain mukaisina ajankohtina. Sanotun lain 4 §:n 3 momentin mukaan talviloman osuus vuosilomasta saadaan työntekijän suostumuksella antaa muunakin aikana sen kalenterivuoden aikana, jona lomakausi on, ja siten siis myös etukäteen. Kun yhtiössä on vakiintuneesti noudatettu sellaista käytäntöä, että talviloman osuus on annettu etukäteen ennen lomakautta, yhtiö tällä menettelyllään, johon se on voinut käsittää työntekijöiden suostuneen, ei ole työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla rikkonut vuosilomaa koskevaa työehtosopimuksen määräystä.

Heikkinen, jota kanne myös koskee, on ensimmäisen kerran ollut oikeutettu vuosilomalain 4 §:n 1 momentin mukaiseen talvilomaan lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1978 - 31.3.1979. Talvilomaosuuden vuosilomastaan hän on saanut helmikuussa 1980. Hän ei selvityksen mukaan ole pitänyt talvilomaa etukäteen alkuvuonna 1979. Vuoden 1980 jälkeen hän on saanut vuosittain talvilomansa samalla tavoin lomakauden jälkeen seuraavan vuoden alussa. Yhtiön muutettua talvilomien antamisessa noudattamaansa menettelyä 31.3.1986 päättyneenä lomanmääräytymisvuotena ja jätettyä antamatta Heikkiselle talvilomaosuuden tuolta lomanmääräytymisvuodelta ennen seuraavan lomakauden alkamista Heikkinen ei ole saanut tuon vuoden vuosilomaansa täysimääräisenä.

Yhtiön olisi pitänyt, muuttaessaan talvilomien antamisessa noudattamaansa menettelyä, varmistua siitä, että kukaan työntekijöistä ei menetä hänelle kuuluvaa vuosilomaa. Kun yhtiö ei ole näin menetellyt Heikkisen kohdalla, yhtiö on työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla rikkonut vuosilomaa koskevaa työehtosopimuksen määräystä.

Kaupan Työnantajaliitolla ei työtuomioistuimen mielestä ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia saada neuvotteluvaiheessa täsmällistä selvitystä Heikkisen enempää kuin muiden kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden lomien määräytymisestä. Selvitystä on esitetty vasta työtuomioistuimessa. Asian epäselvään tilaan nähden liiton ei ole näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta luovutuilta osin raukeaa.

Työtuomioistuin tuomitsee, huomioon ottaen keskusjärjestöjen välillä 5.6.1984 tehdyn pöytäkirjan määräykset hyvityssakon määrästä, työehtosopimuslain 7 §:n nojalla Ruotsalainen Oy:n maksamaan Liikealan ammattiliitolle työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoa 4 000 markkaa.

Kanne hylätään enemmälti.

Ruotsalainen Oy velvoitetaan korvaamaan Liikealan ammattiliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, Puheenjohtaja, Tiitinen, Rautiainen, Nouro, Kuivanen ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.