Labor court dismisses union claim against employer for violating collective agreement regarding vacation pay to unorganized workers.

Ravintolamuusikoiden vuosilomia koskevan työehtosopimuksen mukaan työntekijöiden lomakorvaukset tuli maksaa Postipankkiin määrättyinä ajankohtina. Työehtosopimukseen osalliset olivat kuitenkin sopineet siitä, että ulkomaalaisten ravintolamuusikoiden lomakorvaukset voitiin maksaa eräissä poikkeustapauksissa suoraan muusikoille. Ravintolamuusikoita koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle ei ollut jätetty ulkomaalaisia työntekijöitä, eivätkä vuosilomalain säännökset myöskään asettaneet estettä järjestäytymättömien työntekijöiden lomakorvausten maksamiselle Postipankin kautta.

Työnantaja oli maksanut ulkomaalaisten ravintolamuusikoiden lomakorvaukset kaikissa tapauksissa heille suoraan käteen kiinnittämättä huomiota poikkeusmaksatusmenettelyn edellytyksiksi sovittuihin seikkoihin. Vaikka työnantaja lomakorvauksia maksaessaan oli ehkä joissakin tapauksissa menetellyt muusikoiden haluamalla tavalla, sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta.

Työnantaja tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon, mutta työnantajaliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty. (Ään.)

Kantajat Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n Ravintolamuusikot r.y. Vastaajat LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y. Menski-Swow Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisyhdistysten sekä Majoitus ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y:n välillä 11.2.1987 tehdyssä ravintolamuusikoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tällä työehtosopimuksella määrätään työehdot ravitsemisliikkeisiin tai ohjelmatoimistoihin työsuhteessa oleville ravintolamuusikoille ja orkesterin solisteille, joista tässä sopimuksessa käytetään nimitystä työkunta ja työntekijä.

2. Ulkomaalaisiin työkuntiin ja työntekijöihin on sovellettava tässä sopimuksessa olevia määräyksiä.

3. Tämän sopimuksen määräyksiä noudatetaan kaikissa työsopimuksissa katsomatta siihen, onko työnantajan ja työkunnan tai työntekijän kesken tehdyssä työsopimuksessa asiasta määräystä tai ei.

2 § Työn johto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja 5.6.1984

11 § Vuosiloma

Vuosiloma ja siitä suoritettava palkka tai korvaus määräytyvät vuosilomalain sekä ravintolamuusikoiden vuosilomia koskevan työehtosopimuksen mukaan.

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa hyvityssakkoja koskevassa pöytäkirjassa sanotaan seuraavaa:

Valtioneuvoston tehtyä periaatepäätöksen hallituksen esityksestä eduskunnalle työehtosopimuslain muuttamiseksi siten, että työehtosopimuslain 7-9 §:n mukaisia hyvityssakkoja korotetaan ja valtioneuvosto valtuutetaan tarkistamaan näitä 3-vuotiskausittain, ovat alla mainitut keskusjärjestöt sopineet yhteisten työehtosopimusalojensa osalta seuraavaa.

Hyvityssakkojen enimmäismäärien korotukset toteutetaan yhteisillä työehtosopimusaloilla siten, etteivät niiden nykyiset markkamääräiset suhteet muutu ja että yksittäiseen työantajaan ja paikalliseen ammattiyhdistykseen kohdistuvien hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat samat. Jos nämä periaatteet johtaisivat joltain osin hyvityssakkojen alentumiseen, neuvotellaan keskusjärjestöjen välillä sen aiheuttamista toimenpiteistä.

Edellä oleva koskee sekä lailla tapahtuvia hyvityssakkojen korotuksia että niiden myöhempiä tarkistuksia, ellei keskusjärjestöjen välillä muuta sovita.

Todettiin, että em. periaatteet merkitsevät, jos 1. kappaleessa mainitut hyvityssakkojen korotukset lailla toteutuvat, sitä, että paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat laista poikkeavasti 10 000 mk.

Tämän sopimuksen määräykset tulevat voimaan samanaikaisesti kun 1. kappaleessa lainmuutos hyvityssakkojen korottamisesta. Tämä sopimus sitoo niitä keskusjärjestöjen jäsenliittoja, jotka eivät ole 20 päivään kesäkuuta 1984 mennessä ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

Edellä mainitun hyvityssakkoja koskevan pöytäkirjan allekirjoittaneet keskusjärjestöt ovat 26.1.1988 tehdyllä pöytäkirjalla sopineet seuraavaa:

Allekirjoittaneiden keskusjärjestöjen 5.6.1984 tekemän hyvityssakkoja koskevan pöytäkirjan 3. kappaleen mukaisesti on todettu seuraavaa:

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakojen enimmäismäärät ovat työehtosopimuslaista poiketen 11 200 markkaa.

Työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitetussa ravintolamuusikoiden vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Maaliskuun 30 päivänä 1973 annetun vuosilomalain 16 §:n 2 kappaleen perusteella sovitaan noudatettavaksi toiselta puolen Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y:n ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y:n ja toiselta puolen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n Ravintolamuusikot r.y:n välillä solmitun työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijäin vuosilomista ja vuosilomakorvauksista seuraavia määräyksiä, joiden tarkoituksena on luoda edellytykset työntekijäin lomanvietolle vuosilomalaissa tarkoitettuna lomakautena.

Lomapalkan ja -korvauksen maksaminen

4 §

Vuosilomapalkka lomaltapaluurahoineen, joka on ansaittu edellä mainituin tavoin 13,5 %:n mukaan maksetaan työntekijälle Postipankin välityksellä lomakauden alkamisen jälkeen siten, kuin tässä sopimuksessa määrätään.

Ns. talvilomaan oikeutetuille työntekijöille maksetaan talviloman lomapalkka (5,0 %) lomakauden päättymisen jälkeen.

Työnantajan tilitys Postipankkiin

5 §

Työnantaja maksaa kunkin kalenterikuukauden aikana lopputilin saaneen työntekijän lomakorvauksen viimeistään seuraavan kuukauden 25 päivänä ja muun työntekijän lomapalkat kultakin vuosineljännekseltä viimeistään vuosineljänneksen päättymistä seuranneen kuukauden 25 päivänä Postipankkiin Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton siirtotilille n:o 27840-5.

Lomapalkkakortin päättämisen yhteydessä työnantajan on maksettava lomapalkat mainitulle tilille huhtikuussa viimeistään 25 päivänä.

Lomapalkan ja -korvauksen maksaminen työntekijälle

9 §

Lomanmääräytymisvuoden aikana työnantajain Postipankkiin tilittämät lomapalkat ja lomakorvaukset maksetaan työntekijöille seuraavasti.

Normaali maksaminen

Lomapalkkojen ja lomakorvausten (13,5 %) maksaminen työntekijälle tapahtuu lomakauden alkamisen jälkeen työntekijän lomapalkkakortin K-osassa ilmoittamaan loman alkamispäivään mennessä. Ns. talvilomapalkan (5 %) maksaminen tapahtuu lomakauden päättymisen jälkeen työntekijän lomapalkkakortin T-osassa ilmoittamaan loman alkamispäivään mennessä.

Maksatus erikoistapauksissa

Mikäli työntekijä vähintään kaksi (2) kuukautta kestävän sairautensa, sotapalvelukseen astumisen, alalta poissiirtymisen tai maasta muuttamisen vuoksi, lukuun ottamatta muuttamista Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan, vuoksi haluaa saada lomapalkkansa Postipankista, lähettää se työnantaja, jonka työssä hän viimeksi oli lomapalkkakortin Postipankkiin lomapalkan maksamista varten. Työntekijän kuoltua lähettää se tähän työehtosopimukseen sidottu työnantaja, jonka palveluksessa hän viimeksi oli, lomapalkkakortin Postipankkiin, joka maksaa täten erääntyneen lomapalkan vainajan lähimmälle omaiselle.

Lomapalkkaa ei voida maksaa yllämainituissa poikkeustapauksissa, ellei työntekijä tai lähin omainen voi pätevästi osoittaa olevansa siihen tämän sopimuksen mukaan oikeutettu. Epäselvissä tapauksissa on työnantajan käännyttävä Majoitusja Ravitsemisalan Työnantajaliiton asiamiehen puoleen, joka on velvollinen neuvottelemaan asiasta työntekijäliiton vastaavan henkilön kanssa.

Myös muissa erikoistapauksissa ratkaisevat maksatuksen mainittujen liittojen asiamiehet yhdessä.

KANNE

Kanteen perustelut

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n Ravintolamuusikot r.y. ovat LTK:n Erityisalojen Työnantajaliittoa ja Menski-Show Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausuneet, että Menski-Show Oy ei ollut maksanut ravintolamuusikoiden vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 3 §:n mukaista vuosilomapalkkaa työnantajapuolelle toimitetussa kirjallisessa selvityksessä mainituille 37 ulkomaalaisen orkesterin jäsenille, jotka olivat olleet yhtiön palveluksessa. Mikäli Menski-Show Oy oli suorittanut edellä tarkoitetuille muusikoille vuosilomapalkkoja, ei niitä kuitenkaan ollut maksettu vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 4 ja 5 §:n edellyttämällä tavalla Postipankin välityksellä. Menski-Show Oy oli menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimusta. Yhtiön työehtosopimuksen vastainen menettely oli ollut LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton tiedossa ja työnantajaliitto oli hyväksynyt yhtiön menettelyn.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n Ravintolamuusikot r.y. ovat vaatineet Menski-Show Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ja Menski-Show Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että ravintolamuusikoiden vuosilomia koskevan työehtosopimuksen määräysten mukaan vuosilomakorvaus suoritettiin Postipankkiin erityiselle lomapalkkatilille. Mainitun työehtosopimuksen 1 §:n mukaisesti sopimuksen tarkoituksena oli luoda edellytykset työntekijöiden lomanvietolle vuosilomalaissa tarkoitettuna lomakautena.

Ulkomaalaisten muusikoiden lomakorvausten maksaminen Postipankkiin johti heidän maasta poistumisensa vuoksi usein siihen, että lomakorvaukset jäivät nostamatta. Tästä johtuen työehtosopimukseen osalliset olivat keväällä 1987 sopineet poikkeusmaksatusmenettelystä. Työehtosopimuksen 1 §:n 2 kohdan mukaan sopimuksen määräyksiä oli noudatettava sellaisenaan myös ulkomaalaisiin työkuntiin ja työntekijöihin, joten heidänkin lomapalkkansa sekä pääluottamusmiesmaksu oli tilitettävä Postipankkiin. Sopimuksen mukaan vain maasta poistuvalle ulkomaalaiselle muusikolle voitiin lomakorvaus maksaa suoraan lopputilin yhteydessä, mikäli poistuminen työsuhteen lyhyyden vuoksi tapahtui niin pian, että lomakorvauksen maksaminen normaalisti Postipankkiin johtaisi sen nostamatta jäämiseen. Näissäkin tilanteissa tuli pääluottamusmiesmaksu suorittaa Postipankkiin.

Työehtosopimukseen osallisten asiaa koskevan sopimuksen mukaan maasta poistuvalle ulkomaalaiselle muusikolle voitiin lomakorvaus siten maksaa suoraan lopputilin yhteydessä, mikäli maasta poistuminen työsuhteen lyhyyden vuoksi tapahtui niin pian, että Postipankkiin maksaminen johtaisi sen nostamatta jäämiseen.

Menski-Show Oy oli maksanut lomapalkat suoraan ulkomaalaisille muusikoille heidän omasta pyynnöstään, koska työsuhteiden lyhyyden ja uuden työluvan saamisen epävarmuuden takia vuosilomakorvaus olisi suurella todennäköisyydellä jäänyt näiltä muusikoilta kokonaan saamatta. Poikkeusmaksatus oli ollut perusteltua myös siksi, että näissä tilanteissa ei ollut lainkaan ollut kysymys vuosilomia koskevan työehtosopimuksen tarkoittamasta lomanvieton turvaamisajatuksesta. Kenellekään ei voinut olla perusteltua etua siitä, että maassa lyhyen aikaa oleskelevien ulkomaalaisten muusikoiden lomakorvauksia kierrätettiin Postipankin tilillä.

Sen jälkeen kun työehtosopimukseen osalliset olivat keväällä 1987 laatineet yhteiset ohjeet lomapalkkojen poikkeusmaksatusmenettelystä, LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto oli pitänyt jäseninään oleville ohjelmatoimistoille poikkeusmaksatusmenettelyä koskevan tiedotustilaisuuden. Tässä tilaisuudessa myös Menski-Show Oy:n edustaja oli ollut läsnä. Tämän jälkeen työnantajaliitto oli lähettänyt ohjelmatoimistoille asiaa koskevan 9.6.1987 päivätyn ohjelmatoimistokirjelmän 3/87. LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto oli 16.11.1987 pitänyt ohjelmatoimistojen edustajille asiasta uuden tiedotustilaisuuden, jossa myös Menski-Show Oy:n edustaja oli ollut läsnä.

Sen jälkeen kun työnantajaliitto oli saanut tiedokseen työntekijäyhdistysten 29.12.1987 päivätyn kirjeen, työntajaliitto oli lähettänyt ohjelmatoimistoille 7.1.1988 päivätyn ohjelmatoimistokirjeen, jossa oli toistettu aikaisemmin annetut ulkomaalaisten muusikoiden lomapalkkojen maksamista koskevat ohjeet. Lisäksi työnantajaliitto oli lähettänyt Menski-Show Oy:lle asiaa koskevan 8.1.1988 päivätyn selvityspyynnön.

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto oli siten ryhtynyt valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka sillä oli ollut käytettävissään.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ja Menski-Show Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJIEN VASTASELITYS

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n Ravintolamuusikot r.y. ovat vielä lausuneet, että kanteessa oli kysymys siitä, että Menski-Show Oy ei ollut maksanut ulkomaalaisten ravintolamuusikoiden lomakorvauksia Postipankkiin. Työntekijäyhdistyksillä oli kuitenkin epäilyjä myös sen suhteen, oliko näille työntekijöille maksettu lomakorvauksia lainkaan.

Kanteessa tarkoitetuista 37 orkesterista ainakaan 28 kohdalla ei ollut ollut mitään perustetta maksaa lomakorvauksia muusikoille suoraan käteen. Kyseisten 37 orkesterin työntekijöiden joukossa oli sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä työntekijöitä. Työnantaja oli velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä kaikkiin työntekijöihin.

Ravintolamuusikoiden vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa, jota oli noudatettu vuodesta 1981 alkaen, ei ollut olemassa mitään määräyksiä siitä, että vuosilomapalkka voitaisiin maksaa kenellekään poikkeuksellisesti suoraan käteen. Sopimuksen sanamuodon mukaan kaikkien muusikoiden, niin ulkomaisten kuin kotimaistenkin, lomapalkat oli maksettava aina Postipankin kautta. Työehtosopimus oli uusittu vuosina 1982, 1985 ja 1987 eikä työnantajapuolelta ollut näissä yhteyksissä esitetty mitään muutoksia lomapalkkojen maksutapaan.

maksamista koskevista määräyksistä ollut ollut mahdollista.

Työryhmässä mukana olleet työntekijäpuolen jäsenet olivat edellyttäneet työehtosopimuksen vastaisen olotilan poistamista niin vuosilomapalkkojen kuin pääluottamusmiesmaksun maksamisen osalta. Työehtosopimukseen osallisten työnantajaliittojen edustajat olivat luvanneet ryhtyä valvomaan, että ohjelmatoimistot alkaisivat noudattamaa työehtosopimusta. He olivat ilmoittaneet ohjelmatoimistojen pitävän epäkohtana sitä, että erittäin lyhyissä työsuhteissa vuosilomapalkan Postipankkiin suorittaminen aiheutti sen, että ulkomaalaiset muusikot eivät lainkaan saaneet vuosilomapalkkaansa, jos he ehtivät poistua maasta jo ennen kuin maksupäivä Postipankkiin oli käsillä. Työnantajapuolen edustajat olivatkin esittäneet, että koska joissakin tapauksissa oli käytännössä tarvetta saada maksaa lomapalkat suoraan käteen, niin työryhmä voisi pääluottamusmiesmaksujen suorittamiskehotuksen yhteydessä antaa ohjelmatoimistoille tällaisen mahdollisuuden.

Tämän suullisen huomautuksen lisäksi olivat työntekijäyhdistykset 9.12.1987 päivätyssä kirjelmässä vaatineet työnantajaliitolta tehokkaita toimenpiteitä työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi. Viimeistään tämän kirjeen jälkeen olisi työnantajaliiton tullut ryhtyä viivytyksettä toimenpiteisiin sen valvomiseksi, että Menski-Show Oy ryhtyy noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajaliitto ei ollut kuitenkaan ryhtynyt asiassa mihinkään toimenpiteisiin ennen kuin se oli saanut työntekijäyhdistysten 29.12.1987 päivätyn kirjeen. Nopeakaan toiminta tällaisen kirjeen jälkeen ei voinut olla riittävää, kun tietensä rikkominen oli jo kuukausien ajan ollut työnantajaliiton tiedossa. Vasta huhtikuussa 1988 Menski-Show Oy oli tilittänyt joidenkin ulkomaalaisten muusikoiden lomapalkkoja Postipankkiin.

VASTAAJIEN VASTASELITYS

Työoikeudessa noudatettiin niin sanottua edullisemmuusperiaatetta. Työnantaja ei voinut järjestäytymättömään työntekijään nähden pätevästi vedota työehtosopimuksen määräykseen, joka työntekijän kannalta oli lainsäännöstä huonompi. Tämä periaate oli oikeuskäytännössä vakiintunut työehtosopimuksissa tavanomaisten koeaika- ja irtisanomisaikamääräysten osalta. Edullisemmuusperiaatteen nojalla oli järjestäytymättömillä muusikoilla ollut oikeus saada lomakorvauksensa välittömästi työsuhteensa päättyessä vuosilomalain säännösten mukaisesti. Järjestäytyneiden ulkomaalaisten ravintolamuusikkojen lomakorvaukset voitiin suorittaa työntekijöille käteen, mikäli menettelylle oli olemassa työehtosopimusosapuolten poikkeusmaksatuksesta sopimat perusteet. Työntekijäyhdistykset eivät olleet esittäneet selvitystä siitä, oliko kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden joukossa myös järjestäytyneitä työntekijöitä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista sekä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n Ravintolamuusikot r.y. lisäksi oikeudenkäyntikuluille 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanne on asian käsittelyn aikana täsmennetty koskemaan sitä, onko Menski-Show Oy tietensä rikkonut ravintolamuusikoiden vuosilomia koskevan työehtosopimuksen määräyksiä jättäessään tilittämättä kanteessa mainittujen ulkomaalaisten ravintolamuusikoiden lomakorvaukset Postipankkiin ja onko LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto asian yhteydessä syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen.

Vastaajaliitto ja -yhtiö ovat katsoneet, että työnantajalla ei ole mahdollisuutta noudattaa järjestäytymättömään työntekijään ravintolamuusikoiden työehtosopimuksen lomakorvausten Postipankkiin tilittämistä koskevia määräyksiä, mikäli työntekijä pyytää lomakorvauksen maksamista suoraan käteen, sillä järjestäytymättömällä työntekijällä on työoikeudessa noudatetun niin sanotun edullisemmuusperiaatteen mukaan työehtosopimusmääräysten estämättä oikeus lain säännösten perusteella saada lomakorvaus maksetuksi suoraan käteen.

Vuosilomalain 16 §:n 2 momentin säännösten perusteella on työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, oikeus sopia muun muassa vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskemisesta ja maksamisesta toisin kuin laissa on säädetty. Mainitun lainkohdan mukaan työehtosopimuksen tällaisia määräyksiä sopimukseen sidottu työnantaja saa soveltaa niihinkin työntekijöihin, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja, mutta joiden työsuhteessa muutoin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

Ravintolamuusikoita koskevan työehtosopimuksen 1 §:n 2 kohdan mukaan on työehtosopimuksen määräyksiä sovellettava myös ulkomaalaisiin työkuntiin ja työntekijöihin. Ravintolamuusikoita koskevaan työehtosopimukseen ei sisälly määräystä, joka sulkisi järjestäytymättömät työntekijät sen soveltamispiirin ulkopuolelle. Näin ollen työnantaja voi mainittu vuosilomalain säännös huomioon ottaen, kun menettelystä on sovittu työehtosopimuksessa, tilittää lomakorvaukset Postipankin kautta myös järjestäytymättömien työntekijöiden osalta.

Ravintolamuusikoiden vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 5 §:n mukaan työnantajan tulee maksaa kunkin kalenterikuukauden aikana lopputilin saaneen työntekijän lomakorvaus viimeistään seuraavan kuukauden 25 päivänä ja muun työntekijän lomapalkat kultakin vuosineljännekseltä viimeistään vuosineljänneksen päättymistä seuranneen kuukauden 25 päivänä Postipankkiin työehtosopimuksessa mainitulle tilille. Määräyksessä on tarkoitettu sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä työntekijöitä, joihin työehtosopimukseen sidottu työnantaja edellä mainituin tavoin saa soveltaa ravintolamuusikoiden vuosilomia koskevan työehtosopimuksen määräyksiä. Tällöin on myös tarkoitettu, että työehtosopimuksella sovittu järjestely koskee näitä molempia työntekijäryhmiä.

Työehtosopimukseen osallisten yhdistysten välillä keväällä 1987 käydyissä neuvotteluissa on ollut esillä ulkomaalaisten ravintolamuusikoiden lomakorvausten tilittämättä jättäminen Postipankkiin ja pääluottamusmiesmaksujen suorittamatta jättäminen. Neuvottelujen tuloksena yhdistysten edustajat ovat laatineet yhteiset ulkomaalaisten ravintolamuusikoiden lomapalkkoja ja pääluottamusmiesmaksuja koskevat ohjeet, joissa on todettu, että vain maasta poistuvalle ulkomaalaiselle muusikolle voidaan lomakorvaus maksaa suoraan lopputilin yhteydessä, mikäli poistuminen työsuhteen lyhyyden vuoksi tapahtuu niin pian, että lomakorvauksen normaali Postipankkiin maksaminen johtaisi sen nostamatta jäämiseen. Tässäkin yhteydessä on tarkoitettu sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä työntekijöitä.

Ainakaan muiden kuin edellä tarkoitettujen maasta poistuvien ulkomaisten muusikoiden osalta ei lomakorvauksen maksamista työsuhteen päättyessä suoraan työntekijälle voida hänen kannaltaan pitää työehtosopimuksessa sovittua edullisempana maksutapana, sillä työehtosopimukseen otetulla määräyksellä lomakorvausten tilittämisestä Postipankin kautta on tarkoitettu turvata työntekijöille mahdollisuus viettää loma vuosilomalaissa tarkoitettuna lomakautena.

Työtuomioistuimessa kuullun ravintolamuusikoiden pääluottamusmiehen kertoman mukaan työntekijäyhdistykset ovat ymmärtäneet edellä tarkoitetun poikkeusmaksatusmenettelyn voivan tulla sovellettavaksi vain hyvin lyhyissä, korkeintaan viikon kestävissä työsuhteissa. Epäselväksi on jäänyt, onko keväällä 1987 käydyissä neuvotteluissa nimenomaisesti ollut esillä tämä työntekijäyhdistysten käsitys tai onko muutoinkaan käsitelty sitä, kuinka pitkien työsuhteiden osalta poikkeusmaksatusmenettely voi tulla kysymykseen. Työehtosopimukseen osalliset ovat keväällä 1988 asettaneet työryhmän selvittämään tähän liittyviä seikkoja.

Todistajana kuullun Menski-Show Oy:n edustajan kertoman mukaan yhtiö on maksanut ennen vuotta 1988 ulkomaalaisten muusikoiden lomakorvaukset heille suoraan käteen kaikissa tapauksissa. Vuoden 1988 aikana lomakorvauksia on ulkomaalaisille ravintolamuusikoille joissakin tapauksissa maksettu myös Postipankin kautta. Todistajan kertoman mukaan työnantajan menettely on johtunut siitä, että ulkomaalaiset ravintolamuusikot asiaa heiltä tiedusteltaessa ovat halunneet lomakorvaukset maksettaviksi heille suoraan.

Menski-Show Oy:n olisi työehtosopimuksen ja yhteisesti sovittujen soveltamisohjeiden mukaisesti tullut kultakin vuosineljännekseltä tilittää lomakorvaukset Postipankkiin ainakin sellaisten ulkomaalaisten ravintolamuusikoiden osalta, jotka kysymyksessä olevan vuosineljänneksen aikana ovat olleet työsuhteessa Menski-Show Oy:öön ja joiden työsuhde on jatkunut yli vuosineljännestä seuraavan kuukauden 25. päivän. Esitetyn selvityksen mukaan suuri osa kanteessa tarkoitetuista ravintolamuusikoista on ollut sellaisia, joiden työsuhteet Suomessa ovat kestäneet niin pitkään, että heidän kohdallaan olisi tullut noudattaa kyseistä tilitysmenettelyä. Tämän laiminlyödessään Menski-Show Oy on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.

Lomakorvausten poikkeusmaksatusmenettelyä koskevat ohjeet ovat olleet jossain määrin tulkinnanvaraiset. Menski-Show Oy on kuitenkin vuoteen 1988 saakka maksanut lomakorvaukset kaikissa tapauksissa suoraan ulkomaalaisille muusikoille kiinnittämättä huomiota heidän työsuhteensa kestoon tai muihin poikkeusmenettelyn edellytyksiksi sovittuihin seikkoihin. Vaikka yhtiö lomakorvauksia maksaessaan on ehkä menetellyt muusikoiden haluamalla tavalla, sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, sillä yhtiön ei myöskään ole näytetty millään tavoin edes pyrkineen selvittämään sitä, ovatko kysymyksessä olevat ulkomaalaiset muusikot olleet järjestäytyneitä vai järjestäytymättömiä.

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on tämän jälkeen lähettänyt Menski-Show Oy:lle 8.1.1988 päivätyn kirjeen, jossa yhtiöltä on pyydetty pikaista selvitystä asiassa. Työnantajaliitto on lähettänyt lisäksi jäseninään oleville ohjelmatoimistoille 7.1.1988 päivätyn kirjelmän, jossa on korostettu muun muassa sitä, että myös ulkomaalaisten ravintolamuusikoiden lomapalkat on tilitettävä Postipankkiin.

Ottaen huomioon työnantajaliiton toimista esitetyn selvityksen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 §:n nojalla ottaen huomioon keskusjärjestöjen välillä tehdyn hyvityssakkoja koskevan pöytäkirjan määräykset Menski-Show Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:lle ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n Ravintolamuusikot r.y:lle 3 000 markkaa.

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimushylätään.

Menski-Show Oy velvoitetaan korvaamaan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n Ravintolamuusikot r.y:n oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jutun laatuun katsoen saa LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Orasmaa, Puheenjohtaja, Suhonen, Virtanen, Airaksinen, Pohja ja Kolula.

Eri mieltä olevan jäsen Virtasen lausunto, johon jäsen Airaksinen yhtyi:

Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3) kohdan mukaan työehtosopimukseen ovat sidottuja ne työnantajat ja työntekijät, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä. Työehtosopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät ovat velvolliset noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä toistensa kanssa tekemissään työsopimuksissa.

Työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja on velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä myös sellaisen työntekijän työsuhteessa, joka ei ole työehtosopimukseen sidottu. Tätä lainkohtaa on vakiintuneesti tulkittu siten, että järjestäytymättömälle työntekijälle ei koidu työehtosopimuksesta mitään velvollisuuksia.

Vastaajat ovat jutun käsittelyn aikana useassa yhteydessä esittäneet, etteivät kanteessa tarkoitetut työntekijät ole järjestäytyneitä eivätkä sen vuoksi sidottuja ao. työehtosopimukseen. Kantajat eivät ole esittäneet minkäänlaista näyttöä siitä, että kanteessa tarkoitetut työntekijät olisivat järjestäytyneitä ja siten työehtosopimukseen sidottuja. Tämä on seikka, josta kantajilla on näyttövelvollisuus ja tosiasiassa vain kantajat voisivat tästä asiasta näyttöä esittää. Näin ollen katson jääneen näyttämättä, että kanteessa tarkoitetut työntekijät olisivat olleet työehtosopimukseen sidottuja ja siten velvolliset noudattamaan sen määräyksiä.

Käsiteltävänä oleva vuosilomapalkkojen maksamista koskeva työehtosopimusmääräys perustuu vuosilomalain 16 §:n 2 momenttiin sisältyvään erityiseen valtuutussäännökseen. Tämä työehtosopimuksen määräys sisältää sen, että useimmissa tapauksissa työehtosopimuksen mukainen vuosilomapalkan maksamismenettely merkitsee viivästystä siihen nähden, miten vuosilomakorvaus vuosilomalain mukaan erääntyy työsuhteen päättyessä. Tällainen työehtosopimusmääräys, jolla poiketaan ehdottomasta lainsäännöksestä työntekijäpuolen vahingoksi, ei olisi mahdollinen ilman tällaista lainsäädäntöön sisältyvää erityisvaltuutusta.

Vuosilomalain 16 §:n 2 momentin mukaan työnantaja saa soveltaa tällaista työehtosopimusmääräystä myös järjestäytymättömän työntekijän työsuhteessa, vaikka työntekijä ei olekaan työehtosopimukseen sidottu. Tällaisessa tilanteessa järjestäytymätön työntekijä on velvollinen alistumaan siihen, että työnantaja voi soveltaa työehtosopimuksen määräystä myös järjestäytymätöntä työntetekijää sitovasti. Tällainen järjestäytymättömään työntekijään kohdistuva, työehtosopimukseen perustuva velvollisuus on poikkeus edellä selostetusta työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesta yleisperiaatteesta.

Vuosilomalain 16 §:n 2 momentin mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja saa soveltaa tällaista määräystä myös järjestäytymättömän työntekijän työsuhteessa. Työnantajalle ei kuitenkaan ole säädetty velvollisuutta soveltaa tällaista työehtosopimuksen määräystä myös järjestäytymättömään työntekijään. Tämän säännöksen esitöistä ei liioin ole pääteltävissä, että työnantajalla olisi tällainen velvollisuus. Näin ollen työnantaja ja järjestäytymätön työntekijä voivat sopia siitä, että työnantaja maksaa työntekijälle tulevat vuosilomaetuudet vuosilomalain mukaisesti. Tällaisen menettelyn edellytyksenä on, että työnantaja suostuu siihen. Työntekijä ei voi yksipuolisesti saada aikaan tilannetta, ettei työehtosopimusta sovellettaisi.

Edellä esitetyn perusteella katson, ettei Menski-Show Oy ole ollut velvollinen noudattamaan ravintolamuusikoiden vuosilomia koskevan työehtosopimuksen määräyksiä järjestäytymättömien työntekijöiden työsuhteessa. Harkitsen siten oikeaksi hylätä kanteen.

Jutun laatuun katsoen saavat LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ja Menski-Show Oy kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.