Labor court fines union for striking over wage terms while supporting separate wage demands.

Ryhtyessään lakkoon vastalauseena vakautusratkaisua kohtaan työntekijät tosiasiassa olivat samalla tukeneet omia palkkavaatimuksiaan. Tämä lakko samoin kuin aiemmin palkankorotusvaatimuksen tukemiseksi toimeenpantu lakko olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosasto r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1988 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

8 §

Työntekijän palkka

18 Täysin työkykyinen ja 18 vuotta täyttänyt työnvuotta tekijä täyttänyt työntekijä Työntekijän peruspalkka

Työn- Mom. 1 Työntekijän peruspalkka saadaan lisäätekijän mällä henkilökohtainen palkan osuus työntekijän perus- työkohtaiseen palkan osuuteen. palkka

9 §

Palkkaustavat

Palk- Mom. 1. Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja kaus- suorituspalkkoihin. tavat

Aikapalkka

Aika- Mom. 2. Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekipalkka jälle henkilökohtainen aikapalkka, joka on vähintään peruspalkan suuruinen.

Suorituspalkka

Suori- Mom.3. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteina tus- käytetään tehtävän työn työkohtaista tuntipalkpalkka kaa ja suoritusnormia.

KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että työnantajaliiton jäsenyrityksen Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaan raskasosaverstaan, telaverstaan ja päälystysasemaverstaan 27 koneistajaa on ollut lakossa 9.9.1988 kello 1010.45, 12.9.1988 kello 715.45, 13.9.1988 kello 715.45 ja 14.9.1988 kello 715.45. Koko tehtaan kaikki 520 työntekijää olivat olleet lakossa 15.9.1988 kello 11.4515.45 ja 16.9.1988 kello 715.45.

Tehtaalla järjestetyt työtaistelut olivat kohdistuneet erityisesti työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan muun muassa esitettyyn palkankorotusvaatimukseen. Pääluottamusmies oli useaan otteeseen, viimeksi 14.9.1988 käydyssä neuvottelussa vaatinut työnantajaa suorittamaan mainituille 27 koneistajalle niin sanottuna motivaatiolisänä 8 markkaa tunnissa. Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan 15.9.1988 alkaneella koko tehdasta koskeneella lakolla oli tuettu muun muassa esitettyä palkankorotusvaatimusta ja 24.8. sekä 2.9.1988 yhtiön työsuhdepäällikölle esitettyä 7,5 prosentin yleiskorotusvaatimusta.

Kaikkiin työtaisteluihin olivat osallistuneet muiden muassa telaverstaan ja päällystysasemaverstaan osaston kaksi luottamusmiestä. Ammattiosasto oli omalta osaltaan edesauttanut tilanteen kärjistymistä työpaikalla eikä ollut ryhtynyt työnantajan toistuvista kehoituksista huolimatta riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaisteluiden estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Päin vastoin ammattiosaston edustajat olivat vaatimuksia esittämällä, työtaisteluun osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin asettuneet tukemaan lain ja työehtosopimuksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä. Erityisesti ammattiosaston vastuu korostui siinä, että työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia oli esittänyt muiden muassa ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies ja että osastojen luottamusmiehiä oli osallistunut lakkoon. Ammattiosasto ei ollut tehnyt mitään työrauhan palauttamiseksi tai säilyttämiseksi.

Työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen työnantajaliitto oli useaan otteeseen ollut yhteydessä työntekijäliittoon ja vaatinut siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Työntekijäliiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin olleet teholtaan täysin riittämättömiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Koneja Siltatyöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että kysymys oli kahdesta eri työnseisauksesta, joilla ei ollut mitään keskinäistä yhteyttä. Työnantaja oli 17.8.1988 ilmoittanut, että 27 työntekijää siirrettäisiin kolmivuorotyöhön. Tämä määräys ei ollut ollut ristiriidassa lain tai työehtosopimuksen kanssa, mutta työntekijät olivat edellyttäneet, että ennen kolmivuorotyöhön siirtymistä selvitettäisiin, miten kolmivuorotyöstä työntekijöille aiheutuvat ongelmat ratkaistaisiin ja erityinen haitta korvattaisiin. Tässä tarkoituksessa työntekijät olivat esittäneet työnantajalle neuvottelujen pohjaksi 10 kohdan listan, jossa yhtenä kohtana oli ollut 8 markan korotus tuntipalkkoihin. Pääluottamusmies oli korostanut sitä, että kysymys oli ollut myös mainitun palkankorotuksen kohdalla neuvotteluesityksestä eikä missään tapauksessa ehdottomasta vaatimuksesta.

Asiasta oli käyty elokuun lopulla ja syyskuun alussa 1988 useita neuvotteluja. Syyskuun 9 päivänä 1988 käydyssä neuvottelussa oli päästy jo varsin lähelle yhteisymmärrystä. Tämän vuoksi pääluottamusmies oli pyytänyt, että työnantaja lykkäisi viikolla kolmivuorotyöhön siirtymistä, jotta auki olevat asiat saataisiin ratkaistuiksi. Työnantaja oli ilmoittanut kuitenkin, ettei tämä ollut mahdollista. Pääluottamusmiehen ilmoitettua työnantajan kannan työntekijöille nämä olivat päättäneet kokouksessaan ryhtyä työnseisaukseen.

Syyskuun 15 ja 16 päivinä 1988 tapahtunut koko tehtaan työnseisaus oli ollut vastalause niin sanottua vakautusratkaisua kohtaan eikä sillä ollut yhteyttä paikallisiin erimielisyyskysymyksiin. Tämä lakko ei ollut kohdistunut työehtosopimukseen tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen.

Kummankin työnseisauksen yhteydessä pidetyissä työntekijöiden kokouksissa mielialat olivat olleet erittäin kärjistyneitä. Useissa puheenvuoroissa oli vaadittu ryhtymistä jopa kahden viikon lakkoon sekä ylityökieltoa. Pääluottamusmiehen ja ammattiosaston toimikunnan jäsenten vaatimuksesta lakkojen kesto oli kuitenkin saatu rajoitetuksi sangen lyhyeksi.

Työntekijäliiton toimitsija oli 9.9.1988 ollut puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen ja vaatinut työrauhan palauttamista. Lisäksi työntekijäliitosta oli 16.9.1988 soitettu pääluottamusmiehelle.

Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 500.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Valmet Paperikoneet Oy:n Järvenpään tehtaalla on työnantaja 17.8.1988 ilmoittanut 27 työntekijän siirtämisestä kaksivuorotyöstä kolmivuorotyöhön. Työntekijäpuoli on ennen kolmivuorotyöhön siirtymistä esittänyt kolmivuorotyöstä työntekijöille aiheutuvien haittojen selvittämistä. He ovat neuvottelujen pohjaksi tehneet työnantajalle esityksen, jossa yhtenä kohtana on ollut kahdeksan markan palkankorotusvaatimus tuntipalkkoihin ns. motivaatiolisänä korvaamaan kolmivuorotyöhön siirtymisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia.

Kun työnantaja ei ole suostunut palkantarkistusvaatimuksiin eikä myöskään lykkäämään kolmivuorotyöhön siirtymistä, ovat tehtaan 27 raskasosaverstaan, telaverstaan ja päällystysasemaverstaan koneistajaa olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 9.9. - 14.9.1988. Tähän työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun on ottanut osaa kaksi ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa. Ammattiosasto ei muutoinkaan ole ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai lopettamiseksi.

Työntekijät ovat 15.9.1988 työpaikalla pitämässään kokouksessa päättäneet toimeenpanna lakon mielenosoituksena vakautusratkaisua vastaan. Lakko on alkanut samana päivänä kello 11.45 ja päättynyt kokouksen päätöksen mukaisesti 16.9.1988 kello 15.45. Lakkoon ovat osallistuneet tehtaan kaikki 520 työntekijää.

Vakautusratkaisusta eli talous- ja tulopoliittisesta yhdistelmäratkaisusta inflaation katkaisemiseksi on keskusjärjestöjen välillä saavutettu neuvottelutulos 23.8.1988. Ratkaisu sisältää muun ohella määräyksiä palkankorotuksista, indeksiehdosta ja ansiokehitystakuusta työehtosopimuksiin sopimuskaudella 1.3.1989 - 28.2.1990.

Elokuun 24 päivänä 1988 on kanteessa mainitulla työpaikalla aloitettu palkkaneuvottelut, joissa työntekijäpuoli on esittänyt vaatimuksen 7,5 prosentin yleiskorotuksesta. Todistajana kuultu pääluottamusmies on perustellut vaatimusta sillä, että siinä on otettu huomioon jo tehtyjä ratkaisuja ja että elinkustannukset tulevat nousemaan huomattavasti enemmän kuin mitä vakautusratkaisun tuomat palkankorotukset tulisivat olemaan. Työntekijät eivät kuitenkaan ole välittömästi ennen lakkoon ryhtymistä esittäneet työnantajalle palkankorotusvaatimuksia, vaan lakon syyksi on ilmoitettu vastalause vakautusratkaisua vastaan.

Ryhtyessään lakkoon vastalauseena vakautusratkaisua vastaan työntekijät tosiasiassa ovat samalla tukeneet omia palkankorotusvaatimuksiaan. Kun työtaisteluun on ryhdytty työrauhavelvollisuuden ollessa voimassa, työtaistelu on kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työntekijäliiton ilmoituksen mukaan liiton toimitsija on 9.9.1988 ollut puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen ja vaatinut työrauhan palauttamista. Edelleen työntekijäliitosta on 16.9.1988 oltu yhteydessä pääluottamusmieheen, mutta tilanne ei lakon tarkoitus huomioon ottaen ole antanut liiton käsityksen mukaan aihetta toimenpiteisiin. Metallityöväen Liiton olisi kuitenkin tullut havaita myös koko tehtaan työntekijöiden lakon työehtosopimuksen vastaisuus ja ryhtyä toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Liiton toimenpiteitä ei siten, vaikka työtaisteluiden kestokin otetaan huomioon, voida pitää riittävinä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, osaston 17 000 markkaa ja liiton 10 000 markkaa.

Lisäksi Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosasto ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Loukola, Pohjanoksa, Hietikko ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.