Union unionist dismissed for failing to effectively stop strike violating collective agreement provisions.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court dismissed the union's appeal against a fine imposed for failing to effectively prevent a strike. The court found that the union branch secretary neglected his duty to stop the strike after initial warnings failed, and the union was also liable for the head unionist's participation. Consequently, the union was ordered to pay a penalty and cover legal costs.
Legislator headnote
AI generatedSection 8 of the Collective Agreements Act; Section 9 of the Collective Agreements Act; Section 10 of the Collective Agreements Act: A trade union is liable for damages if its officials fail to effectively prevent or end a strike, and the union is responsible for the actions of its officials.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työntekijäliitto vastasi jaostosihteerinsä laiminlyönnistä toimia tapahtunutta tehokkaammin lakon estämiseksi ja lopettamiseksi. Liitto vastasi myös pääluottamusmiehen osallistumisesta lakkoon, joka oli kohdistunut yleissopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä.
Kantaja Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Vastaaja Rakennustyöläisten Liitto r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen kesken 29.3.1988 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I. Yleiset määräykset
2 §
Yleis- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen sopi- Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhmuksen distysten Keskusliiton välillä toukokuun 15 nou- päivänä 1946 allekirjoitettua yleissopimusta. dattaminen
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:
5. kohta:
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.
Asianosaisliittojen kesken 5.7.1988 allekirjoitetussa Neuvostoliitossa sijaitsevissa rakennustyökohteissa noudatettavia työehtoja koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:
I
SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Neuvostoliitossa sijaitsevien suomalaisten yrittäjien urakoimissa rakennustyökohteissa työskentelevien suomalaisten työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä.
Näiden työkohteiden rakennustöissä noudatetaan kulloinkin voimassaolevaa rakennus-, lattianpäällystys-, asfaltti-, putkijohto- ja putkieristys-, maalaus- sekä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta, mikäli tässä sopimuksessa jäljempänä ei ole mainituista sopimuksista poikkeavia määräyksiä.
KANNE
Kanteen perustelut
Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Suomen Rakennusteollisuusliiton jäsenyritys Suomen Rakennusvienti SRV Oy suoritti urakkatyötä Eestin sosialistisessa neuvostotasavallassa sijaitsevassa rakennuskohteessa. Rakennuskohteessa oli alaurakoitsijan, Honkavaaran Maastorakennus Oy:n palveluksessa kahden kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä valittu työntekijöiden luottamusmieheksi noin puolitoista kuukautta ennen työsuhteen päättymistä. Valinnan jälkeen työmaan työntekijät olivat esittäneet Suomen Rakennusvienti SRV Oy:lle, että sen tuli ottaa luottamusmieheksi valittu työntekijä palvelukseensa, missä yhteydessä hänen työsuhteensa ehtoja olisi pitänyt muuttaa. Yhtiö oli torjunut vaatimuksen.
Sen jälkeen työntekijät olivat 13.9.1988 noin kello 11.30 alkaen pitäneet työmaakokouksen ja poistuneet työstä noin puolen tunnin kuluttua. Työntekijäin aloittama työtaistelu oli jatkunut 14.9., 15.9. ja 16.9.1988, jolloin työmaan kaikki työntekijät olivat olleet poissa työpaikalta. Työtaisteluun oli osallistunut kaikkiaan noin 120 työntekijää. Heistä noin 40 oli Suomen Rakennusvienti SRV Oy:n palveluksessa ja runsaat 40 Honkavaaran Maastorakennus Oy:n palveluksessa. Muut työntekijät olivat työmaan muiden alaurakoitsijoiden palveluksessa.
Lakon alkamispäivänä työmaalla oli ollut käymässä Rakennustyöläisten Liiton jaostosihteeri, joka ei toiminnallaan ollut estänyt lakon alkamista eikä saattanut sitä päättymään. Rakennustyöläisten Liittoon järjestäytyneet työntekijät olivat painostaakseen Suomen Rakennusteollisuusliittoon kuuluvaa Suomen Rakennusvienti SRV Oy:tä ryhtyneet työtaisteluun, joka kohdistui työehtosopimuksen määräyksiin työhön ottamisesta ja erottamisesta.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.
VASTINE
Vastineen perustelut
Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että kanteessa kuvatut tapahtumatiedot pitivät pääosin paikkansa. Työtaistelu oli päättynyt töiden alettua maanantaina, 19.9.1988 työvuorojärjestelmän mukaisesti.
Rakennustyöläisten Liiton jaostosihteeri oli ollut käymässä työkohteessa työtaistelun alkamispäivänä. Työtaisteluun johtanut erimielisyys ei kuitenkaan ollut ollut hänen käyntinsä syynä. Jaostosihteeri oli työmaalla pidetyssä työmaakokouksessa, jossa oli ollut läsnä useita kymmeniä työntekijöitä, ilmoittanut Rakennustyöläisten Liiton kantana sen, että työt oli ehdottomasti pidettävä käynnissä ja että luottamusmiehen työsuhteesta oli hyvää aikaa neuvotella työnantajan kanssa. Kokouksessa, jossa päätös lakkoon ryhtymisestä oli tehty, jaostosihteeri ei ollut ollut enää paikalla.
Lakon alkamista seuranneena päivänä 14.9.1988 Rakennustyöläisten Liiton osastosihteeri oli ollut puhelimitse yhteydessä työmaan luottamusmieheen ja lähettänyt hänelle myös sähkeen. Osastosihteeri oli tehnyt selväksi, että lakko oli työehtosopimuslain perusteella kielletty ja että työt oli aloitettava välittömästi. Myös 15.9.1988 osastosihteeri oli useampaan otteeseen ollut yhteydessä luottamusmieheen ja korostanut työrauhavelvoitteen merkitystä ja sitä, että työt oli saatava käyntiin. Käytyjen keskustelujen perusteella työntekijöiden oli ollut määrä palata työhön 16.9.1988. Osastosihteeri oli vielä lähettänyt työmaalle sähkeen. Työt eivät kuitenkaan olleet käynnistyneet.
Rakennustyöläisten Liiton ja Suomen Rakennusvienti SRV Oy:n välisissä neuvotteluissa 16.9.1988 oli sovittu menettelystä pääluottamusmiehen työsuhteen jatkuvuuden turvaamiseksi. Neuvottelutulos oli lähetetty tiedoksi työmaan työntekijöille ja samalla edellytetty, että työt työmaalla aloitettaisiin maanantaina, 19.9.1988 työvuorojärjestyksen mukaisesti. Näin oli myös tapahtunut.
Rakennustyöläisten Liiton taholta oli tehty kaikki mahdollinen työtaistelun estämiseksi. Liiton toiminnan tuloksena lakko oli saatu loppumaan hyvin pian. Näin ollen liitto ei ollut syyllistynyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaiseen valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton velvoittamista korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Asiassa on selvitetty, että kanteessa tarkoitetun Eestissä sijaitsevan Rakveren työmaan noin 120 työntekijää ovat ryhtyneet lakkoon tiistaina 13.9.1988 kello 11.30 alkaen ja palanneet työhön työviikon alkaessa maanantaina 19.9.1988. Työntekijöistä noin 40 on ollut työmaan pääurakoitsijan Suomen Rakennusvienti SRV Oy:n palveluksessa ja muut aliurakoitsijoiden palveluksessa,
joista Honkavaaran Maastorakennus Oy:n työntekijöitä on ollut runsaat 40 työntekijää.
Lakko on aiheutunut siitä, ettei Suomen Rakennusvienti SRV Oy ole suostunut työntekijöiden kanteessa kerrotuin tavoin esittämään vaatimukseen, että yhtiö ottaisi palvelukseensa työmaan pääluottamusmieheksi valitun, siihen saakka Honkavaaran Maastorakennus Oy:n palveluksessa olleen työntekijän. Lakko on kohdistunut työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen työntekijä.
Työmaalla lakon alkamispäivänä ollut Rakennustyöläisten Liiton jaostosihteeri on kehottanut työntekijöitä jatkamaan töitä ja selvittämään asian neuvotteluteitse. Kun nämä kehotukset eivät olleet turvanneet työrauhaa, olisi hänen tullut tehokkaammin pyrkiä jatkamaan toimiaan lakon estämiseksi ja lopettamiseksi. Rakennustyöläisten Liitto on vastuussa hänen laiminlyönnistään sekä myös pääluottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.
Rakennustyöläisten Liiton osastosihteeri on Helsingistä käsin ollut lakon jatkuessa useita kertoja yhteydessä työmaan luottamusmieheen työrauhan palauttamiseksi. Työt ovat alkaneet maanantaina 19.9.1988, kun asiasta on Suomen Rakennusvienti SRV Oy:n ja Rakennustyöläisten Liiton kesken päästy sopimukseen.
Edellä esitetyn selvityksen mukaan Rakennustyöläisten Liitto on laiminlyönyt sille kuuluvan velvollisuuden valvoa, että Suomen Rakennusvienti SRV Oy:n työntekijät, joita kanne koskee, eivät olisi ryhtyneet työtaistelutoimenpiteeseen.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennustyöläisten Liiton maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Suomen Rakennusteollisuusliitolle 14 000 markkaa sekä korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Suhonen, Äimälä, H. Rautiainen, Kuivanen ja Sulkunen.
Tuomio oli yksimielinen.