Legislator Case Law & Legislation
TT:1988-131 AI generated

Labor court fines union and trustee for strike violating collective agreement wage rules.

Case Number TT:1988-131
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ruled that employees and their union must pay fines for an illegal strike targeting wage provisions in the collective agreement. The court found that the union's trustee failed to take sufficient steps to stop the strike despite warnings from the employer. Consequently, both the union and the trustee were ordered to pay compensation for violating their legal duties.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslaki 8, 9 ja 10 §:n nojalla; union and trustee are liable for fines when a strike violates collective agreement wage rules and the trustee fails to prevent the strike.

Keywords

AI generated
illegal strike collective agreement wage provisions union liability trustee duty compensation fine labor court

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslaki 8 §
Työehtosopimuslaki 9 §
Työehtosopimuslaki 10 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Vesi- ja viemärilaitoksen työntekijöiden toimeenpanemat lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, joka vastasi myös asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Yhteisjärjestö tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Kuultavat Helsingin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV r.y. Helsingin vesi- ja viemärilaitoksen työntekijät KTV r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n välillä 24.3.1988 allekirjoitetussa kunnallisia tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

17 §

PALKKAUS, PALKKAMUODOT JA KESKITUNTIANSION LASKEMINEN

30 §

LUOTTAMUSMIEHET

1. Tähän työehtosopimukseen sidotulla ammattiyhdistyksellä on oikeus asettaa työpaikan työntekijöistä valittu luottamusmies valvomaan työehtosopimuksen noudattamista. Valitusta luottamusmiehestä on kirjallisesti ilmoitettava kunnalle tai kuntainliitolle.

2. Ammattiyhdistyksellä on niin ikään oikeus valita kunnan tai kuntainliiton työntekijäin keskuudesta pääluottamusmies ja hänelle varamies tai ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja entinen käytäntö, useampiakin pääluottamusmiehiä. Valinnasta on kirjallisesti ilmoitettava kunnalle tai kuntainliitolle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi kulloinkin ilmoitettava,

milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

35 §

VASTUUN MÄÄRÄYTYMINEN

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että Helsingin kaupungin palveluksessa olevat vesi- ja viemärilaitoksen verkko-osaston kunnossapitotoimiston kunnossapitopiirien tuntipalkkaiset työntekijät olivat olleet lakossa 13.5.1988 kello 12.30 - 19.5.1988 kello 16.00 kokonaistuntipalkkausta koskevan kiistan vuoksi. Lakkoon oli osallistunut 13.5. kello 12 - 15 83 työntekijää, 16.5. kello 7 - 17.5. kello 9 85 työntekijää, 17.5. kello 9 - 16 kuusi työntekijää, 18.5. kello 7 - 16 kaksi työntekijää ja vielä 19.5. kello 7 - 16 yksi työntekijä.

Työtaistelutoimenpiteet olivat olleet Helsingin vesi- ja viemärilaitoksen työntekijät KTV:n järjestämiä. Ne olivat perustuneet yhdistyksen päätökseen, sillä yhdistys oli ennen työtaistelutoimenpiteiden aloittamista pitänyt kokouksen, jossa oli päätetty muun muassa lakkotoimikunnan kokoonpanosta.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa ratkaisemaan palkkauskiista työntekijöiden haluamalla tavalla. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin.

Ammattiosasto oli Helsingin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV:n alayhdistys. Sekä yhteisjärjestö että ammattiosasto olivat olleet tietoisia työtaistelutoimenpiteistä. Työnantajan kanssa kokonaistuntipalkkausta koskeviin neuvotteluihin olivat osallistuneet yhdistyksen pääluottamusmies sekä kaksi luottamusmiestä. Pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle 13.5. kello 12.30 aloitettavista työtaistelutoimenpiteistä eikä työnantajan kehotuksesta huolimatta ollut ryhtynyt toimiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi.

Palkkaneuvotteluissa mukana ollut pääluottamusmies oli ollut yhteisjärjestön asettama. Koska pääluottamusmies oli ollut alusta saakka neuvotteluissa mukana, yhteisjärjestön oli katsottava saaneen tiedon työtaistelusta jo ennen 13.5.1988, jolloin työnantaja on esittänyt neuvottelupyynnön yhteisjärjestölle. Yhteisjärjestö ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Helsingin vesi- ja viemärilaitoksen työntekijät KTV:n sekä Helsingin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV:n tuomitsemista maksamaan työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa, osaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai ainakin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja yhteisjärjestön valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Lisäksi kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut osaston ja yhteisjärjestöjen velvoittamista korvaamaan työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työnseisaukseen ryhtymisestä ei ollut tehty päätöstä ammattiosastossa. Yhdistyksessä oli jäseniä yhteensä 250, joten työnseisaukseen osallistuneet kunnossapitotyöntekijät muodostivat vain osan yhdistyksen jäsenistä. Päätös työnseisaukseen ryhtymisestä oli syntynyt työntekijöiden työpaikkakokouksessa. Tätä tukivat työntekijäpuolen tekemät ilmoitukset lakkotoimikunnasta ja työnseisauksen aikana suoritettavasta päivystyksestä. Ilmoitusten muoto ja sisältö osoittivat, että ne oli laadittu välittömästi työnseisauspäätöksen synnyttyä työpaikalla eikä aikaisemmin tapahtuneen valmistelun ja suunnittelun yhteydessä.

Arvioitaessa yhdistyksen syyllistymistä työrauhavelvollisuuden rikkomiseen tuli kiinnittää huomiota siihen, että pääluottamusmies oli työpaikkakokouksessa nimenomaisesti ilmoittanut työntekijöille, ettei työnseisausta voinut pitää laillisena sekä kehottanut työntekijöitä jatkamaan työntekoa. Työnseisaukseen johtaneet tapahtumat ja sen syntymiseen liittyneet tekijät osoittivat, ettei ammattiosasto ollut ryhtynyt kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen. Ottaen huomioon työnseisauksen syntytavan, lyhyen keston ja toimenpiteet sen lopettamiseksi, ei yhdistys ollut myöskään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Yhteisjärjestön ei ollut väitettykään olleen tietoinen huhti- ja toukokuussa vallinneesta kokonaistuntipalkkasopimusta koskevien neuvottelujen umpikujasta eikä yhteisjärjestö siten ollut voinut myöskään olla tietoinen työntekijöiden työnseisauksesta ennen sen alkamista tai välittömästi työntekijöiden poistuttua työpaikalta. Yhteisjärjestö oli maanantaina 16.5. ryhtynyt sellaisiin toimenpiteisiin kuin siltä kohtuudella voitiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi edellyttää.

Yhteisjärjestön vastuuta ja toimintamahdollisuuksia arvioitaessa oli lisäksi huomioitava, että sen toimihenkilöistä kukaan ei ollut osallistunut työtaisteluun eikä myöskään ollut mukana vesi- ja viemärilaitoksen verkko-osaston kokonaistuntipalkkaneuvotteluissa. Sopimuksesta olivat neuvotelleet ammattiosaston pääluottamusmies ja varapääluottamusmies. Osaston pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja luottamusmiehet eivät kuuluneet yhteisjärjestön toimielimiin eivätkä myöskään yhdistyksen puheenjohtajat tai muut toimihenkilöt. Pääluottamusmies oli yhdistyksen valitsema ja yhteisjärjestö oli ainoastaan vahvistanut vaalin. Pääluottamusmies oli työehtosopimuksen 30 §:ssä tarkoitettu ammattiyhdistyksen työpaikan työntekijöistä valitsema luottamusmies.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vielä lausunut, ettei työnantajan menettely kokonaistuntipalkkasopimusneuvotteluissa ollut ollut työehtosopimuksen vastainen. Väite siitä, ettei työnantaja olisi noudattanut sovittua neuvotteluaikataulua, ei pitänyt paikkaansa.

Ammattiosasto oli varmasti ollut tietoinen verkko-osaston kokonaistuntipalkkasopimuksen neuvotteluvaiheista ja työtaistelutoimenpiteistä, koska sen asettamat pääluottamusmies ja luottamusmiehet olivat osallistuneet mainittuihin neuvotteluihin.

Yhdistys ei ollut millään tavoin pyrkinyt estämään työtaistelutoimenpiteitä. Myöskään luottamusmiehet eivät ollet ryhtyneet estämään työntekijöitä rikkomasta työrauhavelvoitetta. Pääluottamusmiehen ilmoitusta työtaistelutoimenpiteiden työrauhavelvoitteen vastaisuudesta ja kehotusta jatkaa työntekoa tuskin voitiin pitää todellisena yrityksenä työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi. Luottamusmieshän oli samanaikaisesti osallistunut lakkotoimikunnan kokoonpanoon ja suunnitelmiin työtaistelun aikana suoritettavasta päivystyksestä. Se seikka, että vain osa yhdistyksen jäsenistä oli osallistunut työnseisaukseen, ei voinut vapauttaa yhdistystä vastuusta, koska kuitenkin sen asettamat luottamusmiehet olivat osallistuneet työtaisteluun.

Yhteisjärjestön 12.9.1988 päivätyssä kirjelmässä yhteisjärjestön edustajaksi on mainittu pääluottamusmies, joka oli osallistunut kokonaistuntipalkkasopimuksen neuvotteluihin. Yhteisjärjestöllä oli työehtosopimuslain 8 §:n mukainen valvontavelvollisuus siitä riippumatta, oliko järjestöllä sen mielestä ollut keinoja valvontavelvollisuuden toteuttamiseen vai ei. Järjestön asiana oli luoda sellainen järjestelmä, jonka avulla valvontavelvollisuuden toteuttaminen oli mahdollista. Se seikka, että yhteisjärjestö vahvisti pääluottamusmiehen vaalin, osoitti jo, että järjestöllä oli katsottava olevan yhteyksiä siihen kuuluvaan yhdistykseen ja myös sitä kautta järjestö oli tietoinen alaisensa yhdistyksen toiminnasta.

Tieto työnseisauksesta oli tullut viimeistään 13.5. yhteisjärjestölle. Työmarkkinalaitoksen mielestä ei riittänyt, että vasta 16.5. työantajapuolen kanssa käydyn neuvottelun jälkeen järjestön edustajat olivat ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi.

KUULTAVIEN LAUSUMAT

Helsingin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV ja Helsingin vesi- ja viemärilaitoksen työntekijät KTV ovat yhtyneet Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Helsingin kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen verkko-osaston kunnossapitotyöntekijät ovat 14.3.1988 irtisanoneet kunnossapitotöitä koskevan paikallisen kokonaistuntipalkkasopimuksen päättymään 16.4.1988. Neuvottelussa työnantajapuolen kanssa 11.4.1988 on sovittu, että uusi sopimus neuvotellaan toukokuun 1988 loppuun mennessä. Työnantaja ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimenpiteisiin sopimusta koskevien neuvottelujen aikaansaamiseksi ennen kuin työntekijät ovat ilmoittaneet pitävänsä 13.5. asiaa käsittelevän työpaikkakokouksen. Tuohon kokoukseen työnantaja on tuonut oman esityksensä uudesta kokonaistuntipalkkatasosta.

Kunnossapitotyöntekijöiden 13.5. aamulla pitämän työpaikkakokouksen jälkeen 83 työntekijää on tyytymättöminä työnantajan neuvottelumenettelyyn poistunut työpaikalta kello 12. Lakko on jatkunut 16.5. kello 7 alkaen seuraavaan aamuun kello 9 saakka, jolloin siihen on osallistunut 85 työntekijää. Vielä 17.5. kuusi työntekijää, 18.5. kaksi työntekijää ja 19.5. yksi työntekijä on jäänyt työhön saapumatta. Lakkoon ovat osallistuneet ammattiosaston asettamat kolme luottamusmiestä.

Työnseisauksen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa ratkaisemaan palkkasopimusta koskeva kiista työntekijöiden haluamalla tavalla. Työnseisaukset ovat siten

työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Pääluottamusmies on ilmoittanut työnantajan edustajalle työntekijöiden toimeenpanemasta työnseisauksesta 13.5. kello 12.30. Työnantajan kehotuksista huolimatta ammattiosasto ei ole ryhtynyt toimiin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan pääluottamusmies on ollut työehtosopimuksen 30 §:n 2 kohdan tarkoittama Helsingin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV:n asettama pääluottamusmies, joka on valittu edustamaan Helsingin kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen, palolaitoksen, kuntoutustoimiston ja teurastamon tuntipalkkaisia työntekijöitä. Pääluottamusmies on ollut mukana palkkausta koskeneissa neuvotteluissa.

Pääluottamusmies ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, mitä osaltaan osoittaa se, että hän on lakossa olleiden työntekijöiden asettaman lakkotoimikunnan jäsenenä osallistunut työtaistelun edellyttämiin käytännön järjestelyihin. Yhteisjärjestö vastaa asettamansa pääluottamusmiehen toimenpiteiden riittämättömyydestä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Helsingin vesi- ja viemärilaitoksen työntekijät KTV:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Helsingin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa, osaston 11 000 markkaa ja yhteisjärjestön 9 000 markkaa. Lisäksi työtuomioistuin velvoittaa osaston ja yhteisjärjestön yhteisvastuullisesti korvaamaan työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Peltola, Virtanen, Nouro, Leivo ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.