Labour court dismisses union claim that military electrician must be paid under industrial electrician collective agreement.

Puolustusvoimien varuskuntakorjaamon palveluksessa olleen sähköasentajan palkkaus oli teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti maksettu metalliteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

Kanne, jossa on vaadittu vahvistettavaksi, että sähköasentajan palkkaus määräytyisi sähköasennusalaa koskevan työehtosopimuksen mukaisesti, hylätty. (Ään.)

Kantaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Vastaaja Puolustusministeriö

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten kesken 28.6.1986 lukien voimaan tulleessa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § TYÖEHDOT

Puolustusministeriön ja puolustusvoimien työpaikoissa työsopimussuhteessa työskentelevien sähköasennusalan ammattimiesten työsuhteissa sovelletaan puolustusministeriön ja Metallityöväen Liitto r.y:n välillä sovittuja työehtoja, ellei muuta ole tässä työehtosopimuksessa sovittu. 3 § TYÖPALKAT

1. Puolustusministeriön ja puolustusvoimien sähköasennusalan töissä, lukuun ottamatta puolustusministeriön alaisia teollisuuslaitoksia, palkkaus määräytyy Sähkötyönantajain Liitto r.y:n ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:n välisen 28.6.1986 allekirjoitetun työehtosopimuksen mukaisesti siten kuin tähän työehtosopimukseen liittyvässä palkkaussopimuksessa on sovittu.

Työehtosopimukseen liittyvässä palkkaussopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

Puolustusministeriön ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:n välisen työehtosopimuksen 3 §:ään liittyen ovat sopijapuolet sopineet puolustusministeriön ja puolustusvoimien, puolustusministeriön teollisuuslaitoksia lukuun ottamatta, työsopimussuhteessa työskentelevien sähköasennusalan ammattimiesten työpalkoista sillä tavalla kuin tässä palkkaussopimuksessa sanotaan.

2 § TYÖPALKAT

1. Sähköasennusalan ammattimiesten tuntipalkat määräytyvät Sähkötyönantajain Liitto r.y:n ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:n välillä 28.6.1986 allekirjoitetun työehtosopimuksen palkkausta koskevien määräysten mukaisesti noudattaen mainitun työehtosopimuksen seuraavia kohtia:

- 7 §: (paikkakuntaluokat, perustuntipalkat ja työntekijäin ryhmittely) kokonaisuudessaan, Huomautus: Mikäli paikkakuntien kalleusluokituksessa tapahtuu muutoksia tämän palkkaussopimuksen voimassa ollessa, noudatetaan mitä Sähkötyönantajain Liitto r.y. ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. tässä suhteessa mahdollisesti sopivat. - 8 §: (sähköasennusalan ammattinimitykset, oppiajat ja lyhennykset oppiaikoihin), kokonaisuudessaan, - 9 §: (ansion määräytyminen) kokonaisuudessaan, -10 §: (arkipyhäkorvaus), kokonaisuudessaan, -11 §: (erikoislisät ja niiden maksuperusteet), kokonaisuudessaan -12 §: (ylityöt, odottamattomat työt, hälytysluontoinen työ ja varallaolo), kokonaisuudessaan -13 §: ainoastaan ruokarahat -14 §: tuntikortit, kokonaisuudessaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että sähköasentaja Jorma Frondelius oli ollut Oulun korjaamolla puolustusvoimien palveluksessa työsopimussuhteessa 2.1.1979 alkaen. Tehtävänkuvauksen mukaan Frondeliuksen työ oli käsittänyt seuraavia tehtäviä:

kenttälaitteiden, kuten voimakoneiden, kenttäsähkölaitteiden kaapelien, keskuksien ja valaisimien huoltoja korjaustyöt, joihin oli kulunut hänen työajastaan 30 prosenttia. sähkökojeiden, kuten pora, hioma ja hitsauskoneiden huolto ja korjaustyöt, joihin hän oli käyttänyt 30 prosenttia työajastaan. kiinteiden viestiasemien sähköistys ja maadoitustyöt, joihin oli kulunut hänen työajastaan 20 prosenttia, ja Oulun korjaamon kiinteän sähköverkon asennustyöt, joihin hän oli käyttänyt työajastaan 20 prosenttia.

Työehtosopimuksen 3 §:n määräyksen nojalla työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäivät puolustusministeriön alaiset teollisuuslaitokset, nimittäin Lapuan patruunatehdas, Vammaskosken tehdas ja Valtion pukutehdas. Puolustusministeriön alaisuudessa ei ollut muita teollisuuslaitoksia. Kaikki muut puolustusministeriön ja puolustusvoimien sähköasennusalan työt kuuluivat sen vuoksi palkkauksen osalta puolustusministeriön ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välisen työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Frondelius oli tullut puolustusvoimien palvelukseen sähköasennusalan töihin. Hän oli tehnyt jatkuvasti tyypillistä sähköasennusalan työtä. Kun puolustusministeriön ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välisellä työehtosopimuksella oli sovittu näissä töissä noudatettavasta palkkauksesta, Frondeliuksen palkkauksen tulisi määräytyä sanotun työehtosopimuksen mukaisesti. Puolustusvoimien Oulun korjaamo ei vaatimuksesta huolimatta ollut suostunut noudattamaan Frondeliuksen työsuhteessa sanotun työehtosopimuksen määräyksiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Frondeliuksen ja puolustusvoimien välisessä työsuhteessa oli sovellettava palkkauksen osalta puolustusministeriön ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välistä työehtosopimusta. Lisäksi liitto on vaatinut puolustusministeriön tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Puolustusministeriö on lausunut, että jo ennen kuin puolustusministeriön ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kesken oli solmittu työehtosopimuksia, oli puolustusvoimien rakennustoimistoissa ja rakennustöissä sähköasentajien palkkauksessa sovellettu yksityissektorin sähköasennusalan palkkausta koskevia määräyksiä. Ainakin vuodesta 1970 alkaen oli osapuolten kesken tehty työehtosopimuksia, joilla tämä käytäntö oli vahvistettu. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräys oli vuodesta 1970 alkaen pysynyt asiallisesti saman sisältöisenä.

Osapuolten tarkoituksena oli puolustusministeriön käsityksen mukaan ollut sopia, että työehtosopimusta sovellettaisiin varsinaisiin sähköasennustehtäviin, toisin sanoen sisäjohtoasennustehtäviin, joilla tarkoitettiin talon rakentamiseen ja kiinteistöjen kunnossapitoon liittyviä sähköasennustehtäviä. Kanteen perusteena olevan ja muidenkin puolustushallinnossa noudatettavien työehtosopimusten soveltamisalaa koskevat määräykset oli laadittu silloista käytäntöä noudattaen yleisluonteisiksi. Tästä oli seurannut, että useimpien puolustushallinnossa noudatettavien työehtosopimusten soveltamisalat olivat päällekkäisiä, jos niitä tarkasteltiin sopimusten sanamuotojen perusteella. Pitkäaikainen soveltamiskäytäntö oli kuitenkin tarkentanut soveltamisalat kunkin työehtosopimuksen osalta.

Puolustusministeriön ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välisen työehtosopimuksen soveltaminen oli ollut yhtenäistä ainakin vuodesta 1970 alkaen. Sopimusta oli sovellettu ja sovellettiin edelleen edellä esitetyn tarkoituksen mukaisesti puolustusvoimien kiinteistön hoitopiirien rakennustoimistojen johdossa ja valvonnassa tehtäviin kiinteistöjen kunnossapitoon ja talon rakentamiseen liittyviin sähköasennustehtäviin. Soveltamiskäytäntö oli ollut Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton tiedossa alusta alkaen, eikä liitto ollut koskaan työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä eikä muulloinkaan esittänyt soveltamisalamääräyksen tai soveltamiskäytännön muuttamista.

Puolustusvoimien varuskuntakorjaamot olivat eri joukkojen ja huoltolajien yhtenäisen johdon alaisena toimivia varuskunnallisia laitoksia. Korjaamoiden tehtäviin kuului eri asejärjestelmien tarvitsemien välineiden ja laitteiden, kuten ohjuksien ja tutkien sekä moottoriajoneuvojen, kuormasto- ja liikuntavälineiden, toimistoja kasarmi-irtaimiston sekä pioneerivälineiden huollot ja korjaukset.

Oulun korjaamo oli varuskuntakorjaamo, johon kuului korjaamo-osasto, auto-osasto, aseosasto sekä viestiosasto. Varuskuntakorjaamot olivat pääasialliselta toimialaltaan metallialan korjaamoita. Sen vuoksi korjaamoiden työntekijöiden työsuhteisiin oli jo ainakin vuodesta 1970 alkaen sovellettu teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti puolustusministeriön ja Metallityöväen Liiton välisen työehtosopimuksen määräyksiä. Korjaamoissa mahdollisesti suoritettavat sisäjohtoasennustyöt kuuluivat rakennustoimistojen toimivaltaan. Ne tehtiin rakennustoimistojen toimesta niiden johdon ja valvonnan alaisena.

Frondeliuksen tehtävät oli työsopimuksessa määritelty kenttävoimakaluston huolto- ja korjaustehtäviksi, jotka olivat Oulun varuskuntakorjaamossa, kuten muissakin puolustusvoimien varuskuntakorjaamoissa metallialan korjaamotehtäviä. Näiden tehtävien lisäksi Frondelius oli tehnyt poikkeuksellisesti silloin tällöin myös varsinaisia sähköasennustehtäviä Oulun kiinteistönhoitopiirin ja sotilasläänin viestiosaston toimeksiannosta niiden johdon ja valvonnan alaisena. Nämä tehtävät olivat vieneet kuitenkin vain muutaman prosentin Frondeliuksen vuotuisesta työajasta. Ne oli annettu hänelle tarkoituksenmukaisuussyistä ja sen vuoksi, että hän oli suorittanut asennustöissä vaadittavan ylemmän ammattitutkinnon taloasennustöiden ammattilinjalla.

Kun työehtosopimuksessa oleva, soveltamisalaa koskeva määräys oli sellaisenaan otettu useisiin toisiaan seuraaviin työehtosopimuksiin, eikä työntekijäliitto ollut esittänyt vaatimuksia määräyksen sanamuodon tai yhtenäisen soveltamiskäytännön muuttamisesta, voitiin työntekijäliiton katsoa mukautuneen vallitsevaan soveltamiskäytäntöön. Metalliteollisuudessa oli hyväksytty niin sanottu teollisuuslinjaperiaate, jonka mukaisesti työpaikan kaikkiin työntekijöihin sovellettiin samaa työehtosopimusta riippumatta siitä, minkä ammatin edellyttämää työtä työntekijä teki.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puolustusministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Palkkaussopimuksen määräykset eivät koske aikaisemmin mainittuja puolustusministeriön teollisuuslaitoksia.

Puolustusministeriön puolelta on esitetty, että jo pitkään ennen vuotta 1970, josta alkaen puolustusministeriön ja Suomen Sähköalantyöntekijän Liiton välillä on tehty edellä mainittuja sopimuksia vastaavia sopimuksia, on puolustusvoimien rakennustoimistojen töissä ja muissa rakennustöissä olevien sähkömiesten palkkaukseen sovellettu sähköasennusalan työehtosopimusta. Käytäntö on sen jälkeenkin jatkunut samanlaisena. Varuskuntakorjaamoiden työntekijöihin, myös sähköasentajiin on puolustusministeriön ilmoituksen mukaan sitä vastoin alusta alkaen sovellettu metallialan työehtosopimusta myös palkkauksen osalta, kuten ministeriön mielestä on ollut tarkoitus työehtosopimuksilla sopia.

Kahden merivoimien korjaamon ohella puolustusvoimilla on kaikkiaan 21 varuskuntakorjaamoa. Niiden työntekijäin kokonaismäärä vaihtelee nykyisin noin kymmenestä 60-70:een korjaamoa kohti. Kussakin on yleensä ilmeisesti ainakin yksi sähköasentaja.

Todistajana kuulusteltuna Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton palveluksessa vuodesta 1962 ollut, viimeksi jaostosihteerinä toiminut toimihenkilö, joka on pitkään osallistunut työehtosopimusneuvotteluihin, on kertonut hänen edustamassa liitossa pidetyn selvänä, että puolustusministeriön ja liiton kesken tehdyt palkkaussopimukset koskisivat kaikkien muiden kuin puolustuslaitokseen kuuluvissa teollisuuslaitoksissa työskentelevien sähkömiesten palkkausta. Hänen käsityksensä mukaan näin olisi myös käytännössä menetelty. Jaostosihteeri on perustellut käsitystään lähinnä sillä, ettei asiasta ole syntynyt liiton tieten mitään erimielisyyksiä. Ainoa työehtosopimusten soveltamisesta johtunut tulkintakysymys on koskenut eräiden erikoisasentajien kuulumista työehtosopimuksen piiriin. Se on aikanaan järjestetty työehtosopimuksen muutoksella.

Esitetystä selvityksestä on pääteltävissä, että varuskuntakorjaamoissa on jaostosihteerin käsityksestä huolimatta työntekijöiden palkkauksessa noudatettu metallialan työehtosopimusta myös sähkömiehiin nähden ainakin viimeisinä vuosina. Asiassa ei ole näytetty, että varuskuntakorjaamoissa olisi vastoin puolustusministeriön ilmoitusta noudatettu muunlaista käytäntöä. Ministeriön puolelta on lisäksi esitetty selvitystä jäsenmaksuperinnän perusteella siitä, että varuskuntakorjaamoissa ei olisi ollut Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoon jäsenenä kuuluvia työntekijöitä.

Puolustusministeriön ja Metallityöväen Liiton solmiman työehtosopimuksen soveltamisen ulkopuolelle palkkauksen osalta jäävät edellä selostetuin tavoin sähköasennusalan ammattimiesten työt muilla työpaikoilla kuin puolustusvoimien teollisuuslaitoksilla. Puheena olevia töitä koskevissa työehtosopimuksissa tai palkkaussopimuksissa ei ole tarkemmin määritelty sähköasennusalan käsitettä.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton ja Sähkötyönantajain Liiton välillä tehdyssä sähköasennusalan työehtosopimuksessa sen soveltamisala on määritelty siten, että sopimusta sovelletaan eräin poikkeuksin työnantajaliiton sähköasennusalan jäsenyritysten ja sopimuksessa tarkemmin lueteltujen työntekijöiden välisissä työsuhteissa. Sopimuksessa ei kuitenkaan ole tarkemmin todettu, miten sähköasennusala on tarkoitettu käsitettäväksi. Työehtosopimukseen liittyy määräykset palkkaryhmittelystä ja sähköasennusalan ammattinimityksistä. Työtuomioistuimen mielestä näistä määräyksistä, jotka ovat varsin väljiä

sisällöltään, ei ole mahdollista tehdä tarkempia päätelmiä sähköasennusalan sisällöstä ja laajuudesta.

Sellaisissa tilanteissa, joissa on ollut kysymys joillakin teollisuuden aloilla muun ammattialan työtä tekeviin työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta, on eräänä niin oikeuskirjallisuudessa kuin -käytännössä hyväksyttynä mahdollisuutena pidetty niin sanotun teollisuuslinjaperiaatteen mukaista menettelyä. Teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti meneteltäessä on kaikkiin saman teollisuuslaitoksen tai työpaikan työntekijöihin pyritty soveltamaan sen alan työehtosopimusta, jonka tarkoittamaa työtä pääosa työntekijöistä suorittaa.

Puolustusministeriön ja puolustusvoimien työpaikoilla on puheena olevia Metallityöväen Liiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton tekemiä työehtosopimuksia sovellettu teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti johdonmukaisesti pitkään siten, että sähköasennusalan töiksi on katsottu rakennustoimistoissa ja muutoin rakennustöiden yhteydessä tehtävät sähköasentamiseen liittyvät työt. Jutussa ei ole näytetty, että varuskuntakorjaamoissa olisi palkkauksessa kehenkään sähköalan työntekijään noudatettu kanteessa tarkoitettua sähköasennusalan ammattimiehiä koskevaa palkkasopimusta. Työtuomioistuimen mielestä puheena olevan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton solmiman työehtosopimuksen soveltamisalalla on edellä selostettua vakiintunutta käytäntöä noudatettava osana työehtosopimuksen sisältöä.

Asiassa on esitetty selvitystä, jonka mukaan Frondelius on työajastaan viime aikoina käyttänyt noin 70 prosenttia kenttäsähkölaitteiden ja niihin kuuluvien varusteiden ja noin 20-25 prosenttia sähkökoneiden ja -laitteiden korjauksiin ja huoltoon sekä noin 5-10 prosenttia puolustusvoimien paikallisen rakennnustoimiston valvonnassa kiinteään sähköverkkoon kuuluviin asennustöihin.

Frondeliuksen työtehtävistä paikallisen rakennustoimiston valvonnassa suorittamat sähköasennustyöt ovat Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton solmiman työehtosopimuksen piiriin kuuluvia, mutta niiden osuus hänen työstään on ollut verraten vähäinen. Kun muita hänen työtehtäviään voidaan laatunsa puolesta pitää myös metallialaa koskevan työehtosopimuksen piiriin sisältyvinä, työtuomioistuimen mielestä jutussa on jäänyt näyttämättä, että Frondeliuksen palkkauksessa olisi ollut noudatettava kanteessa tarkoitettua palkkaussopimusta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatu huomioon ottaen puolustusministeriö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Suhonen, Uski, Pohjanoksa, Leivo ja Sulkunen.

Eri mieltä olleen jäsen Sulkusen lausunto.

Kanteen kohteena olevan työehtosopimuksen ja sen perusteella tehdyn palkkasopimuksen soveltamisalaa koskevassa määräyksessä ei ole suljettu varuskuntakorjaamoissa työskenteleviä sähköasennusalan ammattimiehiä ulkopuolelle. Asiassa ei ole liioin näytetty, että näistä määräyksistä sovittaessa olisi tarkoitettu antaa niille suppeampi sisältö kuin käytetystä sanamuodosta käy ilmi. Puolustusministeriön noudattamasta, edellä selostetusta käytännöstä ei mielestäni voida tehdä sellaista päätelmää, että se vastaisi sopimusosapuolten yhteistä tarkoitusta varsinkaan, kun otetaan huomioon varuskuntakorjaamoissa työskentelevien sähköalan ammattimiesten suhteellisen vähäinen määrä ja se, että he eivät ole kuuluneet jäseninä työehtosopimuksen toisena osapuolena olevaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoon.

Kanteessa on kysymys siitä, onko Oulun varustamokorjaamossa 2.1.1979 alkaen työsuhteessa olleen Frondeliuksen palkkaukseen sovellettava kanteessa tarkoitetun palkkaussopimuksen määräyksiä vai ei. Edellä esitetyn mukaisesti hänen oikeutensa kanteessa tarkoitetun työehtosopimuksen mukaiseen palkkaukseen on ratkaistava sen perusteella, suorittaako hän työssään varuskuntakorjaamon palveluksessa sähköasennusalan ammmattimiehen töitä. Riidatonta on, että Frondeliuksella sähköyliasentajan tutkinnon suorittaneena on riittävä ammatillinen pätevyys sähköalan ammattimiehen töihin.

Selvityksen mukaan Frondelius on työajastaan viime aikoina käyttänyt noin 70 prosenttia kenttäsähkölaitteiden ja niihin kuuluvien varusteiden ja noin 20-25 prosenttia sähkökoneiden ja -laitteiden korjauksiin ja huoltoon sekä noin 5-10 prosenttia puolustusvoimien paikallisen rakennustoimiston valvonnassa kiinteään sähköverkkoon kuuluviin asennustöihin. Mielestäni ei asiassa ole esitetty sellaisia perusteita, jotka osoittaisivat, etteivät Frondeliuksen suorittamat työt olisi sähköalan työehtosopimuksen 7 §:n mukaisia sähköasennusalan ammattitöitä. Frondeliuksen työsuhteessa on siten sovellettava palkkauksen osalta kanteessa tarkoitetun työehtosopimuksen määräyksiä.

Puolustusministeriö on niin sanotun teollisuuslinjaperiaatteen mukaan johdonmukaisesti varsin pitkään soveltanut varuskuntakorjaamoissaan kaikkiin työntekijöihin metallialan työehtosopimusta, mihin menettelyyn ei Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton puolelta ole puututtu ennen Frondeliuksen kohdalla syntynyttä erimielisyyttä. Näissä oloissa katson jääneen näyttämättä, että puolustusministeriö olisi työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla rikkonut työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä.

Edellä olevilla perusteilla vahvistan, että Frondeliuksen työsuhteessa on palkkauksen osalta noudatettava puolustusministeriön ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välistä palkkaussopimusta.

Hylkään kanteen muutoin.

Velvoitan puolustusministeriön korvaamaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.