Union union fined for strike involving union officials violating collective agreement work order rights.

Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelun estämiseksi. Lakkoon oli ottanut osaa myös ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies ja kaksi toimikunnan jäsentä, joiden toiminnasta ammattiosasto vastasi. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon, jonka määrää alentavana seikkana otettu huomioon työnantajan työtaistelun syntymiselle antama aihe.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.3.1988 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

31 § ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtaiden toiminnan tervehdyttämisen yhteydessä oli vuoden 1988 alussa muodostettu niin sanotuista sijoittumattomista työntekijöistä erillinen työosasto, joka oli nimetty paikallisesti osasto 96:ksi. Osaston työntekijät työskentelivät erilaisissa tehtävissä pääasiassa tehtaan ulkopuolella. Koska osasto koostui aiemmin eri osastoilla työskennelleistä työntekijöistä, sen toiminnan yhteinäistämiseksi oli ollut tarpeen sijoittaa työntekijät yhteisiin sosiaalitiloihin. Mäntän Pehmotehtaan kunnossapitopäällikkö oli 9.3.1988 ilmoittanut pääluottamusmiehelle uusista sosiaalitiloista. Hän oli myös 21.3.1988 kertonut eräälle luottamusmiehelle, että osasto 96:n työntekijät siirretään 22.3.1988 kello 7 alkaen uusiin sosiaalitiloihin.

Mekaanisen korjaamon varaluottamusmies oli kertonut kunnossapitopäällikölle 22.3.1988 noin kello 9, että mekaanisen korjaamon sekä rakennusosaston työntekijät olivat tuohtuneet osasto 96:n työntekijöiden siirtämisestä uusiin sosiaalitiloihin ja että kunnossapidon työntekijät lähtisivät tämän vuoksi pois töistä kello 12.

Kunnossapitopäällikkö oli vielä järjestänyt tiedotustilaisuuden kone- ja rakennusosaston sekä osasto 96:n työntekijöille kello 12. Tilaisuudessa kunnossapitopäällikkö oli selvitellyt tapahtumia ja pyytänyt kunnossapidon työntekijöitä palaamaan töihin. Samassa yhteydessä hän oli myös kertonut, että jos käynnissä ollut PK 7:n korjaus jää kesken työtaistelun johdosta, siitä seuraisi myös PK 7:llä palkanmaksun keskeytyminen kahdelta työntekijältä työvuoroa kohden.

Myöhemmin varaluottamusmies ja paperitehtaan korjaamon työntekijöiden edustaja sekä jalostustehtaan korjaamon työntekijöiden edustaja olivat esittäneet, että osasto 96:n työntekijöiden siirto uusin sosiaalitiloihin keskeytettäisiin siihen saakka, kunnes pääluottamusmies ja sellutehtaan johtaja voisivat käydä keskustelut asiasta.

Kunnossapitopäällikkö oli ollut valmis suostumaan pyyntöön, mikäli työt jatkuisivat normaalisti. Tästä huolimatta noin kello 13.30 varaluottamusmies oli ilmoittanut kunnossapitopäällikölle, että konekorjaamon, rakennusosaston ja osasto 96:n työntekijät olivat poistuneet tehtaalta.

Tilanteen selvittämiseksi kunnossapitopäällikkö oli järjestänyt uuden tiedotustilaisuuden, jossa olivat olleet läsnä työntekijöiden edustajina koneenhoitajien luottamusmies, tiivispaperitehtaan luottamusmies, pehmotehtaan luottamusmies sekä konekorjaamon varaluottamusmies.

Työnantajan esityksistä piittaamatta koneenhoitajien luottamusmies oli ilmoittanut noin kello 14 tuotantopäällikölle, että työntekijät ajavat paperitehtaan alas.

Helsingissä olleet tehtaan johtaja ja pääluottamusmies olivat neuvotelleet syntyneestä tilanteesta iltapäivän aikana. Neuvottelujen jälkeen tehtaan johtaja oli ilmoittanut puhelimitse noin kello 17 kunnossapitopäällikölle, että mikäli kunnossapidon henkilöstö saataisiin jatkamaan PK 7:n korjaustyötä niin, että kone saadaan

käyntikuntoon, voidaan PK 7:n työntekijöiden palkanmaksua jatkaa ja paperikoneet ajaa ylös.

Tämän jälkeen kunnossapitopäällikkö oli saanutkin puhelimitse yhteyden useaan korjausmieheen, jotka olivat luvanneet tulla takaisin tehtaalle katsomaan tilannetta. Kunnossapitopäällikkö oli ollut yhteydessä noin kello 17.20 varaluottamusmieheen kertoen muuttuneesta tilantesta ja pyytänyt häntä selvittämään tilannetta korjaamolla olleille miehille.

Kunnossapitopäällikkö ja ammattiosaston puheenjohtaja olivat keskustelleet vielä tilanteesta. Keskustelun tuloksena oli sovittu, että ammattiosaston toimikunta tulisi paperitehtaan korjaamolle noin kello 19.15 selvittämään tilannetta korjausmiehille. Kunnossapitopäällikkö oli keskustellut tilanteesta vielä noin kello 17.45 koneenhoitajien luottamusmiehen ja jalostuksen luottamusmiehen kanssa, koska hän oli kuullut, että jalostuksen henkilöstö lopettaisi työt kello 18.

Kerrotuista tapahtumista riippumatta olivat jo 22.3.1988 lakossa olleiden kunnossapidon ja osasto 96:n työntekijöiden lisäksi lakon aloittaneet kello 18 jalostuksen, kello 19 PK 8:n, PK 9:n ja PK 10:n, kello 19-20 välisenä aikana tuotevaraston ja kello 19.30 PK 5:n sekä jälkikäsittelyosaston työntekijät.

Keskiviikkona 23.3.1988 työnantajan ja ammattiosaston välisissä neuvotteluissa oli sovittu osasto 96:n siirtymistä uusiin sosiaalitiloihin koskeneet kysymykset.

Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtailla oli 22.3.1988 kello 13.30 alkaen 23.3.1988 kello 6:een saakka ollut lakossa 387 työntekijää seuraavasti: kunnossapito-osastoilla 109 päivätyöntekijää kello 13.30 - 16 ja kahdeksan vuorokorjausmiestä kello 13.30 - 6, paperikoneilla ja jälkikäsittelyssä iltavuorossa kello 15.35 - 22 välisenä aikana 44 työntekijää ja yövuorossa kello 22 - 6 välisenä aikana 42 työntekijää, laboratoriossa iltavuorossa kello 19.30 - 22 välisenä aikana kaksi työntekijää ja yövuorossa kello 22 - 6 välisenä aikana kolme työntekijää, jalostusosastolla iltavuorossa kello 18 - 22 välisenä aikana 69 työntekijää ja yövuorossa kello 22 - 6 välisenä aikana 50 työntekijää, vaippatehtaalla kello 18 - 22 välisenä aikana viisi työntekijää, tuotevarastolla iltavuorossa kello 20 - 22 välisenä aikana 20 työntekijää ja yövuorossa kello 22 - 6 välisenä aikana 11 työntekijää sekä osasto 96:n 24 työntekijää kello 13.30 - 16.

Työtaisteluun oli osallistunut luottamusmies ja ammattiosaston toimikunnan kaksi jäsentä.

Työtaistelu oli aiheuttanut 50 tonnin tiivispaperituotannon sekä 200 tonnin pehmopaperituotannon menetyksen. Tuotannon myyntiarvo oli 1 572 200 markkaa.

Työtaistelu kohdistui erityisesti työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston paikalla olleet luottamusmiehet eivät olleet toimineet riittävän tehokkaasti työrauhan säilymiseksi. Ammattiosasto oli vastuussa asettamansa luottamusmiehen sekä toimikuntansa jäsenten osallistumisesta työtaisteluun.

Ammattiosastolle tuomittavaa seuraamusta harkittaessa tuli ottaa huomioon työtaistelulla aiheutetun taloudellisen vahingon suhde työtaistelun kohteena olleeseen intressiin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työstä kieltäytymisten laajuudesta ja ajankohdista pitivät paikkansa.

Työnantajan suunnitelma siirtää osasto 96:n työntekijöitä erillisiin, uusiin sosiaalitiloihin oli herättänyt osaston työntekijöiden keskuudessa vastahakoisuutta. Syynä oli ollut se, että sosiaalitilat olivat olleet 22.3.1988 kello 7 täysin siivoamattomat ja työturvallisuuslain vastaisessa tilassa. Työntekijät eivät olleet voineet siirtyä siivoamattomiin sosiaalitiloihin, joiden lattialla oli ollut muiden roskien joukossa muun muassa paljon lasinsiruja.

Työturvallisuuslain vastainen tilanne oli ollut myös työnantajan tiedossa ja siitä oli huomautettu vielä 22.3.1988. Tilanteen selvittelyä oli vaikeuttanut se, että sekä työnantaja- että työntekijäpuolen neuvottelijat olivat olleet poissa paikkakunnalta samoin kuin miltei kaikki ammattiosaston johtohenkilöt.

Väite siitä, että 23.3.1988 olisi työnantajan ja ammattiosaston välisissä neuvotteluissa sovittu osasto 96:n uusiin sosiaalitiloihin siirtymistä koskevat kysymykset, ei pitänyt paikkaansa. Sosiaalitiloihin siirtyminen oli ollut työnantajan yksipuolinen päätös. Ennen siirtymistä uusiin sosiaalitioihin tilat oli siivottu asianmukaiseen, työturvallisuuslain edellyttämään kuntoon.

Työnantaja oli itse vaikuttanut työstä kieltäytymisten syntyyn, kun se oli pyrkinyt määräyksellään siirtämään osasto 96:n työntekijöitä sosiaalitiloihin, jotka eivät olleet täyttäneet hygienisiä eivätkä edes työturvallisuuslain edellyttämiä vaatimuksia.

Työnantajan ilmoitus työtaistelun aiheuttamista taloudellisista menetyksistä oli ylimitoitettu, koska vahinkoja arvioitaessa tuli ottaa huomioon tilauskanta ja toisaalta varastotilanne.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5 on yhtynyt Paperiliiton puolesta esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtailla on vuoden 1988 alussa tehtaiden toiminnan tervehdyttämisen yhteydessä muodostettu niin sanotuista sijoittumattomista työntekijöistä osasto 96:ksi kutsuttu erillinen työosasto. Osastoon on kuulunut kymmenen kunnossapitotyöntekijää, joiden työsopimukset on irtisanottu päättymään 30.4.1988 ja jotka ovat työskennelleet pääasiassa tehtaan ulkopuolella. Lisäksi osastoon on kuulunut ikänsä vuoksi lähiaikoina työelämästä pois jääviä tuotantopuolen työntekijöitä.

Pehmotehtaan kunnossapitopäällikkö on 9.3.1988 ilmoittanut pääluottamusmiehelle, että osasto 96:n työntekijät olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa yhteisiin sosiaalitiloihin. Osasto 96:n luottamusmiehelle kunnossapitopäällikkö on 21.3.1988 ilmoittanut siirtymisen tapahtuvan seuraavana päivänä.

Mekaanisen korjaamon varaluottamusmies on 22.3.1988 noin kello 9 esittänyt kunnossapitopäällikölle siirtämisten lykkäämistä seuraavaan päivään, tai muussa tapauksessa kunnossapitotyöntekijät lopettaisivat työnsä samana päivänä kello 12. Kunnossapitopäällikkö on järjestänyt asiasta kello 12 tiedotustilaisuuden ja kehottanut jatkamaan töitä.

Eräs osasto 96:n työntekijöistä, jota on työtuomioistuimessa kuultu todistajana, on sanotussa tiedotustilaisuudessa kertonut sosiaalitiloissa samana päivänä havaitsemistaan puutteista, jotka ovat olleet hänen mielestään sellaisia, ettei tiloihin voitu siirtää työntekijöitä. Hänen mukaansa tiloissa, jotka olivat olleet vuosia sitten toimintansa lopettaneen valimon sosiaalitiloina, on ollut kylmää, lämmintä vettä ei ole ollut saatavissa, käymälöiden ja pesualtaiden viemärit ovat olleet tukossa ja tilat ovat olleet epäsiistit. Muissa puheenvuoroissa on esitetty vielä muun muassa siirtopäätöksen lykkäämistä ja sen tarpeellisuuden uudelleen harkintaa.

Noin kello 13.30 korjaamon varaluottamusmies on ilmoittanut kunnossapitopäällikölle konekorjaamon, rakennusosaston ja osasto 96:n työntekijöiden poistuneen tehtaalta.

Työtaistelu on laajentunut kanteessa kerrotuin tavoin niin, että siihen on osallistunut kaikkiaan 387 työntekijää. Lakko on alkanut 22.3.1988 kello 13.30 ja päättynyt 23.3.1988 kello 6. Työtaistelusta on aiheutunut yhtiölle taloudellisia menetyksiä.

Työntekijät ovat ryhtyneet lakkoon vastalauseena työnantajan päätökselle siirtää edellä todetut työntekijät, joista useiden työsuhde oli irtisanottu päättymään siirtopäätöksestä vain muutaman viikon kuluttua, sosiaalitiloihin, jotka työntekijöiden mielestä eivät kunnoltaan vastanneet työehtosopimuksen määräyksiä. Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto tai sen asettamat luottamusmiehet eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Lakkoon on lisäksi ottanut osaa ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies ja kaksi osaston toimikunnan jäsentä, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa. Ammattiosaston on siten rikkonut työrauhavelvollisuutta.

Sosiaalitilojen kunnosta työtuomioistuimessa esitetty selvitys on ollut jossain määrin ristiriitaista. Työnantajapuolelta on kuitenkin myönnetty, että viemärissä on ollut tukkeuma, osa käymälöistä ei ole ollut käyttökunnossa eikä tiloja ollut siivottu ainakaan vuoden 1987 jälkeen. Sosiaalitilojen kuntoon saattamisesta on päästy sopimukseen lakon päättymispäivänä ja uudesta käyttöönottoajasta on sovittu työntekijäpuolen kanssa. Sosiaalitilat olisi kuitenkin tullut laittaa työnantajan toimesta asianmukaiseen kuntoon jo ennen kuin työntekijät on määrätty niihin siirtymään. Tämän laiminlyödessään työnantaja on osaltaan antanut aiheen työtaistelun syntymiseen, mikä seikka on otettu hyvityssakon määrää alentavana huomioon osastoa hyvityssakkoon tuomittaessa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 § nojalla Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 8 500 markkaa. Ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Orasmaa, puheenjohtajana, Tiitinen, Virtanen, Niskanen, Leivo, Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.