Legislator Case Law & Legislation
TT:1988-121 AI generated

Labor court dismissed union claim that rehearsal payments must equal performance fees for all rehearsals.

Case Number TT:1988-121
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the Musicians' Union's appeal regarding temporary musician contracts between 1986 and 1987. The Union argued that all rehearsals connected to performance should yield performance-level pay, citing specific contract clauses and meeting minutes. The court rejected this, ruling that only rehearsals substantially similar to the final performance in scope and demand qualify for such compensation.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the temporary musicians' collective agreement; The court held that rehearsal payments equal to performance fees apply only to rehearsals substantially similar to the final performance in scope and demand.

Keywords

AI generated
temporary musicians collective agreement rehearsal compensation standards performance fee equivalence labor dispute interpretation contractual payment scope

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the temporary musicians' collective agreement
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Tilapäisten muusikoiden työehtosopimuksen mukaan muusikolle suoritettiin palkkio kuten esityksestä pääharjoituksista ja muista harjoituksista, joissa soittaminen oli kiinteässä yhteydessä näyttämötoimintaan ja siitä riippuvainen.

Soittamisen kolmessa näytelmässä ei katsottu muissa kuin pääharjoituksissa taikka valmistavissa harjoituksissa olleen sillä tavoin yhteydessä näyttämötoimintaan ja siitä riippuvaista, että niistä olisi määräyksen nojalla ollut suoritettava esityskorvaus.

Kantaja Suomen Muusikkojen Liitto r.y. Vastaajat Suomen Teatteriliitto r.y. Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö Helsingin teatterisäätiö Työväen Näyttämöiden Liitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Muusikkojen Liiton ja Suomen Teatteriliiton, Työväen Näyttämöiden Liiton sekä Finlands Svenska Teaterförbund r.f.:n kesken 10.4.1986 allekirjoitetussa tilapäisten muusikkojen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

4 § 1.3.1986 1.3.1987 Palk- lukien lukien kiot

e) Harjoituspianistille tai vastaavanlaisia tehtäviä suorittavalle muulle muusikolle, voidaan suorittaa tällaisista säännöllisesti toistuvista enintään kaksi tuntia kestävistä harjoituksista palkkiona 1.3.1986 lukien 142 mk kerralta ja 1.3.1987 lukien 148 mk kerralta. Harjoituspianistille suoritetaan muutoin sama palkkio kuin muusikoille orkesteriharjoituksesta.

Harjoituspianistille, joka opastaa ja neuvoo erityisen asiantuntemuksen perusteella näyttelijöitä ja laulajia äänenmuodostuksessa, laulutekniikassa tai vastaavissa seikoissa, maksetaan g) kohdassa tarkoitettu harjoituspalkkio 50 prosentilla korotettuna.

g) Muusikolle suoritetaan palkkiona harjoituksesta

kolmeen tuntiin saakka 206 mk 214 mk

kolme tuntia ylittävältä ajalta palkkio on kultakin alkavalta puolelta tunnilta 34 mk 35 mk

Pöytäkirjamerkintä:

Pääharjoituksista ja muista harjoituksista, joissa soittaminen on kiinteässä yhteydessä näyttämötoimintaan ja siitä riippuvainen, maksetaan kuten esityksistä.

KANNE 1

Kanteen perustelut

Suomen Muusikkojen Liitto on lausunut, että edelle jäljennetyt työehtosopimusmääräykset olivat tulleet voimaan 1.3.1984 lukien ja olivat markkamääriltään tarkistettuina voimassa ainakin 31.12.1987 saakka. Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö oli maksanut muusikoille näytelmän Yössä Gehennan harjoitusajalta syksyllä 1984 ja näytelmän Mefisto harjoitusajalta keväällä ja syksyllä 1985 korvauksen kuten orkesterin omista harjoituksista, vaikka kysymyksessä olivat olleet esityspalkkioon oikeuttavat harjoitukset, koska niissä soittaminen oli ollut kiinteässä yhteydessä näyttämötoimintaan ja siitä riippuvainen.

Työntekijäpuolen tulkinnan mukaan muusikoille on suoritettu palkkio harjoituksesta 4 §:n g kohdan mukaan, missä on sovittu orkesteriharjoitusta koskevasta palkkiosta. Sopijapuolten tarkoitus kävi ilmi 4 §:n e kohtaan sisältyvästä nimenomaisesta viittauksesta orkesteriharjoituksesta suoritettavaan palkkioon sekä 4 §:n g kohtaan liitetystä pöytäkirjamerkinnästä. Pöytäkirjamerkinnän mukaan harjoituksista, joissa soittaminen on kiinteässä yhteydessä näyttämötoimintaan ja siitä riippuvainen, maksetaan kuten esityksistä.

Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö oli kieltäytyessään maksamasta muusikoille esityspalkkioon oikeuttavista harjoituksista työehtosopimuksen 4 §:n g kohdan pöytäkirjamerkinnän mukaista palkkiota menetellyt työehtosopimuksen vakiintuneen tulkintakäytännön vastaisesti. Suomen Teatteriliitto oli liittotason neuvottelussa sallinut työnantajan menettelyn.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Muusikkojen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö on velvollinen maksamaan palveluksessaan oleville tilapäisille muusikoille näytelmän Yössä Gehennan harjoituksista syksyllä 1984 ja näytelmän Mefisto harjoituksista keväällä ja syksyllä 1985 työehtosopimuksen 4 §:n g kohdan pöytäkirjamerkinnän mukaisen palkkion.

Lisäksi Suomen Muusikkojen Liitto on vaatinut Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiön tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Teatteriliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

KANNE 2

Kanteen perustelut

Suomen Muusikkojen Liitto on lausunut, että Helsingin Kaupunginteatteria ylläpitävä Helsingin Teatterisäätiö oli maksanut muusikoille musiikkinäytelmän Cats harjoituksista elo- ja syyskuulta 1986 kuten orkesterin omasta harjoituksesta, vaikka kysymyksessä olivat olleet esityspalkkioon oikeuttavat harjoitukset, joissa soittaminen oli ollut kiinteässä yhteydessä näyttämötoimintaan ja siitä riippuvainen. Helsingin teatterisäätiö oli kieltäytyessään maksamasta muusikoille esityspalkkioon oikeuttavista harjoituksista työehtosopimuksen 4 §:n g kohdan pöytäkirjamerkinnän mukaista palkkiota menetellyt vakiintuneen tulkintakäytännön vastaisesti. Suomen Teatteriliitto ja Työväen Näyttämöiden Liitto olivat liittotason neuvottelussa hyväksyneet työnantajan menettelyn.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Muusikkojen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Helsingin teatterisäätiö oli velvollinen maksamaan Helsingin Kaupunginteatterissa työskenteleville tilapäisille muusikoille musiikkinäytelmän Cats harjoituksista elo- syyskuulta 1986 työehtosopimuksen 4 §:n g kohdan pöytäkirjamerkinnän mukaisen palkkion.

Lisäksi Suomen Muusikkojen Liitto on vaatinut Helsingin teatterisäätiön tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Teatteriliiton sekä Työväen Näyttämöiden Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINEET

Vastineiden perustelut

Suomen Teatteriliiton ja Työväen Näyttämöiden Liiton tiedossa ei ollut vuonna 1986 ollut muuta teatteria kuin Helsingin Kaupunginteatteri, jossa puheena olevaa sopimusmääräystä olisi tulkittu Suomen Teatteriliiton edellä esittämästä kannasta poiketen. Myös Helsingin Kaupunginteatteria oli kehotettu heti asian tultua tietoon korjaamaan soveltamiskäytäntönsä.

Tammikuussa 1986 suoritettu puhelintiedustelu Suomen Teatteriliiton ja Työväen Näyttämöiden Liiton jäsenteattereihin sekä suurimpiin kunnallisiin teattereihin osoitti seuraavaa:

Tiedustelun kohteena olleista 22:sta teatterista Helsingin Kaupunginteatterin lisäksi vain Kuopion Kaupunginteatterin soveltamiskäytäntö oli poikennut Suomen Teatteriliiton ja Työväen Näyttämöiden Liiton edellä esittämästä tulkinnasta. Joensuun Kaupunginteatterin käytäntö oli jäänyt epäselväksi. Näin ollen Suomen Muusikkojen Liiton esittämä väite siitä, että vakiintuneen tulkinnan mukaan tilapäisille muusikoille tulisi kaikista harjoituksista lukuun ottamatta orkesterin keskenään suorittamia hajoituksia suorittaa palkkio kuten esityksistä, ei pitänyt paikkaansa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Teatteriliitto, Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö, Helsingin teatterisäätiö ja Työväen Näyttämöiden Liitto ovat kukin osaltaan vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen 4 §:n g kohdan pöytäkirjamerkinnän mukaan muusikolle maksetaan palkkio pääharjoituksista ja muista harjoituksista, joissa soittaminen on kiinteässä yhteydessä näyttämötoimintaan ja siitä riippuvainen, kuten esityksistä.

Suomen Kansallisteatterissa näytelmien ensi-iltaa edeltää pääharjoitusten lisäksi pääsääntöisesti kolme niin sanottua valmistavaa harjoitusta. Valmistavat harjoitukset eroavat tavallisista harjoituksista siinä, että ne toteutetaan pitkälle samoin kuin näytelmien varsinaiset esityksetkin; näyttelijät on puettu esityspukuihin ja heidät on maskeerattu ja lavastus on valmis vastaten esitystilanteen lavastusta. Tavallisissa harjoituksissa nämä tekijät ovat vasta valmistumassa.

Suomen Kansallisteatterissa on työehtosopimuksen 4 §:n g kohtaa sovellettu pääharjoituksiin ja valmistaviin harjoituksiin. Näin on menetelty myös maksettaessa muusikoille palkkiota kanteessa tarkoitettujen näytelmien Yössä Gehennan harjoituksista syksyllä 1984 ja näytelmän Mefisto harjoituksista keväällä ja syksyllä 1985.

Helsingin Kaupunginteatterissa on tilapäisille muusikoille maksettu esityspalkkioita paitsi pääharjoituksista ja valmistavista harjoituksista myös edeltävistä tavallisista näyttämötoimintaa sisältävistä harjoituksista musiikkijärjestäjän palkkalaskentaan toimittamien työlistojen perusteella. Helsingin Kaupunginteatteri on kuitenkin, saatuaan ohjeet harjoituskorvausten suorittamisperusteista Suomen Teatteriliitolta, muuttanut maksukäytännön sellaiseksi, että harjoituskorvaus on suoritettu esityskorvauksen suuruisena vain pääharjoituksista ja valmistavista harjoituksista. Tällä tavoin korvaukset on suoritettu myös kanteen tarkoittaman musiikkinäytelmän Catsin harjoituksista.

Esityskorvauksen maksamisesta myös tietyistä harjoituksista otettiin pöytäkirjamerkintä ensimmäisen kerran työehtosopimukseen vuonna 1972. Tuon merkinnän perusteella maksettiin esityskorvaus vain pääharjoituksista. Suomen Muusikkojen Liiton esityksestä määräystä muutettiin vuonna 1974 siten, että esityskorvaus oli maksettava paitsi pääharjoituksista myös kaikista niistä harjoituksista, joihin sisältyi näyttämötoimintaa. Vuonna 1975 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa määräys sai sen muodon, missä se edelleen on voimassa.

Työtuomioistuimelle on lähinnä Suomen Teatteriliiton taholta esitetty laajalti selvitystä soveltamiskäytännöstä eri teattereissa. Sen mukaan esityskorvaus on valtaosassa teattereista maksettu vain pääharjoituksista ja valmistavista harjoituksista. Eräissä teattereissa on maksettu työehtosopimuksen markkamääräisen tason ylittäviä kertakorvauksia, kun taas eräissä teattereissa valmistava harjoitus on korvattu vain harjoituskorvauksella.

Työehtosopimuksen 4 §:n e kohdan mukaan harjoituspianistille suoritetaan tietyin edellytyksin sama palkkio kuin muusikoille orkesteriharjoituksista. Tästä ei kuitenkaan voida päätellä huomioon ottaen erityisesti 4 §:n g kohtaan liittyvän pöytäkirjamerkinnän sanamuoto ja sijainti harjoituspalkkioita koskevan määräyksen yhteydessä, että harjoituksilla viimeksi mainitussa määräyksessä olisi tarkoitettu vain orkesteriharjoituksia. Lähtökohtaisesti määräyksen soveltamispiiriin kuuluvat kaikki muusikoiden harjoitukset, ellei sopimuksessa ole muuta määrätty tai kyseiseen sopimuskohtaan liittyvästä pöytäkirjamerkinnästä muuta johdu.

Myös kiistanalaisen pöytäkirjamerkinnän syntyhistoriasta esitetty selvitys tukee käsitystä, jonka mukaan tarkoituksena ei ole ollut suorittaa kaikista näyttämötoimintaa sisältävistä harjoituksista korvausta kuten esityksistä. Toisaalta työehtosopimuksessa ei ole harjoituksia määriteltäessä käytetty teatterialalla vakiintunutta termiä valmistava harjoitus, mikä puolestaan viittaa siihen, että muutkin kuin valmistavat harjoitukset voisivat kuulua esityskorvausten piiriin. Tätä tulkintaa tukee myös todistajana kuullun ja työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen Suomen Teatteriliiton toimitusjohtajan kertoma, jonka mukaan harjoitus voi olla pääharjoituksen luonteinen ja esitystä vastaava, vaikka siinä ei mentäisikään näytelmää alusta loppuun läpi, esimerkiksi esitetään peräkkäin kahdesti näytelmän ensimmäinen puoliaika. Tällöinkin soittajalta vaadittava valmius ja työpanos ovat todistajan mukaan samanlaiset kuin pääharjoituksessa.

Työehtosopimuksen määräystä soittamisen kiinteästä yhteydestä näyttämötoimintaan ja siitä riippuvaisuudesta on esitetyn selvityksen perusteella tulkittava siten, että harjoituksen on puitteiltaan ja muusikoille asetettavien vaatimusten suhteen oltava rinnastettavissa lopulliseen esitykseen. Tällaisia harjoituksia ovat pääharjoitusten lisäksi valmistavat harjoitukset ja muutkin sellaiset harjoitukset, jotka olematta pää- tai valmistavia harjoituksia ovat muutoin toteuttamistapansa puolesta niihin verrattavia.

Kanteessa tarkoitettujen Suomen Kansallisteatterin Yössä Gehennan ja Mefisto näytelmien ja Helsingin Kaupunginteatterin Cats musiikkinäytelmän pääharjoituksista ja valmistavista harjoituksista on tilapäisille muusikoille suoritettu esityspalkkion suuruinen korvaus. Muissa harjoituksissa ei esitetyn selvityksen valossa soittaminen ole ollut sillä tavoin kiinteässä yhteydessä näyttämötoimintaan ja siitä riippuvaista, että niistä olisi työehtosopimuksen nojalla suoritettava korvaus kuten esityksestä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat Suomen Teatteriliitto, Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö, Helsingin teatterisäätiö ja Työväen Näyttämöiden Liitto pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Tiitola, K. Rautiainen, Pennanen ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.