Union union fined for strike over external labor; employer fined for ignoring union agreement.

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon, joka oli kohdistunut ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaan työehtosopimuksen määräykseen ja palkkamääräyksiin. Ammattiosasto tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Työnantaja oli rikkonut tietensä työehtosopimusta jättäessään sopimatta pääluottamusmiehen kanssa paperikoneen käyntiin saattamisesta pääsiäisseisokin aikana.

Vastakanteen tutkimista vastaan tehty väite hylätty.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Rauma-Repola Oy Kuultava Paperiliiton Rauman osasto n:o 42 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §. Soveltamisala

SOV. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

1. Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan kaikkea sitä työvoimaa, joka ei ole työsopimussuhteessa alan asianomaiseen työnantajaan. 2. Työnantajan ei tule käyttää jatkuvasti tehtaan sisäisissä normaaleissa tuotanto- ja ylläpitotehtävissä ulkopuolista työvoimaa. 3. Työhuippujen tasaamisessa tai muuten ajallisesti tai laadullisesti selvästi rajoitetuissa työtehtävissä on ulkopuolisen työvoiman tilapäinen käyttö mahdollista. Tehtaan tuotantoprosessiin kuuluvien vakanssien täyttäminen ulkopuolisella työvoimalla ei ole kuitenkaan mahdollista. 4. Ennen ulkopuolisen työvoiman hyväksikäyttöä edellä 3. kohdassa mainituissa tapauksissa on työnantajan varmistauduttava, ettei oma, tehtävän suorittamiseen soveltuva työvoima samaan aikaan toimi vajaatehoisesti. Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei saa johtaa oman työvoiman irtisanomiseen. 5. Kunnossapito- ja korjaustöissä sekä tehdasalueella tapahtuvissa kuljetuksissa ja puunkäsittelyssä on ulkopuolisen työvoiman käyttö mahdollista seuraavan kaltaisissa tapauksissa:

Kunnossapito- ja korjaustyöt, milloin kysymyksessä on:

a) työhuiput b) suuret peruskorjaukset c) yhtymän oman keskuskorjaamon tai konepajan käyttö d) erikoiskalustoa, -työvälineitä tai -ammattimiehiä edellyttävät työt, ellei tehtaalla ole edellä mainittuja e) koneiden ja laitteiden hankinta-, kauppatai vuokrasopimukseen liittyvät asennus-, huolto ym. vastaavat työt f) muut tehtävät, joista sovitaan paikallisesti

3 §. YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 §. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

A. Yleiset määräykset

6. Kirkollisten ym. juhlapäivien johdosta keskeytetään työskentely lukuunottamatta höyrykattilahuoneita, voimalaitoksia ja niihin verrattavia osastoja, joiden keskeytymätön käynti on välttämätöntä, seuraavasti:

Pääsiäisenä: Työt keskeytetään vuoro- ja päivätyössä pääsiäislauantaina klo 14.00 ja aloitetaan jälleen pääsiäisen jälkeisen ensimmäisen arkipäivän aamuna tavalliseen aikaan.

Vappu, helluntai, juhannus ja joulu ovat ehdottomia seisokkipäiviä. Tehtaiden pitämisestä käynnissä ko. päivinä ei voida näin ollen paikallisesti sopia.

8 § TYÖ SEISOKKIAIKOINA

1. Milloin vuorotyötä aiotaan pitää käynnissä pääsiäisseisokin aikana, on siitä kussakin tapauksessa paikallisesti erikseen sovittava pääluottamusmiehen kanssa. Tässä tarkoituksessa tulee työnantajan viimeistään 7 vuorokautta aikaisemmin tehdä ko. asiasta ilmoitus pääluottamusmiehelle, jonka tulee puolestaan 5 vuorokauden aikana antaa työnantajalle työntekijäin vastaus.

4. Siitä kussakin tapauksessa erikseen paikallisesti sovittaessa voidaan vuorotyöntekijöillä suorituttaa kunnostamis- ja korjaustöitä 6 §:n 6.kohdassa mainittuina seisokkiaikoinakin.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

10 § TYÖPALKAT

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

SOV. NEUVOTTELUJÄRJESTYS

Työtuomioistuinlain 11.2 §:n estämättä voidaan työrauhakanteeseen nostettu vastakanne viedä työtuomioistuimeen, vaikka asiasta ei osapuolten kesken ole neuvoteltu.

31 § ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta)

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Rauma-Repola Oy:n Rauman selluloosatehtaan kunnossapito-osaston työntekijät olivat alkaneet poistua työpaikoiltaan 21.4.1987 noin kello 9 alkaen. Asiasta kysyttäessä varapääluottamusmies oli kertonut työsuhdepäällikölle, että ensisijaisena syynä työpaikalta poistumiseen oli ulkopuolisen työvoiman käyttö pääsiäisseisokin aikana huoltotöissä sellaisissa työkohteissa, joissa ei aikaisemmin ollut käytetty ulkopuolista työvoimaa, ja erään ulkopuolisen työvoiman käyttöä pääsiäisseisokin aikana koskevan ilmoituksen myöhästyminen. Keskustelussa oli käynyt vielä ilmi, että osasyynä lakkoon oli ollut myös keskeytyksissä olleiden palkkaneuvottelujen kiirehtiminen.

Työpaikaltaan oli poistunut kello 9.20 - 9.30 välisenä aikana 10 sähkömiestä, 11 instrumenttiasentajaa kello 9.40 - 10 ja 12 rakennuskorjausmiestä sekä 48 konekorjausmiestä kello 11. Paperitehtaan kunnossapito-osastolta oli poistunut 100 kunnossapitotyöntekijää kello 9.15. Energiahuolto- ja tekninen palvelu-nimisen yksikön voimaosaston kunnossapidosta oli poistunut 9 sähköasentajaa kello 9.30, 10 instrumenttiasentajaa kello 10 ja 9 koneasentajaa kello 12, keskusvarastolta 7 työntekijää kello 14, tele- ja instrumenttihuollosta 12 työntekijää kello 10 ja kiinteistöpalvelusta 2 autonkuljettajaa kello 14. Työtaistelu oli päättynyt samana päivänä työvuoron päättyessä kello 16. Työtaisteluun oli osallistunut myös ammattiosaston toimikunnan jäsen.

Työtaistelu oli kohdistunut erityisesti ulkopuolisen työvoiman käyttöä ja palkkausta koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin. Työtaistelulla oli rikottu työrauhavelvoitetta sekä neuvottelujärjestysmääräyksiä. Ammattiosaston toimikunnan jäsenen osallistuminen lain ja sopimuksen vastaiseen lakkoon osoitti ammattiosaston olevan vastuussa työnseisauksesta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Rauman osasto n:o 42:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

PAPERILIITON VASTINE

Paperiliitto on vastineessaan, johon Paperiliiton Rauman osasto n:o 42 on yhtynyt, lausunut, että Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteessa esitetyt tiedot työstäkieltäytymisten ajankohdista ja laajuudesta pitivät paikkansa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTASELITYS

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että tehtaiden käyttöpäällikön allekirjoittama paperikone 3:n pääsiäiskäyntiä koskeva tiedote oli jaettu muun muassa pääluottamusmiehelle sekä 10:lle eri puolilla tehdasaluetta sijaitsevalle ilmoitustaululle työntekijöiden nähtäväksi. Vaikka työntekijät olivat mahdollisesti kuulleet paperikone 3:n käynnissä olosta pääsiäisen jälkeen, he olivat kuitenkin tienneet pääsiäiskäynnistä jo tiistaina 14.4.1987. Kunnossapidon työntekijöiden työtaistelu ei ollut ollut missään tekemisissä paperikone 3:n pääsiäiskäynnin kanssa. Tehtaalla ei ollut myöskään käytetty pääsiäisen aikana ulkopuolista työvoimaa vastoin työehtosopimuksen määräyksiä. Ulkopuolisen työvoiman käytön ei ollut edes väitetty olleen työehtosopimuksen vastaista.

PAPERILIITON KANNE

Paperiliitto on lausunut, että työehtosopimuksen 6 §:ssä lueteltiin työehtosopimuksen mukaiset seisokit, nimittäin pääsiäinen, vappu, helluntai, juhannus ja joulu. Mikäli vuorotyötä aiottiin pitää käynnissä pääsiäisseisokin aikana, siitä oli sopimuksen 8 §:n mukaan sovittava pääluottamusmiehen kanssa.

Rauma-Repola Oy:n selluloosatehtaan osalta oli ennakolta sovittu pääsiäiskäynnistä. Myös paperitehtaan paperikone 3:n osalta oli käyty neuvotteluja pääsiäisseisokista, mutta 12.4.1987 käydyissä keskusteluissa pääluottamusmies oli ilmoittanut ammattiosaston ja oman kielteisen kantansa paperikone 3:n käynnissä pitämiseen paperiteollisuuden johtajalle. Kiellosta huolimatta työnantaja oli 12.4.1987 tiedustellut vuoroissa olevilta käyttömiehiltä, suostuisivatko he käyttämään tehdasta pääsiäisenä. Työnantaja ei ollut kertonut käyttömiehille pääluottamusmiehen kieltäneen paperikone 3:n käynnissäpidon pääsiäisenä. Paperikone 3 oli ollut käynnissä työehtosopimuksen vastaisesti 18.4.1987 kello 14:stä aamuun 21.4.1987 saakka.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, ettei Rauma-Repola Oy ole voinut käyttää paperikone 3:a edellä mainitun pääsiäisseisokin aikana, ja tuomitsemaan Rauma-Repola Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA RAUMA-REPOLA OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Rauma-Repola Oy ovat lausuneet, että Paperiliiton vastakanne koski sellaista seikkaa, joka ei ollut ollut työtaistelun syynä. Vastakanteessa oli kysymys paperitehtaan paperikone 3:n pääsiäiskäynnistä. Ammattiosaston kanssa oli sovittu selluloosatehtaan pääsiäiskäynnistä. Paperitehtaan paperikoneet 1 ja 2 oli pysäytetty pääsiäisseisokin ajaksi. Paperikone 3:n käynnistäminen pääsiäisenä oli johtunut siitä, että koneella oli pääsiäistä edeltävänä viikonloppuna sattunut kolme perättäistä viirarikkoa, joista oli aiheutunut kolmen päivän tuotannon menetys. Pääsiäisen aikana olivat paperikone 3:lla työskennelleet käyttömiehistö sekä tarpeelliset massa- ja jälkikäsittelymiehistöt.

Se, että työtaisteluun osallistuneet työntekijät ja paperikone 3:n käyttöhenkilöstö työskentelivät samassa tuotantolaitoksessa ja kuuluivat samaan ammattiosastoon, ei sellaisenaan muodostanut edellytystä juttujen tutkimiselle yhdessä. Koska pääsiäiskäyntiä koskevalla tulkintaerimielisyydellä ei ollut ollut mitään tekemistä työtaistelun kanssa, vastakanne ei ollut työehtosopimuksen 30 §:n soveltamisohjeessa tarkoitettu vastakanne. Paikalliset osapuolet olivat tosin neuvotelleet pääsiäiskäynnistä, mutta neuvottelut eivät olleet kuitenkaan olleet työehtosopimuksessa ja työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuja erimielisyysneuvotteluja. Näin ollen asiaa ei voitu sanotun säännöksen perusteella ottaa tutkittavaksi.

Kanteesta kuultuina liitto ja yhtiö ovat lisäksi esittäneet, että lauantaina 11.4.1987 oli aamuvuoron aikana sattunut paperikone 3:lla viirarikko. Tämän jälkeen oli pyritty asentamaan paperikoneeseen kahdesti uusi viira. Asennustyö oli epäonnistunut viiroissa olleiden vaurioiden johdosta. Koska tehtaalla ei ollut ollut paperikoneeseen sopivaa viiraa varastossa, paperikone oli saatu kuntoon vasta tiistaina 14.4.1987 noin kello 18.

Sunnuntaiaamuna 12.4.1987 käyttöpäällikkö oli ollut käymässä paperikone 3:n valvomossa, jolloin vuorossa olleet työntekijät olivat oma-aloitteisesti esittäneet, että paperikone 3 voisi käydä myös pääsiäisen aikana.

Sen jälkeen kun paperikone 3:n työntekijät olivat oma-aloitteisesti esittäneet pääsiäiskäyntiä, paperiteollisuuden johtaja ja pääluottamusmies olivat neuvotelleet asiasta. Pääluottamusmies oli suhtautunut kielteisesti paperikoneen pääsiäiskäyntiin ja perustellut kantaansa ammattiosaston asiasta aiemmin tekemällä päätöksellä. Työnantaja oli esittänyt, että ammattiosasto harkitsisi päätöstään uudelleen, koska selluloosatehtaan käynnistä pääsiäisenä oli jo sovittu. Tämän jälkeen vuoromestarit olivat suorittaneet vuoroittain seuraavien päivien aikana työntekijäkohtaisesti kartoituksen työskentelyhalukkuudesta. Kun oli ilmennyt, että työntekijät suostuisivat työskentelemään pääsiäisen aikana, tehtaan johto oli tehnyt päätöksen paperikoneen pääsiäiskäynnistä. Sunnuntaina 12.4.1987 paperiteollisuuden johtajan ja pääluottamusmiehen välillä käydyn keskustelun jälkeen ei ammattiosasto ollut ollut enää yhteydessä työnantajaan pääsiäiskäyntiä koskevassa asiassa.

Pääsiäistä edeltäneenä tiistaina 14.4.1987 työsuhdepäällikkö ja pääluottamusmies olivat sopineet pääsiäiskäynnistä maksettavasta korvauksesta. Tässäkään neuvottelussa ammattiosaston taholta ei ollut tuotu esille pääsiäiskäynnin työehtosopimuksen vastaisuutta. Työnantaja oli kuullut siitä, että pääsiäiskäynti olisi ollut työehtosopimuksen vastainen vasta sen jälkeen, kun ammattiosasto oli saanut tiedokseen vireillepannun työrauhakanteen.

Kun ammattiosasto oli tiennyt, että työnantaja 12.4.1987 käydyistä keskusteluista huolimatta harkitsi paperikone 3:n pääsiäiskäyntiä, se olisi voinut työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen riitauttaa työnantajan suunnitelman. Kun ammattiosasto ei ollut näin menetellyt eikä muutoinkaan ilmoittanut pääsiäiskäynnin työehtosopimuksen vastaisuudesta, ei työnantajan menettelyä voitu pitää vastakanteessa väitetyllä tavalla työehtosopimuksen vastaisena.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Rauma-Repola Oy ovat sen varalta, että vastakanne otettaisiin tutkittavaksi, vaatineet sen hylkäämistä.

PAPERILIITON VASTASELITYS

Paperiliitto on lausunut vielä, että työstäkieltäytyminen oli aiheutunut työnantajan menettelystä pääsiäisen aikana. Se, että työntekijät eivät olleet ilmoittaneet työnantajalle mahdollisesti kaikkia lakon taustalla olleita syitä, ei merkinnyt sitä, etteikö näillä syillä kokonaisuudessaan olisi ollut asiayhteyttä syntyneeseen työtaisteluun. Paperiliiton kanne täytti siten työehtosopimuslaissa ja työehtosopimuksessa vastakanteelle asetetut edellytykset.

Ammattiosaston toimikunta oli 9.2.1987 pitämässään kokouksessa päättänyt, ettei tehtaita käytettäisi pääsiäisenä. Päätös oli koskenut sekä selluloosa- että paperitehdasta. Toimikunta oli 27.3.1987 päättänyt kokouksessaan, että aikaisempi päätös tehtaiden seisottamisesta kumottaisiin selluloosatehtaan osalta.

Huolimatta siitä, että pääluottamusmies oli ilmoittanut selvästi kielteisen kantansa paperiteollisuuden johtajalle paperikone 3:n pääsiäiskäynnistä, työnantaja oli alkanut tiedustella seuraavien päivien aikana työntekijöiden työskentelyhalukkuutta. Kaikki työntekijät eivät olleet ilmeisesti tienneet ammattiosaston toimikunnan päätöksestä tai pääluottamusmiehen työnantajan edustajien kanssa käymistä keskusteluista.

Työehtosopimuksen sanamuodon mukaan oli pääsiäisseisokista sovittava kussakin tapauksessa paikallisesti erikseen pääluottamusmiehen kanssa. Työnantajan tekemä päätös pääsiäiskäynnistä oli ollut vastoin työehtosopimusta. Työnantaja oli ollut tietoinen sekä pääluottamusmiehen että ammattiosaston kielteisestä suhtautumisesta asiaan.

Maanantaina 13.4.1987 pääluottamusmies oli kuullut työpaikalla huhuja, joiden mukaan työnantaja valmistelisi pääsiäiskäyntiä paperikone 3:lla. Pääluottamusmies oli ilmoittanut jo edellisenä päivänä kantansa asiaan, eikä nähnyt tarvetta ottaa asian johdosta uudestaan yhteyttä työnantajaan. Keskustelussa työsuhdepäällikön kanssa pääsiäistä edeltäneenä tiistaina 14.4.1987 pääluottamusmiehelle oli selvinnyt, että työnantaja kaikesta huolimatta oli päättänyt käyttää tehdasta pääsiäisseisokin aikana. Tällöin pääluottamusmies oli ilmoittanut, että jos yhtiö väkisin käyttäisi tehdasta pääsiäisseisokin aikana, siitä tulisi maksaa erillinen korvaus. Pääluottamusmiehellä ei ollut ollut keinoja vastustaa työnantajan yksipuolisesti tekemää päätöstä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen 30 §:n soveltamisohjeessa olevan määräyksen mukaan työrauhakanteeseen liittyvä vastakanne voidaan saattaa työtuomioistuimen tutkittavaksi, vaikka vastakanteessa tarkoitetusta erimielisyydestä ei ole käyty neuvotteluja liittojen välillä. Paperiliitto on vaatiessaan vastakanteessaan Rauma-Repola Oy:n tuomitsemista työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon sen johdosta, että yhtiön Rauman paperi- ja selluloosatehtaalla on pääsiäisseisokin aikana tehty vuorotyötä sopimatta asiasta pääluottamusmiehen kanssa, samalla väittänyt, että yhtiön menettely on ollut osaltaan syynä Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteessa tarkoitettuun lakkoon. Kun vastakanteessa ja myös siihen liittyvässä vahvistusvaatimuksessa on tältä kohdin kysymys sellaisista seikoista, jotka liittyvät työtaistelutoimenpiteeseen ja voivat vaikuttaa sitä koskevan kanteen ratkaisemiseen, työtuomioistuin on tutkinut vastakanteen työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevan kanteen yhteydessä.

Asiassa on selvitetty, että Paperiliiton Rauman osasto n:o 42:n toimikunta on 9.2.1987 päättänyt kieltää tehtaiden käynnissä pitämisen pääsiäisseisokin aikana. Toimikunta on sen jälkeen suostunut 27.3.1987 tekemällään päätöksellä töiden suorittamiseen pääsiäisenä selluloosatehtaalla. Yhtiö on saanut tiedon toimikunnan päätöksistä.

Pääsiäisviikkoa edeltäneenä lauantaina 11.4.1987 on paperikone 3:lla sattunut aamuvuoron aikana viirarikko. Asennustyön epäonnistuttua ja varaosien puutteen vuoksi paperikone 3 on ollut pysähdyksissä joitakin päiviä.

Työpaikalla on pidetty asian johdosta sunnuntaina 12.4.1987 neuvottelu, johon ovat osallistuneet muun muassa paperitehtaan käyttöpäällikkö, paperikoneen hoitaja ja koneen massamies. Työntekijät ovat tällöin esittäneet, että paperikone 3 voitaisiin pitää käynnissä pääsiäisen ajan odotettavissa olleen kolmen vuorokauden seisokin aiheuttaman tuotannonmenetyksen korvaamiseksi.

Samana päivänä Rauma-Repola Oy:n Rauman tehtaiden paperiteollisuuden johtaja ja pääluottamusmies ovat keskustelleet paperikone 3:n pääsiäiskäynnistä, jolloin tehtaanjohtaja on kertonut työntekijöiden halukkuudesta työskennellä paperikone 3:lla pääsiäisenä. Pääluottamusmies on viitannut ammattiosaston toimikunnan paperitehtaan käynnin kieltämistä koskeneeseen päätökseen ja ilmoittanut myös oman kielteisen kantansa tehtaanjohtajan ehdotukseen. Pääluottamusmies ei ole suostunut myöskään ottamaan asiaa uudelleen esille ammattiosaston toimikunnassa ajan niukkuuden takia.

Vuoromestarit ovat sen jälkeen laatineet listan niistä työntekijävakansseista, jotka tarvittaisiin koneen käyttämiseksi kolmessa vuorossa ja toimeenpanneet kyselyn työhön halukkaista työntekijöistä, joita on ilmaantunut tarvittava määrä. Tuotantopäällikkö on 14.4.1987 laatinut tiedotteen paperikone 3:n käynnissä pitämisestä pääsiäisenä.

Pääluottamusmies on 13.4.1987 tullessaan työhön kuullut työntekijöiden kanssa sovitun paperikone 3:n pääsiäiskäynnistä. Tällöin hän on ottanut yhteyttä työsuhdepäällikköön ja esittänyt samanlaisen korvauksen antamista paperikone 3:n työntekijöille, joka oli sovittu annettavaksi vapaapäivinä selluloosatehtaan työntekijöille pääsiäisenä tehtävästä työstä. Kun työsuhdepäällikkö on saanut seuraavana päivänä yhteyden tehtaanjohtajaan, hän on sopinut lopullisesti korvauksesta varapääluottamusmiehen kanssa, joka oli samalla ammattiosaston puheenjohtaja. Pääluottamusmies on ollut tuosta päivästä alkaen lomalla. Kumpaisenkaan keskustelun aikana ei ole ollut puhetta paperikone 3:n käynnissä pitämiseksi tarvittavasta suostumuksesta.

Kahdella seisokissa olleella tuotantolinjalla on pääsiäisenä 1987 teetetty huolto- ja korjaustöitä ulkopuolisella työvoimalla. Syynä on ollut kaikkien paperitehtaan omien kunnossapitotyöntekijöiden kieltäytyminen korjaustöistä. Selvityksen mukaan työnjohto on tiedustellut työntekijöiltä tavanomaiseen tapaan suostumusta työskentelyyn seisokkiaikana. Yleensä työskentelyyn on aiemmin suostuttu. Seisokkipyhinä tapahtuvan korjaustoiminnan on selvitetty olevan tavallista ja välttämätöntä.

Pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 21.4.1987 kello 9 jälkeen on selluloosa- ja paperitehtaan sekä voimalaitoksen kunnossapito-osastoilla alkanut lakko. Siihen on kanteessa kerrotuin tavoin osallistunut 230 työntekijää, joiden joukossa on ollut ammattiosaston toimikunnan jäsen. Lakko on päättynyt samana päivänä kello 16.

Työntekijät ovat ryhtyneet lakkoon vastalauseena ulkopuolisen työvoiman käytölle kunnossapitotöissä pääsiäisseisokin aikana sekä vauhdittaakseen palkkojen kausitarkistuksista käytyjä neuvotteluja. Lakko on kohdistunut ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaan työehtosopimuksen määräykseen ja palkkamääräyksiin. Paperiliiton Rauman osasto n:o 42, joka vastaa edustajansa osallistumisesta lakkoon, on rikkonut sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta.

Työehtosopimuksen mukaan on sovittava paikallisesti erikseen pääluottamusmiehen kanssa, mikäli vuorotyötä aiotaan pitää käynnissä pääsiäisseisokin aikana. Työnantajan tulee viimeistään seitsemän vuorokautta aikaisemmin tehdä asiasta ilmoitus pääluottamusmiehelle, jonka tulee antaa työnantajalle viiden vuorokauden aikana työntekijöiden vastaus.

Tuomiolauselma

Paperiliiton ajaman kanteen tutkimista vastaan tehty oikeudenkäyntiväite hylätään.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Rauman osasto n:o 42:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 12 000 markkaa.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Rauma-Repola Oy on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti teettäessään vuorotyötä kanteessa tarkoitetun pääsiäisseisokin aikana, ja tuomitsee Rauma-Repola Oy:n työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Paperiliitolle 8 000 markkaa.

Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla ja yhtiö puolestaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, K. Rautiainen, Hietikko ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.