Legislator Case Law & Legislation
TT:1988-118 AI generated

Labor court dismisses union strike for wage disputes and fines union for failing to restore peace.

Case Number TT:1988-118
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's strike action as it targeted specific wage clauses rather than general contract terms. The union argued the strike was a necessary response to the employer's refusal to apply wage guarantees, while the employer contended the strike violated the collective agreement's peacekeeping obligations. The court ruled that the union failed to take effective measures to restore peace and fined both the local branch and the national union for breaching their statutory duties.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the Collective Agreement; Section 4 of the Act on Industrial Peace: Strikes targeting specific wage clauses are permissible, but unions must actively restore peace; failure to do so constitutes a breach of duty requiring fines.

Keywords

AI generated
industrial peace strike action wage disputes collective agreement union liability peacekeeping duty labor court

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the Collective Agreement
Section 4 of the Act on Industrial Peace
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työntekijöiden toimeenpanemat lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto, joka vastasi asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työntekijäliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Lahden Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1988 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

8 §

Työntekijän palkka

9 §

Palkkaustavat

Palk- Mom. 1. Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja kaus- suorituspalkkoihin. tavat Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka.

Aikapalkka

Aika- Mom. 2. Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekipalk- jälle henkilökohtainen aikapalkka, joka on väka hintään peruspalkan suuruinen.

Suorituspalkka

Suori- Mom. 3. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperustus- teina käytetään tehtävän työn työkohtaista tunpalk- tipalkkaa ja suoritusnormia. ka

Hin- Urakkatyön hinnoittelun on oltava sellainen, noit- että työntekijän työskennellessä normaalilla telu- urakkatyövauhdilla hänen palkkansa on 20 % hinpe- noitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntiruste palkkaa korkeampi ja -säännöt Palkkiotyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän palkka on hänen aikaansaadessaan normaalin palkkiotyötuloksen 10 % hinnoitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi.

KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Kemppi Oy:n Lahden tehtaiden työntekijät olivat toimeenpanneet työnseisauksia painostaakseen työnantajaa suostumaan kokoonpano-osaston 1-työalueen viiden työntekijän urakkapalkkojen perusteiden muuttamiseen. Työntekijät olivat vaatineet noin 10,25 markan korotusta tuntia kohden. Lakkoon olivat aluksi ryhtyneet edellä mainitut viisi työntekijää siten, että lakko oli kestänyt 21.9.1988 kello 14.30 - 15.30 sekä 23. ja 26.9. molempina päivinä kello 7 - 15.30. Viimeksi mainittuna päivänä lakko oli laajentunut siten, että kello 11.30 ja 15.30 välisenä aikana siihen oli ottanut osaa yhteensä 78 työntekijää.

Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies oli esittänyt palkankorotusvaatimuksen käyttöpäällikölle ensimmäisen kerran 22.9. pidetyssä kokouksessa. Vaatimus oli sen jälkeen toistettu sekä käyttöpäällikölle että tuotantojohtajalle 23.9., 26.9., 27.9., 28.9. ja 6.10. pidetyissä kokouksissa. Neuvotteluissa oli päädytty maksamaan kyseessä oleville viidelle työntekijälle tilapäistä harjaantumislisää.

Pääluottamusmies ja tuotantojohtaja olivat sopineet 6.10. pidetyssä neuvottelussa, että asiasta laaditaan erimielisyysmuistio ja se siirretään liittojen käsiteltäväksi. Työntekijät olivat 7.10. aloittaneet kello 8 luvattoman kokouksen, jossa pääluottamusmies oli toiminut puheenjohtajana. Työnantajan puututtua kokouksen laittomuuteen työntekijät olivat jatkaneet sitä yrityksen alueen ulkopuolella parkkipaikalla, josta he olivat poistuneet aloittaen lakon kello 9. Työtaisteluun oli osallistunut 192 työntekijää, heidän mukanaan pääluottamusmies ja viisi ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä. Työtaistelu oli jatkunut mainitun laajuisena kello 14:ään asti, jolloin siihen olivat yhtyneet kaikki 14 iltavuoron työntekijää. Tältä osin työtaistelu oli kestänyt kello 22 saakka.

Kokoonpano-osaston viisi työntekijää, joiden palkkauksesta työtaistelussa oli kyse, olivat tulleet 10.10. kello 7 työpaikalle, mutta eivät olleet työnantajan kehotuksesta huolimatta aloittaneet työntekoa, vaan olivat poistuneet työpaikalta kello 12.30. Työtaistelu oli kestänyt tuolloin kello 15.30 saakka ja 11.10. koko päivän. Vaikka pääluottamusmies ja tuotantopäällikkö olivat kyseisenä päivänä kello 10 allekirjoittaneet urakkariitaa koskevan erimielisyysmuistion ja siirtäneet asian liittojen käsiteltäväksi, ei tämä ollut palauttanut työrauhaa.

Työntekijät olivat pitäneet 11.10. urakkariitaa käsittelevän kokouksen kello 14 alkaen. Tuolloin oli päätetty pääluottamusmiehen johdolla ja Metallityöväen Liiton toimitsijan läsnäollessa ryhtyä työtaisteluun, joka jatkuisi 14.10. kello 15.30 saakka. Tehtaan 219 työntekijää oli jäänyt 12.10. saapumatta työpaikalle. Lakkoon olivat osallistuneet pääluottamusmies ja viisi osaston luottamusmiestä.

Ammattiosasto oli omalta osaltaan edesauttanut tilanteen kärjistymistä työpaikalla, eikä ollut työnantajan kehotuksista huolimatta ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Erityisesti ammattiosaston vastuu korostui siinä, että sen työpaikalle asettamat pääluottamusmies ja kaikki viisi osaston luottamusmiestä olivat jatkuvasti osallistuneet työtaistelutoimenpiteisiin.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli työtaisteluiden alkamisen jälkeen ollut neljästi yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut toimenpiteitä työtaistelujen lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Ensimmäinen yhteydenotto oli tapahtunut jo 23.9. Työntekijäliiton toimenpiteiden riittämättömyyttä korosti samasta syystä aiheutuneiden työtaisteluiden pitkä kesto ja se, että työntekijäliiton edustaja oli ollut läsnä kokouksessa, jossa oli päätetty työtaisteluun ryhtymisestä.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä asian esivalmistelussa lausunut, että työtaisteluun olivat yhtyneet myös Herralan ja Pekanmäen tuotantolaitosten työntekijät. Herralan tuotantolaitoksen työntekijät olivat aloittaneet Okeroisten tehtaan tilannetta käsittelevän kokouksen työpaikalla 13.10. kello 13.50. Luottamusmiehen johdolla oli tuolloin päätetty ryhtyä työtaisteluun, joka oli alkanut kello 14.15 ja jonka oli ilmoitettu kestävän 14.10. kello 15.30 saakka. Työtaisteluun oli 14.10. kello 7 liittynyt Pekanmäen tehtaan 14 työntekijää. Kaikki työtaistelut olivat päättyneet 14.10. kello 15.30. Myös Herralan ja Pekanmäen tehtaiden työntekijöiden toimeenapanemilla lakoilla oli painostettu työnantajaa suostumaan Okeroisten tehtaan kokoonpano-osaston viiden työntekijän urakkapalkkausta koskeviin vaatimuksiin.

Edelleen työnantajaliitto on lausunut, ettei kyseessä ollut ollut vuosia jatkunut riita, sillä kokoonpanoosaston töiden luonne oli muuttunut kokonaan kuluvan vuoden alusta. Asiassa oli suoritettu työntutkimus, mihin nykyinen palkkaustapa perustui. Syyskuun puolivälissä tuotannon määrä oli laskenut niin paljon, että työnantaja oli katsonut kyseessä olevan työvauhdin tahallinen hidastus. Tämän vuoksi oli 21.9. ryhdytty maksamaan työn tuloksen mukaista palkkaa. Työehtosopimuksen urakkapalkkatyön palkkatakuuta koskevaa määräystä ei ollut voitu soveltaa tällaisessa tilanteessa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Lahden Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta. Lisäksi Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen päätöksen antamisesta lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot Kemppi Oy:n Lahden tehtaiden työnseisausten kestoista ja laajuuksista pitivät paikkaansa.

Tilanne kokoonpano-osaston 1-työalueella oli tässä vaiheessa herättänyt ihmetystä koko osaston piirissä. Pääluottamusmiehen pidettyä työntekijöiden vaatimuksesta kokouksen, jossa hän oli selvittänyt tulehtuneeseen tilanteeseen johtaneita tapahtumia, koko kokoonpano-osasto oli päättänyt toimeenpanna lakon työnantajan yksipuolista ja kielteistä asennoitumista vastaan. Kun tilanteeseen ei ollut saatu ratkaisua 27. ja 28.9. käydyissä neuvotteluissa oli työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajien kesken päätetty siirtää asia liittojen välisiin neuvotteluihin.

Tapahtumat olivat saaneet uuden käänteen, kun työntekijöille oli jaettu iltapäivällä tilinauhat, joiden mukaan kokoonpano-osaston viidelle työntekijälle oli maksettu selvästi työehtosopimuksen määräykset alittavaa palkkaa. Seuraavana aamuna ilmapiiri oli ollut niin jännittynyt, että pääluottamusmies oli joutunut pitämään kokouksen enempien hankaluuksien välttämiseksi. Tilanne oli pahentunut, kun toimitusjohtaja oli saapunut seuraamaan kokousta. Tämän vuoksi työntekijät olivat tehneet yksimielisen päätöksen ryhtyä lakkoon vastalauseena työnantajan tavalle hoitaa yhtiön henkilöstöasioita.

Työntekijät olivat pitäneet 11.10. kello 14 alkaen työnantajan kanssa sovitun kokouksen, jossa oli ollut mukana työntekijäliiton toimitsija. Tämä oli selkeästi ilmoittanut liiton kannan lakkoiluun olevan kielteinen. Henkilöstöpäällikön kokoukseen saapumisen lisäksi tilannetta oli kärjistänyt se, että työnantaja oli hieman aikaisemmin evännyt Lahden Metallityöväen Ammattiosaston toimitsijalta mahdollisuuden päästä neuvottelemaan pääluottamusmiehen kanssa.

Lakkoilun tarkoituksena ei ollut ollut työnantajan painostaminen työntekijöiden vaatimuksiin, vaan lähinnä vastalauseen esittäminen työnantajan tavalle suhtautua työntekijöihin ja henkilöstöpolitiikkaan. Pekanmäen ja Herralan tehtaiden lakot olivat olleet myötätuntolakkoja, joissa oli ollut tarkoituksena protestoida työnantajan tapaa häiritä työpaikkakokouksia.

Työnseisausten tultua ammattiosaston tietoon sen toimitsija oli yrittänyt päästä neuvottelemaan pääluottamusmiehen kanssa lakon lopettamiseksi. Työnantaja oli kuitenkin estänyt tämän.

Koska työnseisaukset olivat alkaneet välittömästi työpaikoilla pidettyjen kokousten seurauksena, ammattiosasto ei ollut ehtinyt käsittelemään niitä toimielimissään. Ammattiossto oli kuitenkin suhtautunut työnseisauksiin kielteisesti.

Metallityöväen Liiton toimitsija oli ollut puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottanut tätä palauttamaan tilanteen normaaliksi ja käynnistämään neuvottelut sopimusten edellyttämällä tavalla. Lisäksi liitto oli 7.10. päivätyllä kirjeellä kehottanut pääluottamusmiestä toimimaan luottamusmiesten ja ammattiosaston kanssa siten, että työrauha palautuu mahdollisimman nopeasti. Liiton toimitsija oli käynyt henkilökohtaisesti tehtaalla 11.10. tarkoituksenaan palauttaa työrauha.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että kanne hylätään.

KUULTAVAN LAUSUMA

Lahden Metallityöväen Ammattiosasto on yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

Perustelut

Kemppi Oy:n Okeroisten tehtailla on syntynyt erimielisyyttä kokoonpano-osaston 1-työalueen viiden työntekijän urakkapalkkauksesta. Asiasta on neuvoteltu eri otteessa muun muassa syyskuussa ja lokakuussa 1988. Viimeisin neuvottelu on ollut 6.10. jolloin asiasta ei ollut päästy yksimielisyyteen, minkä vuoksi se on tuolloin siirretty liittojen käsiteltäväksi.

Mainitut viisi työntekijää ovat painostaakseen työnantajaa suostumaan palkkausta koskeviin esityksiinsä aloittaneet 21.9.1988 kello 14.30 lakon, joka on jatkunut 23.9. ja laajentunut 26.9.1988 niin, että kello 11.30-15.30 välisenä aikana lakossa on ollut kaikkiaan 78 työntekijää.

Työnantaja ei ole lokakuun alussa 1988 maksamassaan tilissä soveltanut työehtosopimuksen palkkatakuuta koskevia määräyksiä alussa tarkoitettujen viiden työntekijän osalta katsoen, että heidän osaltaan kysymys on ollut tahallisesta työn hidastamisesta. Okeroisten tehtaan työntekijät ovat tämän vuoksi järjestäneet 7.10. kello 8 kokouksen poistuen työpaikalta kello 9. Tähän työtaisteluun, joka vastineen mukaan on pantu toimeen vastalauseena työnantajan tavalle hoitaa yhtiön henkilöstöasioita ovat ottaneet osaa tehtaan 192 työntekijää, heidän joukossaan pääluottamusmies ja viisi luottamusmiestä. Lakkoon ovat ottaneet osaa myös saman päivän iltavuoron 14 työntekijää.

Yllä tarkoitetut viisi kokoonpano-osaston työntekijää ovat olleet lakossa lisäksi 10. ja 11.10.1988. Lakko on laajentunut 12.10. uudelleen käsittämään koko tehtaan 219 työntekijää, heidän mukanaan pääluottamusmies ja viisi luottamusmiestä. Työntekijät ovat olleet lakossa tuosta päivästä kello 7 alkaen 14.10. kello 15.30 saakka.

Okeroisten tehtaan työtaistelua tukeakseen ovat Kemppi Oy:n Herralan tehtaan 60 työntekijää yhtyneet lakkoon 13.10. kello 14.15 ja Pekanmäen tehtaan 14 työntekijää 14.10. kello 7.00. Nämä lakot ovat päättyneet 14.10. kello 15.30.

Työnseisauksilla on pääasiassa pyritty painostamaan työnantajaa edellä tarkoitettujen viiden työntekijän palkkausta koskevassa riidassa. Työtaistelut ovat siten kohdistuneet lähinnä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi. Osasto vastaa myös asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.

Metallityöväen Liiton toimitsija on ollut puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottanut tätä palauttamaan tilanteen normaaliksi sekä käynnistämään neuvottelut sopimusten edellyttämällä tavalla. Lisäksi liitto on kirjallisesti 7.10. kehottanut pääluottamusmiestä toimimaan siten, että työrauha palautuisi. Liiton toimitsija on vielä 11.10. käynyt tehtaalla tarkoituksenaan vaikuttaa työrauhan palauttamiseen. Metallityöväen Liiton olisi pitänyt, ottaen huomioon työtaistelutoimenpiteiden uusiutuminen ja kesto, ryhtyä tehokkaampiin toimiin saadakseen työrauha palautetuksi työpaikalle. Kun liitto on sen laiminlyönyt, se on samalla laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Lahden Metallityöväen Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, osaston 15 000 markkaa ja liiton 10 000 markkaa. Lisäksi ammattiosasto ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500markalla kuudentoista prosentin korkoineen tämän tuomion julistamisesta.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtajana, Iirola, Tiitola, Nouro, Porttila, Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.