Legislator Case Law & Legislation
TT:1988-117 AI generated

Labor court dismisses union strike claims for wage disputes and orders union to pay damages.

Case Number TT:1988-117
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim for strike damages and ordered the union to pay the employer's legal costs. The court found that the strike was a legitimate response to the employer's failure to adjust piece-rate wages following new production methods, constituting a violation of the collective agreement. Consequently, the union was held liable for damages under the Labor Dispute Act, while the employer's request for cost reimbursement was granted.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla: Kun työnantaja rikkoo työehtosopimuksen palkkausmääräyksiä, kuten urakkahinnan säilyttämistä ilman tarpeellisia muutoksia, työntekijöillä on oikeus lakata, ja ammattiosaston vastuu lakkoon johtaa hyvityssakon tuomitsemisen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisen.

Keywords

AI generated
labor dispute act strike damages collective agreement breach piece-rate wages union liability legal costs wage adjustment

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslain 8 §
Työehtosopimuslain 9 §
Työehtosopimuslain 10 §
Urakkahinnoittelumääräysten rikkominen oli hyvityssakkoon työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla vaikuttava seikka.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Ammattiosasto vastasi edustajiensa osallistumisesta rengastehtaan alkuvalmistuksen työntekijäin ja laitosmiesten työehtosopimuksen palkkamääräyksiin työtaisteluna kohdistuneisiin lakkoihin.

Kantaja Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Vastaaja Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto KNL r.y. Kuultava Nokian Kumityöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisyhdistysten kesken 12.5.1988 allekirjoitetussa kumiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

7 § Työpalkat

1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin työkohtaiset tuntipalkat eri töissä ovat seuraavat:

4. Mikäli sopimuskauden aikana otetaan käytäntöön uusia töitä tai milloin tuotantomenetelmissä tapahtuu sellaisia muutoksia, joiden johdosta töiden vaikeusaste puoleen tai toiseen olennaisesti muuttuu nykyisestään, sopivat sopijapuolet voimassaolevan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä tällaisten uusien töiden sijoittamisesta palkkaluokkiin ja siitä, miten mahdollisten muutosten vaikutus huomioidaan.

5. Töiden luokitus suoritetaan teollisuuslaitoksittain työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Luokitusta koskevat mahdolliset erimielisyydet alistetaan sopijapuolten ratkaistaviksi. Töiden luokittelusta laaditut taulukot vahvistetaan sopijapuolten allekirjoituksilla ja säilytetään sopijapuolten toimistoissa.

8 § Urakkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijöiden ansion kohottamiseksi työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi. Työt, jotka kumiteollisuudessa vakiintuneen tavan mukaan tai teknillisistä taikka tuotannon järjestelyn edellyttämistä syistä on järjestetty urakkatyöksi, suoritetaan urakkatyönä.

2. Urakkatyö on, mikäli mahdollista aikatutkimuksia hyväksikäyttäen, hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee alla sovittuun asianomaisen palkkaluokan urakkatyön hinnoittelupalkkaan ja että ansio työn suorituksen tai työtehon lisääntyessä kasvaa vähintään samassa suhteessa.

3. Urakkatyötä tehtäessä on ao. työkohtainen tuntipalkka taattu.

12 § Aikatutkimuksen ja urakkahinnoittelun tarkistus

1. Jos urakkahinnoittelu ei ole 8 §:n 2. kohdan mukainen tai jos työ- ja tuotantomenetelmissä, työn järjestelyssä tai työvälineissä taikka raaka-aineen laadussa on tapahtunut tai tapahtuu muutoksia, määritellään työlle uusi urakkahinta.

Pöytäkirjamerkintä: ___________________

Urakkahinnan perustuessa voimassa olevaan työntutkimukseen tai suoritettuun hinnoitteluun ja sen muutoin vastatessa todellisia olosuhteita ja menetelmiä, pidetään urakkahinta ennallaan. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden muuttuessa korjataan hintaa muutosta vastaavasti. Hinnoittelu suoritetaan tällöin työehtosopimuksen 8 §:n 2. kohdan perusteita noudattaen ottaen samalla huomioon työssä saavutettu normaali suoritustaso.

Edellä tarkoitettujen muutosten tulee olla urakkahinnoitteluun vaikuttavia ja siten perusteltuja. Työn suorittamiseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä esiintyvät ns. hiipivät muutokset saattavat myös antaa aiheen hinnoittelun muuttamiseen. Näidenkin hinnoittelumuutosten tulee perustua selvästi todettaviin olosuhteiden muutoksiin. Ns. hiipivien muutosten toteamisen helpottamiseksi on pyrittävä tarkkoihin työnkuvauksiin työntutkimuksia suoritettaessa.

2. Uusista urakkahinnoista sovitaan ensisijaisesti ao. työtä suorittavan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa. Ellei työnantaja voi heti tarjota jatkuvaksi tarkoitettua urakkahintaa suoritetaan työ aluksi tilapäisellä urakkahinnalla, jonka tulee täyttää 8 §:n 2. kohdan määräys urakkatyön hinnoitteluperusteista.

3. Jos työntekijä katsoo, että jatkuvaksi tarkoitettu uusi urakkahinta on virheellinen, tulee hänen ilmoittaa tästä työnantajan edustajalle silmälläpitäen tarjotun urakkahinnan tarkistamista, mutta työtä ryhdytään kuitenkin suorittamaan tilapäiseksi katsottavalla tarjotulla urakkahinnalla. Jatkuvaksi tarkoitetun urakkahinnan määrittelemistä varten tarpeellisiin tutkimuksiin tai neuvotteluihin on ryhdyttävä ensi tilassa ja mikäli paikallisissa neuvotteluissa ei yksimielisyyttä saavuteta, alistetaan erimielisyys sopijaliittojen käsiteltäväksi. Mikäli urakkahinta tarkistuksen perusteella muuttuu, sovelletaan tarkistettua urakkahintaa siitä päivästä alkaen, jolloin urakkahinnan tarkistusta oli pyydetty.

4. Jos työntekijä perustellusti esittää, että voimassaoleva urakkahinta ei ole työehtosopimuksen mukainen ja sen nojalla pyytää uutta aikatutkimusta tai uutta selvitystä urakkahinnoittelun perusteista, on tällaisen tutkimuksen tai selvityksen suorittamiseen ryhdyttävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Mikäli urakkahinta suoritetun tutkimuksen tai selvityksen perusteella todetaan virheelliseksi sovelletaan tarkistettua urakkahintaa siitä lukien kun tällaista tarkistusta tai selvitystä oli pyydetty.

5. Jos urakkahinnoittelun tarkistuksesta työpaikalla syntyy erimielisyyttä, jota ei siellä voida selvittää, voidaan kysymys alistaa sopijaliittojen käsiteltäväksi. Erimielisyyskysymystä ratkaistessaan tai antaessaan suosituksen sen selvittämisestä tulee liittojen huomioon ottaa ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet asian vireilleoloajan pituuteen ja niiden perusteella määrätä uuden urakkahinnoittelun voimaantuloajasta.

6. Mitä edellä tässä pykälässä on sovittu urakkahintojen sopimisesta ja tarkistamisesta, koskee vastaavasti myös palkkiourakkatyötä. Samaten noudatetaan tämän pykälän menettelytapoja käsiteltäessä palkkaustavan muuttamista työssä.

34 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

2. Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä tehdyssä yleissopimuksessa on sovittu.

3. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Turvautuminen työnseisaukseen (lakkoon tai työsulkuun) tai muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi riitakysymyksen yhteydessä on kielletty.

KANNE

Kanteen perustelut

Työnantajain Yleinen Ryhmä on lausunut, että sen jäsenyrityksessä Nokia Renkaat Oy:ssä oli keväällä 1988 käyty useita paikallisia neuvotteluja eri osastoilla työskentelevien työntekijöiden palkoista. Painostaakseen työnantajaa suostumaan palkkausta koskeviin vaatimuksiinsa olivat työntekijät ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin.

Alkuvalmistuksen työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon torstaina 9.6.1988 kello 22, mikä lakko oli jatkunut 10.6.1988 kello 22 saakka. Lakkoon oli osallistunut yhteensä 12 työntekijää, joukossaan Nokian Kumityöväen Ammattiosaston asettama luottamusmies. Työtaistelua oli edeltänyt urakkaerimielisyys.

Maanantaina 13.6.1988 kello 10 oli henkilöauton renkaiden valmistuksen kahdeksan käyttöasettajaa poistunut työstä. Tämä lakko oli laajentunut seuranneen päivän kuluessa siten, että kello 11.30 mennessä lakossa oli ollut noin 60 käyttöasettajana, korjausmiehenä tai muussa vastaavassa tehtävässä työskentelevää työntekijää. Työtaisteluun olivat osallistuneet muun muassa sanotun ammattiosaston asettama luottamusmies sekä ammattiosaston toimikunnan jäsen. Tätä kesäkuun 16 päivään kello 22:een saakka kestänyttä työtaistelua oli edeltänyt vaatimus 30 pennin korotuksista tuntipalkkoihin.

Kun ammattiosaston asettamat luottamusmiehet olivat esittäneet työnantajalle palkkausta koskevia vaatimuksia ja osallistuneet työtaisteluun, oli ammattiosasto vastuussa työtaistelusta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Nokian Kumityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on lausunut, että 9.6. - 10.6.1988 toimeenpannun lakon syynä oli ollut työnantajan työehtosopimuksen 12 §:n 1 ja 2 kohtien vastainen menettely. Yli puoli vuotta ennen tapahtumia alkuvalmistukseen oli tuotu uusi resepti, mikä oli käsittänyt työehtosopimuksen 12 §:n 1 kohdassa tarkoitetun muutoksen ja olisi siis edellyttänyt uutta urakkahintaa. Ellei työnantaja voinut heti tarjota jatkuvaksi tarkoitettua urakkahintaa, tuli työnantajan työehtosopimuksen 12 §:n 2 kohdan mukaan antaa aluksi tilapäinen urakkahinta. Huolimatta menetelmän muutoksesta työnantaja oli antanut tilapäisen urakkahinnan vasta lakon jälkeen. Urakkahinnoittelumääräysten rikkominen oli hyvityssakkoon työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla vaikuttava seikka.

Turun hovioikeus oli 5.6.1987 antamallaan tuomiolla n:o 474 vahvistanut, etteivät käyttöasettajat työsuhteittensa ehtojen mukaan olleet velvollisia tekemään niin sanottua tuotannollista työtä. Työnantaja oli kuitenkin esittänyt korjauspajapöytäkirjan mukaisen palkkavertailun ehdoksi, että käyttöasettajat muuttaisivat työsopimuksiaan tässä suhteessa. Kun työnantaja oli ollut piittaamaton tuomioistuinten ratkaisuista, ei työntekijöillä ollut käytettävissään oikeusuojakeinoja.

Syynä laitosmiesten lakkoon ja aluekunnossapidon tukilakkoon oli siis ollut se, että työnantaja oli rikkonut tietensä työehtosopimusta. Työehtosopimusrikkomus oli työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitettu erityinen syy, jonka johdosta hyvityssakko voitiin jättää tuomitsematta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Nokia Renkaat Ab:n alkuvalmistuksen 12 työntekijää ovat olleet lakossa 9.6.1988 kello 22 alkaen 10.6.1988 kello 22 saakka. Lakko on toimeenpantu työnantajan taivuttamiseksi määräämään uusi urakkahinta työssä, jossa oli vuoden 1987 lopulla otettu käyttöön uusi käsittelyohjelma, joka on aiheuttanut sekoitusajan hidastumista ja sitä kautta urakkapalkan alentumista. Tähän työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun on ottanut osaa Nokian Kumityöväen Ammattiosaston asettama luottamusmies, jonka menettelystä ammattiosasto vastaa.

Kysymyksessä olevan työn palkkauskysymys on esitetyn selvityksen mukaan otettu työntekijätaholta esille ensimmäisen kerran alkuvuodesta 1988. Kyseiselle työlle on annettu uusi urakkahinta vasta lakon jälkeen, vaikka sekoituskokeilujen pitkittyessä ainakin uuden tilapäisen urakkahinnan määritteleminen jo aikaisemmin olisi ollut perusteltua. Työnantajan työtaisteluun antama aihe vaikuttaa ammattiosaston maksettavan hyvityssakon määrään.

Oy Nokia Renkaat Ab:ssä on lisäksi alkanut laitosmiehiä koskenut lakko henkilöauton renkaiden valmistuksen kahdeksan käyttöasettajan poistuessa työstä 13.6.1988 kello 10 aikaan. Lakko on laajentunut kanteessa kuvatuin tavoin päättyen 16.6.1988 kello 22. Tähän lakkoon on ollut vastineen mukaan syynä se, ettei työnantaja ollut suostunut tarkistamaan työosastojen kirjoilla olevien laitosmiesten palkkoja korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkkausperusteista tehdyn niin sanotun korjauspajapöytäkirjan mukaisesti. Syksyllä 1987 on toteutettu korjauspajapöytäkirjan edellyttämä palkkavertailu aluekunnossapidossa, mutta vertailua ei ollut siihenastisesta käytännöstä poiketen toteutettu kyseisten laitosmiesten osalta.

Kantajan ilmoituksen mukaan käyttöasettajien palkkaustilannetta on selvitetty paikallisesti työehtosopimuksen 34 §:n mukaisessa järjestyksessä ja neuvottelut ovat olleet asiaa työtuomioistuimessa käsiteltäessä kesken.

Työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Siihen ovat ottaneet osaa Nokian Kumityöväen Ammattiosaston toimikunnan jäsen ja ammattiosaston asettama luottamusmies, joiden osallistumisesta lakkoon ammattiosasto on vastuussa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Nokian Kumityöväen Ammattiosaston maksamaan Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 10 000 markkaa.

Lisäksi Nokian Kumityöväen Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 900 markalla.

Orasmaa, puheenjohtajana, Peltola, Kontio, Airaksinen, Sulkunen, Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.