Labor court dismissed overtime claim for shipyard repairs on base station, ruling no work occurred outside operational area.

Rajavartiolaitoksen alainen vartiolaiva oli ollut pääkoneen korjaamista varten telakoituna tukikohtapaikkakunnallaan. Kun toimirahan saamisen edellytykseksi ei ollut sovittu, että alus olisi tukikohtapaikkakunnan ulkopuolella, toimirahaa oli suoritettava korjaukseen käytetyltä ajalta. Sitä vastoin vaatimus lisätyökorvauksen suorittamisesta korjausajalta hylätty.

Kantaja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä 17.4.1986 solmitussa virkaehtosopimuksessa rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta on muun muassa seuraavat määräykset:

I TYÖAIKA

12 §. Laivapalvelus

1. Vartiolaivalla luetaan ulkovartiovuorolla vahdissa sen kestoajasta riippuen työajaksi 8-12 tuntia kalenterivuorokaudelta. Vuorokaudelta lasketaan työajaksi 8 tuntia, vaikka vahti työn järjestelyistä johtuen kestäisi alle 8 tuntia.

5. Momentissa 1 tarkoitetulta vartiovuorokaudelta, jonka aikana laivapalvelus on kestänyt vähintään 12 tuntia maksetaan 27 §:ssä tarkoitetun tuntipalkan mukainen lisätyökorvaus kahdelta (2) tunnilta.

III KORVAUKSET JA LISÄT

24 §. Toimiraha

1. Rajavartioasemilla, merivartioasemilla ja aluksilla korvataan 23 §:n 1 momentissa mainitut korvaukset ja lisät, raja- ja merivartiopalvelukseen kuuluvat virkamatkat sekä toiminta vaikeissa olosuhteissa toimirahalla seuraavasti.

2. Sanotut korvaukset ja lisät hyvitetään toimirahalla, kun palvelus tapahtuu

b) merivartiostoissa

b.1.) merivartioasemalla oman merivartioston ja naapurimerivartioston lähimmän merivartioalueen toimintapiirissä ja

b.2.) purjehduskautena vartiolaivalla koko Itämeren alueella.

3. Toimiraha sisältää palkkauksellisen osan ja kustannusten korvausosan. Palkkauksellisena osana maksetaan allaolevan taulukon mukainen osuus 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta perustuntipalkasta työtunnilta. Kustannusten korvausosana maksetaan taulukon mukainen osuus kokopäivärahasta työpäivältä.

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on lausunut, että rajavartiolaitoksen alainen vartiolaiva Turva oli määrätty Suomenlahden merivartioston komentajan 26.9.1986 antamalla käskyllä pääkoneen korjaukseen Helsingin Santahaminaan 12.10.1986 kello 12 ja 17.10.1986 väliseksi ajaksi. Perustellusta syystä korjausta voitiin määräyksen mukaan jatkaa 20. ja 21.10.1986. Vartiolaiva oli lähtenyt satamasta 1.11.1986. Korjauksen oli suorittanut vartiolaivan käytettävissä oleva konehenkilökunta tukenaan aluskorjaamo. Vartiolaivalla korjauksen aikana olevalle henkilökunnalle ei määräyksen mukaan maksettu toimirahaa eikä lisätyökorvauksia.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n jäsenjärjestö Suomen Konepäällystöliitto r.y. oli luottamusmiesneuvottelussa 1.12.1986 vaatinut vartiolaivan konehenkilökunnalle maksettavaksi 12.10. - 1.11.1986 väliseltä työjaksolta jo maksettujen korvausten lisäksi rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 24 §:n mukaisen verottoman toimirahan kaikilta työssäolopäiviltä, mainitun määräyksen mukaisen verollisen toimirahan ylityötunneilta sekä virkaehtosopimuksen 12 §:n mukaisen lisätyökorvauksen niiltä työpäiviltä, joina työaika oli 12 tuntia.

Luottamusmiesneuvottelussa ja 7.1.1987 käydyssä paikallisneuvottelussa osapuolet olivat jääneet erimielisiksi. Tämän jälkeen asiasta oli käyty neuvottelut asianosaisten välillä 24.4., 13.5. ja 31.8.1987 pääsemättä yksimielisyyteen.

Virkaehtosopimuksen 24 §:n mukaan toimiraha oli merivartiostoissa maksettava purjehduskautena vartiolaivalla koko Itämeren alueella. Virkaehtosopimuksella ei ollut millään tavalla rajoitettu työnantajan toimirahan maksuvelvollisuutta purjehduskauden aikana. Kun vartiolaivan pääkoneen korjaus oli tapahtunut purjehduskauden aikana eikä sen ulkopuolella, virkaehtosopimuksen sanamuodon mukaisesti oli toimiraha maksettava. Lisäksi alalla oli muodostunut vakiintunut käytäntö, joka tuki tätä kantaa.

Virkaehtosopimuksen 12 §:n mukaan lisätyökorvaus maksettiin ulkovartiovuoron ajalta, mikäli edellytykset muutoin lisätyökorvauksen maksamiselle täyttyivät. Vartiolaiva Turva oli ollut tukikohtapaikkakunnallaan Santahaminan huoltotukikohdan laiturissa korjauksessa. Kuitenkin vakiintunut käytäntö oli ollut, että lisätyökorvauksen maksaminen ei edellyttänyt ulkovartiovuorolla oloa vastoin virkaehtosopimuksen sanamuotoa. Näin ollen työnantajan olisi vakiintuneen käytännön perusteella tullut suorittaa vartiolaivan korjausajalta lisätyökorvausta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Suomen Konepäällystöliiton jäsenillä on oikeus vartiolaiva Turvan pääkoneen korjauksen ajalta 12.10. - 21.10.1986 virkaehtosopimuksen 12 §:n mukaiseen lisätyökorvaukseen niiltä vuorokausilta, joiden aikana laivapalvelus on kestänyt vähintään 12 tuntia, sekä virkaehtosopimuksen 24 §:n mukaiseen kustannusten korvausosana maksettavaan toimirahaan kaikilta työssäolopäiviltä ja osuutena perustuntipalkasta maksettavaan toimirahaan kaikilta työtunneilta.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on jutun käsittelyn aikana täsmentänyt haastehakemuksessa esittämäänsä kannetta ja luopunut vaatimuksestaan siltä osin kuin se koski oikeutta lisätyökorvaukseen ja toimirahaan 22.10. - 1.11.1986 väliseltä ajalta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että lisätyökorvausta ei tullut suorittaa, koska lisätyökorvaus voitiin virkaehtosopimuksen 12 §:n 1 ja 5 momenttien mukaisesti suorittaa vain ulkovartiovuoron kalenterivuorokaudelta ja vartiolaiva Turva oli ollut laiturissa tukikohtapaikkakunnalla eikä ulkovartiovuorossa. Kanteessa esitetty väite, että vakiintunut käytäntö olisi ollut toisenlainen, oli virheellinen.

Myöskään toimirahaa ei tullut suorittaa. Virkaehtosopimuksen 24 §:n mukaan vartiolaivan toimirahalla korvattiin haittatyökorvaukset, virkamatkat ja toiminta vaikeissa olosuhteissa. Toimirahan suorittaminen edellytti vartiolaivan purjehdusta tukikohtapaikkakunnan ulkopuolella, koska vain tällöin olivat olemassa sellaiset olosuhteet, joissa toimirahan palkkauksellisen osan ja kustannusten korvausosan suorittaminen oli perusteltua. Laiturissa tukikohtapaikkakunnalla ei syntynyt mitään ylimääräisiä kustannuksia, joiden korvaamiseen toimirahan kustannuskorvausosa oli tarkoitettu. Tällöin ei myöskään esiintynyt niitä vaikeita olosuhteita, joita toimirahan palkkauksellinen osa oli tarkoitettu korvaamaan. Vartiolaiva Turva oli ollut laiturissa tukikohtapaikkakunnalla kanteessa tarkoitetun ajan.

Koska toimirahaa ei ollut maksettava, oli kyseessä olevilla virkamiehillä periaatteessa tavanomainen oikeus haittatyökorvauksiin ja virkamatkan sattuessa myös matkakustannusten korvauksiin. Jos toimirahaa koskeva kannevaatimus osittainkaan hyväksyttäisiin, olisi mahdollisesti maksetut haittatyökorvaukset ja matkakustannusten korvaukset siltä osin perittävä takaisin. Näin ollen vaatimus, että vaaditut lisät oli maksettava jo maksettujen lisäksi, oli tästä syystä perusteeton.

Kanteessa oli toimirahan palkkauksellista osaa vaadittu myös ylityötunneilta. Se merkitsisi, että palkkauksellinen osa olisi maksettava 120 tunnin työjakson viimeisiltä tunneilta ja ehkä siis vain yhdeltä päivältä, kun taas kustannusten korvausosa maksettaisiin kaikilta kyseessä olevilta päiviltä. Toimirahaa ei maksettu tällä tavoin, vaan toimirahan molemmat osuudet laskettiin kultakin kalenterivuorokaudelta, jolle osui työtunteja.

Toimirahaa ei siis tullut maksaa vartiolaiva Turvan ollessa korjattavana kotipaikkakunnalla. Toimirahan maksaminen ei ollut myöskään vakiintuneen käytännön mukaista.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n luovuttua 22.10. ja 1.11.1986 väliseen aikaan kohdistuneista vaatimuksistaan valtiovarainministeriö on jutun käsittelyn aikana luopunut vaatimuksia koskeneesta oikeudenkäyntiväitteestään.

KANTAJAN VASTASELITYS

Virkaehtosopimuksen 24 §:n mukaan toimiraha maksettiin purjehduskautena vartiolaivalla koko Itämeren alueella asettamatta tukikohtapaikkakuntaa eri asemaan. Toimirahaa oli maksettu vastaavanlaisissa tapauksissa aikaisemminkin, mutta nyt kysymyksessä olevan erimielisyyden jälkeen ei tätä käytäntöä ollut enää jatkettu.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Valtiovarainministeriö on puolestaan vielä esittänyt, että paikallisneuvottelussa 8.9.1986 rajavartiolaitoksen esikunnan puolesta oli lausuttu, että vakiintuneen käytännön mukaan toimirahaa oli maksettu, jos alus oli tukikohtapaikkakuntansa ulkopuolella telakoituna. Kysymys ei siis ollut ollut lisätyökorvausta koskevasta käytännöstä eikä myöskään sellaisesta tapauksesta, jossa alus oli korjattavana kotipaikkakunnallaan. Kun tapaukset siis olivat täysin toisistaan poikkeavat, ei vastaselityksessä esille tuotu kannanotto millään tavoin vaikuttanut nyt riidanalaisena olevan asian ratkaisemiseen. Päinvastoin sekä sopimuksen sanamuoto että vakiintunut käytäntö olivat sellaisia, ettei niiden mukaan lisätyökorvausta maksettu kotisatamassa.

Toimirahan osalta ei myöskään paikallisneuvottelussa esillä ollut tapaus osoittanut vakiintunutta käytäntöä nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa tilanteessa. Rajavartiolaitoksen esikunnan puolesta paikallisneuvotteluissa annettu lausunto vakiintuneesta käytännöstä toimirahan maksamisessa ei ollut koskenut tilannetta, jossa alus oli ollut kotisatamassa, vaan tapausta, jossa se oli ollut telakoituna kotipaikkakuntansa ulkopuolella.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rajavartiolaitoksen alainen vartiolaiva Turva on ollut Suomenlahden merivartioston komentajan määräyksestä toisen pääkoneen korjaamista varten 12. - 17.10.1986 välisen ajan Helsingin Santahaminassa. Korjausta on sittemmin jatkettu 20.10.1986 jälkeen. Korjauksen on suorittanut vartiolaivan konehenkilökunta aluskorjaamon avustamana.

Merivartioston komentaja on käskyssään ilmoittanut, ettei vartiolaivalla korjauksen aikana palveluksessa oleville virkamiehille makseta toimirahaa eikä lisätyökorvauksia virkaehtosopimuksen soveltamisohjeen perusteella. Käskyn mukaan työajasta mahdollisesti aiheutuvat korvaukset maksettaisiin virkaehtosopimuksen mukaisesti. Käskyssä on vielä sanottu, että jos jokin työvaihe välttämättä vaatisi päivittäiseksi työajaksi suunnitellun kahdentoista tunnin ylittämistä, siihen tulisi pyytää merivartioston lupa.

Rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 12 §:n mukaan maksetaan vartiolaivalla ulkovartiovuorolla lisätyökorvausta sellaiselta vartiovuorokaudelta, jonka aikana laivapalvelus on kestänyt vähintään 12 tuntia.

Ulkovartiovuorossa vartiolaiva on esitetyn selvityksen mukaan silloin, kun se on merialueella purjehtimassa tai ankkurissa taikka valvontatehtävässä merivartioasemalla tai muussa satamassa. Ulkovartiovuoron vastakohtana ovat tukikohtavuoro ja lähinnä aikaisemmin käytössä ollut sisävartiovuoro. Vartiolaiva Turva, joka kanteessa tarkoitettuna aikana on ollut tukikohtapaikkakunnallaan, ei tuolloin ole ollut ulkovartiovuorolla.

Eräässä paikallisneuvottelussa on syksyllä 1986 sovittu, että lisätyökorvausta maksetaan sellaiselta ajanjaksolta, jona vartiolaiva Turva on ollut telakalla tukikohtapaikkakuntansa ulkopuolella Kotkassa. Kanteessa on kuitenkin kysymys tukikohtapaikkakunnalla suoritetusta korjauksesta. Jutussa ei ole näytetty, että lisätyökorvauksen maksamisessa olisi syntynyt sellainen vakiintunut käytäntö, jonka mukaan ulkovartiovuoro käsittäisi myös vartiolaivan tukikohtapaikkakunnalla tapahtuvan korjaus- tai telakoimisajan. Näin ollen asiassa ei ole myöskään näytetty, että kanteessa vaadittujen lisätyökorvausten maksamiselle olisi virkaehtosopimuksessa sovitut edellytykset.

Kanteessa on myös kysymys puheena olevan työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 24 §:ssä tarkoitetun toimirahan maksamisesta. Puheena olevan määräyksen mukaan toimirahalla korvataan sopimuksessa tarkemmin määrätyt ilta- ja yötyölisät, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset ja aattopäivälisät, raja- ja merivartiopalvelukseen kuuluvat virkamatkat sekä toiminta vaikeissa olosuhteissa. Toimirahan suorittamisen edellytykseksi on merivartiostoissa sovittu palveluksen suorittaminen joko merivartioasemalla oman ja naapurimerivartioston lähimmän merivartioalueen toimintapiirissä tai purjehduskautena vartiolaivalla Itämeren alueella.

Purjehduskautta ei ole virkaehtosopimuksessa tarkemmin määritelty. Selvityksen mukaan sillä tarkoitetaan yleensä sellaista aikaa, jona purjehdusta ei ole määrätty keskeytymään tai alusta talvehtimaan. Purjehduksen keskeyttäminen tapahtuu vartioston komentajan määräyksestä. Se voidaan yleensä suorittaa 14 vuorokautta kestävän korjauksen tai myös esimerkiksi henkilöstön lomien ajaksi. Vartiolaiva Turva on ympäri vuoden meripalveluksessa oleva alus. Kanteessa tarkoitetun korjauksen ajaksi ei vartiolaiva Turvan purjehdusta ole asianmukaisessa järjestyksessä määrätty keskeytettäväksi.

Käytännössä esitetyn selvityksen mukaan toimirahaa on suoritettu sellaisilta ajanjaksoilta, joina alus on ollut korjattavana tukikohtapaikkakuntansa ulkopuolella. Joissakin tapauksissa toimirahan maksamista on tapahtunut aluksen ollessa korjattavana tukikohtapaikkakunnallaankin, mutta sen on puolustusministeriön taholta selitetty johtuneen virheellisestä menettelystä. Viimeksi mainituissa tapauksissa ei työtuomioistuimen mielestä voida katsoa syntyneen vakiintuneena pidettävää menettelyä toimirahan maksamisessa.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu ja myös oikeudenkäyntiväitteestä, joka on koskenut rauennutta kanteen osaa.

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Suomen Konepäällystöliittoon jäseninä kuuluvilla rajavartiolaitoksen virkamiehillä on oikeus toimirahaan virkaehtosopimuksen mukaan laivapalveluksen ajalta 12.10. - 21.10.1986 välisenä aikana työpäiviltä ja työtunneilta, jotka vartiolaiva Turva on ollut korjattavana Helsingissä sijaitsevalla telakalla. Jutussa ajetun kanteen perusteella työtuomioistuin ei voi vahvistaa, miltä työtunneilta tai työpäiviltä toimirahaa on suoritettava. Jolleivät asianosaiset voi sopia keskenään asiasta, asianosaiset voivat erikseen ajaa heidän välillään syntyvästä erimielisyydestä kannetta työtuomioistuimessa.

Muilta osin kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saa STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J itse kärsiä kulunsa asiassa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Usko, Ahlman, Leivo ja Koivistoinen.

Tuomio oli yksimielinen.